Historia
Agrippan temppeli
Nykyinen Pantheon on järjestyksessä toinen samalla paikalla. Alkuperäisen temppelin rakennutti keisari Augustuksen vävy Marcus Vipsanius Agrippan vuonna 27 eaa. (julkisivun inskription mukaan) tai 25 eaa. (Cassius Dio mukaan) [ Lacus Curtius Educational Resource:Pantheon ]
According to the inscription on the frieze of the pronaos (CIL vi.896: M. Agrippa L. f. cos. tertium. fecit1) the temple was built in 27 B.C., but Cassius Dio states that it was finished in 25 (liii.27: ). Rooman Mars-kentälle (Campus Martius). Tämän ensimmäisen rakennuksen arkkitehtuurista ei ole täyttä varmuutta. Useimmat arvelevat, että se oli etruskilaistainin tyyliä (kolmi-cellainen), leveä ja matala varustettuna kymmenellä pylväällä (dekastyylinen) ja että sen julkisivu antoi etelään. Tällöin se olisi muistuttanut varmasti hyvin paljon arkaaista Capitolium Juppiterin temppeliä. Jotkut sitä vastoin arvelevat, että kyseessä oli alun perin kattamaton templum eli auguuriinen käyttämä enteiden tarkkailupaikka. Rodolpho Lanciani ehdottaa, että se olisi ollut samanlainen kuin Forum Romanum Concordian temppeli, jossa julkisivu oli vastoin yleistä käytäntöä temppelin pitkällä sivulla. [http://gnv.fdt.net/~aabbeama/Christmas/Pantheon.html" class="external" rel="nofollow" target="_blank">Rodolpho Lanciani : The original structure of Agrippa was rectangular instead of round, and faced the south instead of the north. It resembled in shape the Temple of Concord, that is to say, the facade was on one of the longer sides of the parallelogram, and not on one of the smaller. This shape is special to the Augustea, and the Pantheon belonged to this class of buildings.]
Agrippan rakennus oli osa suurempaa rakennusprojektia, johon kuuluivat myös kylpylät. Plinius vanhempi mainitsee Agrippan temppelin kirjassaan Naturalis historiassa. Hän käyttää siitä latinalaistettua nimeä 'Pantheum'.[Plinius vanhempi kirjoittaa Naturalis Historia (kirja #36) seuraavaa: 'Agrippae Pantheum decoravit Diogenes Atheniensis; in columnis templi eius Caryatides probantur inter pauca operum, sicut in fastigio posita signa, sed propter altitudinem loci minus celebrata.'] Plinius puhuu ateenalaisen Diogeneen tekemistä 'karyatideista' (naishahmoisia pylväitä), joiden sijainnista ei ole tarkempaa selvyyttä. Agrippan rakennuttama Pantheonin temppeli paloi noin vuonna 80. Keisari Domitianus korjautti temppelin kunnes se tuhoutui uudelleen Trajanuksen aikana. [ Lacus Curtius Educational Resource: Pantheon The Pantheon of Agrippa was burned in 80 A.D. (Cass. Dio lxvi.24.2) and restored by Domitian (Chron. 146; Hier. a. Abr. 2105; cf. perhaps 2101). Again, in the reign of Trajan, it was struck by lightning and burned (Oros. vii.12; Hier. a. Abr. 2127). ]
Hadrianuksen temppeli
Pantheonin kupoli on kuin ylösalaisin käännetty teevati. Se koostuu ulkoapäin seitsemästä renkaasta, jotka muodostavat ikään kuin askelmat
