Pakolaiset Suomessa
Suurin osa Suomessa turvapaikanhakijoille annetuista oleskeluluvista annetaan 'suojelun tarpeen vuoksi', tai 'muista syistä' (paljolti perheenyhdistäminen). Varsinaisen pakolaisstatuksen saa vain kourallinen turvapaikanhakijoita vuosittain. 'Suojelun tarpeen vuoksi' myönnetyn oleskeluluvan saajista suurella osalla on itse asiassa Geneven pakolaissopimuksen mukaiset syyt maahantuloon, toisiin taas pätee kielto palauttamisesta vaaralliseen maahan. Suomi on yksi noin viidestätoista maasta, jotka ottavat vastaan YK:n kiintiöpakolaisia.
Turvapaikkahakemusten määrä on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut 700:n ja 3 400:n välillä. Enemmistö hakemuksista hylätään.
2000-luvulla pakolaiseksi hakeutumisen syitä ovat poliittiset kriisit ja sisällissodat, ihmisoikeuksienkatastrofitkatastrofit loukkaukset, ympäristö, ylikansoitus ja huono elintaso lähtömaassa.
Kiintiöpakolainen
Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo
YK:n pakolaistoimiston myöntämä pakolaisasema, joten hänen pakolaisuuden syytä eivät enää Suomen tai
Euroopan unionin viranomaiset tutki. Kiintiöpakolaisia vastaanottavat maat voivat myös hylätä hakemuksia, mikäli perheet kärsivät vakavista lääketieteellisistä ongelmista ja ehkä tarvitsevat kallista hoitoa ja yhteiskunnan tukea tai eivät ehkä kykene kotoutumaan nopeasti. Vaikka monet maat hyväksyvät henkilöitä, joilla on erilaisia vaikeuksia, useimmat vastaanottajamaat suosivat yleensä hyvin koulutettuja pakolaisia, joilla on vahvat sukulais- ja kulttuurisiteet, sekä perheitä, jotka eivät ole hajonneet ja jotka suurella todennäköisyydellä pystyvät sopeutumaan lyhyessä ajassa. Ne voimakkaan suojelun tarpeessa olevat ihmiset, joita
UNHCR yrittää sijoittaa uudelleen, eivät aina ole tällaisia perheitä. Turvapaikanhakija sijoitetaan ensimmäiseksi jollekin pakolaisten vastaanottoasemalle, joita pyörittää
Suomen punainen risti.
Elintasopakolainen
Elintasopakolainen-nimitystä käytetään välillä sellaisista pakolaisista, joiden ei epäillä olevan turvapaikan tarpeessa vaan jotka saapuvat maahan sosiaaliturvan tai korkeamman elintason houkuttelemina.
Ilmastopakolainen
Ks.
Ilmastopakolaisuus
Katso myös
Lähteet
Linkit
Kirjallisuutta
Flygtning
Flüchtling
Réfugié
Flyktning
Flykting
)
Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.Geneven pakolaissopimuksesta ihmisoikeudet.netissä 