Keisari Hadrianuksen hallituskaudella Roomassa suoritettiin suuria korjauksia vanhoissa monumenteissa ja rakennettiin uusia. Agrippan temppeliä pidettiin arkkitehtuuriltaan jo vanhentuneena ja se oli kärsinyt tulipaloista. Hadrianus pystytti uuden Pantheonin entiselle paikalle vuosien 120–124 välisenä aikana. Hänen temppelinsä oli nyt pyöreä rotunda entisen suorakaiteen sijasta. Uuden temppelin rakentamisen ajoittaminen tähän ajankohtaan on voitu vahvistaa rakennukseen käytetyistä tiilistä, joissa on Hadrianuksen leima [ A Topographical Dictionary of Ancient Rome, Samuel Ball Platner (1929), haettu 21.9.2007 The building faces due north; it consists of a huge rotunda preceded by a pronaos. The former is a drum of brick-faced concrete, in which numerous brickstamps of the time of Hadrian3 (CIL XV.276, 362, 649a, 811b, c, 1106b, 1406) have been found,4 which is 6.20 metres thick; the structure of it is most complex and well thought out. ]. Temppelin arkkitehtuurin perusratkaisut (rotunda, kupoli) ovat hyvin tyypillisiä Hadrianuksen ajalle. Samankaltaisia rakenteita on nähtävissä hänen huvilallaan Tivolissa. [ Rodolpho Lancianin tutkielma Pantheonista 1897 ]
On kiistelty siitä, kuinka paljon Agrippan temppeliä on jäljellä Hadrianuksen luomuksessa. Uudisrakennuksessa käytettiin luultavasti hyödyksi osia alkuperäisestä portiikista, josta tuli kuitenkin kapeampi oktastyylinen (kahdeksan pylvästä). Melkein kaikki muu, perustuksista alkaen, on uutta. Agrippan omistuskirjoitus siirrettiin kuitenkin uuden temppelin friisiin sellaisenaan: M. Agrippa L. f. cos. tertium fecit =
Marcus Agrippa, Luciuksen poika, konsulina kolmatta kertaa, rakensi tämän. Tämän on katsottu olleen Hadrianukselle tyypillistä pyyteettömyyttä,
[ Lacus Curtius Educational Resource: Pantheon The restoration by Hadrian (Hist. Aug. Hadr. 19) carried out after 126 (AJA 1912, 421) was in fact an entirely new construction, for even the foundations of the existing building date from that time. The inscription was probably placed by Hadrian in accordance with his well-known principle in such cases.] mutta sitä voidaan pitää myös Hadrianuksen tietoisena pyrkimyksenä liittää oma hallituskautensa Augustuksen ajan kulttuurin 'kulta-aikaan'. Hadrianuksen muutosten jälkeen uusi portiikki katsoo pohjoiseen.
Keisari
Severus ja hänen poikansa
Caracalla korjauttivat temppelin vuonna 202, mistä tehtiin maininta vanhan piirtokirjoituksen alle arkkitraaviin: Imp. Caes. L. Septimius Severus et Imp. M. Aurelius Antoninus Pantheum vetustate corruptum cum omni cultu restituerunt =
Septimius Severus ja Marcus Aurelius Antoninus korjasivat vanhuuttaan rapistuneen temppelin. Severusten tekemiä muutoksia on mahdoton osoittaa, mutta yleisesti ajatellaan, että rotundan attika olisi ollut heidän ajaltaan peräisin.
Nykyisen Pantheonin suunnittelijasta ei ole varmuutta. Yleensä kunnia annetaan Apollodoros Damaskolaiselle [ Encyclopedia Romana: Apollodorus of Damascus, haettu 21.9.2007 Apollodorus also may have been responsible for Trajan's Column and has been credited, as well, for the design of the Pantheon, which was rebuilt by Hadrian, with whom he also worked. ] [ About.com - Agnosticism, Atheism: History, Architecture of the Pantheon in Rome, haettu 21.9.2007 The identity of the architect behind the Pantheon is unknown, but most scholars attribute it to Apollodorus of Damascus. ].
Pantheonin cellan ulkomuuria, josta marmoripäällyste on karsittu pois. Muuri on 31,7 m korkea ja korniisi ulottuu 1,1 m seinän yli muodostaen räystään
'Neptunuksen temppeli' (tai Lakonikon) Pantheonin takana;
Kristilliseksi kirkoksi
Konstantinus Suuri kääntyi kristinuskoon ja pakanatemppelit suljettiin viimeistään 500-luvulle tultaessa. Vuonna 608 Bysantin keisari Fokas lahjoitti Pantheonin paavi Pyhä Bonifatius IV:lle muunnettavaksi kristilliseksi kirkoksi, minkä ansiosta Pantheon on säästynyt tuholta. Vastavihittyyn kirkkoon tuotiin kasapäin luita katakombeista karkottamaan pakanahenget. Jossakin vaiheessa keskiajalla Pantheoniin tehtiin kellotapuli. 1309–1377 kirkko oli suljettuna paavien Avignonin vankeuden aikana. Kirkko joutui huonolle hoidolle – sitä käytettiin linnoituksena Colonnien ja Orsinien valtakiistoissa ja välillä jopa siipikarjatorina. Avignonin vankeudesta päästyään paavi avasi kirkon uudelleen. [ Ad fontes Italiae classicae - Inka Moilanen: Pantheon, haettu 21.9.2007 ]
Ryöstelijät
Paavillisesta suojeluksesta huolimatta romumetallin metsästäjät verottivat kirkkoa vuosisatojen aikana. Vuonna 663 keisari Konstans II Herakleios ryösti Pantheonin kupolikaton kullatut pronssitiilet, jotka vietiin Bysanttiin. Ne korvattiin vuonna 735 lyijystä tehdyillä. Friisin roomalaisen piirtokirjoituksen metalliset kirjasimet oli ryöstetty jo aiemmin - nykyiset ovat kopioita alkuperäisistä. Päätykolmion pronssireliefi hävisi luultavasti jo ennen Pantheonin kirkoksi vihkimistä.
Munkki Paulus Diaconus, joka eli 700-luvulla, kirjoitti Konstans II:n matkasta Roomaan vuonna 663:
Vielä niinkin myöhään kuin 1632 paavi Urbanus VIII Barberini irrotti portiikin sisäkaton pronssilevyt ja valoi niistä 80 tykkiä Castel Sant'Angeloon. Joissakin lähteissä mainitaan virheellisesti, että osa pronssista olisi käytetty Pietarinkirkon baldakiinin pylväisiin, mutta sinne siitä ei riittänyt. Temppu oli aikalaistenkin mielestä paheksuttava rikos kirkollista koskemattomuutta vastaan. Siitä on tullut lentävä lause Quod non fecerunt barbari, fecerunt Barberini (Mitä barbaarit jättivät tekemättä, tekivät Barberinit). Kritiikistä pelästyneenä Barberini päätti korjata kirkon katon paremmaksi, kuin se oli ollut ennen häntä. [ Rodolpho Lanciani :Giano Nicio Eritreo, another eye-witness, thus speaks of the event: 'Our good pontiff, Urban VIII., could not bear the idea that such a mass of metal, intended for loftier purposes, should humble itself to the office of keeping off forever the rain from the portico of the Pantheon. He raised it to worthier destinies, because it is becoming that such noble material should keep off the enemies of the Church rather than the rain. At all events, Agrippa's temple has gained more than it has lost, because Pope Urban VIII has provided it with a much better roof ' (tectum multo quam antea elegantius).
.]
Paavien korjaukset
Portiikin vasemman kulman kolmesta pylväästä uloin oli vahingoittunut (
kapiteeli oli hävinnyt) ja kaksi taimmaista pylvästä puuttuivat kokonaan. Ilmeisesti ne oli poistettu, kun kirkkoon rakennettiin kellotapuli keskiajalla. Urbanus VIII vaihtoi ensimmäisen vioittuneen pylvään uuteen.
[ Lacus Curtius Educational Resource:Pantheon the corner column was replaced by Urban VIII: The corner column only lacked the capital, and why it was removed by Urban VIII is not clear. The capital bears his badge (the Barberini bee) just as the other two capitals bear the Chigi star of Alexander VII. See Roma v. (1927) 471.] Hän myös puratti kellotornin ja antoi
Bernininn tehdä kaksi pienempää tilalle. Näitä torneja kutsuttiin pilkallisesti 'aasin korviksi' (le orecchie d'asino). Nekin purettiin tyyliin sopimattomina 1800-luvulla. Myöhemmin paavi Aleksanteri VIIn (1657–1667) lisäsi vielä kaksi puuttuvaa pylvästä, jotka olivat peräisin keisari
Nero kylpylöistä. Hän myös puratti portiikkiin kiinni kasvaneet rakennukset. Paavi Innocentius XI (1676–1689) korjautti rapistumaan päässeen katon.
[ Rodolpho Lancianin tutkielma Pantheonista 1897 ]
Paavit Pius VII (1820) ja Pius IX (1857) tekivät viimeisen kerran restaurointitöitä Pantheoniin purkamalla sitä ympäröivät röttelöt, jonka jälkeen se siirtyi Italian valtiolle. [ Rodolpho Lancianin tutkielma Pantheonista 1897 ]
Nykyaika
Piazza della Rotonda ja obelisco Macuteo
Pantheon on koko historiansa ajan aina ollut uskonnollisessa käytössä lukuun ottamatta paavien Avignonin vankeuden aikaa. Nykyään se kuuluu Italian valtion arkeologisen viraston Soprintendenzan alaisuuteen, joka on osa Italian kulttuuriperinnön ministeriötä Ministero per i Beni e le Attività Culturali. Se toimii silti edelleen kirkkona Chiesa di S.Maria ad Martyres (tunnetaan myös nimellä Santa Maria della Rotonda), mitä ei heti huomaa, sillä se on myös Rooman suosituimpia nähtävyyksiä. Sitä korjataan ja restauroidaan jatkuvasti. Restaurointityöt pyritään suorittamaan sulkematta kirkkoa.
Pantheon sijaitsee Piazza della Rotondan aukiolla Rooman yhdeksännessä Pignan kaupunginosassa (rione). Alue rajoittuu lännessä Rione Sant'Eustachioon, pohjoisessa Rione Colonnaan, idässä Rione Treviin ja etelässä Rione Sant'Angeloon ja Rione Campitelliin. Aukiolla on Giacomo della Portan vuonna 1575 rakentama suihkulähde, johon 1711 lisättiin Ramses II:n ajalta peräisin oleva egyptiläinen obeliski (obelisco Macuteo). Pantheonin oikealla puolella on kaksi vanhaa aatelispalatsia, palazzo Crescenzi ja palazzo Melchiorri. [ ]
Pantheon on auki vierailijoille 8.30–19.30 (ma–la), 9–18 (su) ja 9–13 (arkipyhinä), paitsi jouluna, uuden vuoden päivänä ja vappuna, jolloin se on suljettu. Sisäänpääsymaksua ei ole. [ Great Buildings.com, haettu 21.9.2007 The Pantheon is open from 8:30 a.m. to 7:30 p.m. Monday to Saturday, from 9 a.m. to 6 p.m. on Sunday, and 9 a.m. to 1 p.m. on holidays that fall on weekdays except for Christmas Day, New Year's Day and May 1, when it is closed. Admission is free. ]
Arkkitehtuuri
Portiikin vasemman kulman kolme pylvästä ovat paavien Urbanus VIII:n ja
Pronaos
Pantheonin korinttilaistyylinen eteishalli eli pronaos koostuu kahdeksasta pylväästä eturivissä, ja neljästä pylväästä kahdessa taimmaisessa rivissä, joiden välissä pylväikkö jakaantuu kolmeksi laivaksi etruskilaiseen tyyliin. Portiikki on 33,10 m leveä ja 13,60 m syvä. Monoliittiset pylväät ovat uurtamatonta egyptiläistä graniittiistaa, korkeudeltaan 14,14 m, ja niiden halkaisija juuresta on 1,51 m ja 1,31 m huipusta. Pylväiden kapiteelit ovat Pentelikon louhittua marmoria. Pylväiden kannattelema palkisto on korkeudeltaan 3,35 m. Päätykolmio oli alun perin koristeltu pronssisella korkokuvalla, joka esitti Titaanien taistelua. Vain kiinnitysreiät kertovat tämän reliefin olemassaolosta. Alkuperäiset antiikinaikaiset pronssiovet, joista kultaus on kulunut pois, ovat edelleen paikallaan, vaikkakin niitä on uudella ajalla korjattu voimakkaasti. Pylväshallin takaseinässä on kaksi apsista (syvennystä), joissa ammoin oli patsaat Augustukselle ja Agrippalle. Rotundan ja portiikin välisessä paksussa seinässä kulkee portaat rakennuksen ylempiin kerroksiin. [ ]
Antiikin aikana Pantheon antoi aivan toisenlaisen vaikutelman kuin nykyään. Se sijaitsi ympäröiviä rakennuksia korkeammalla ja alue sijaitsi kaupungin laidalla. Pantheonin edustalla oli suljettu pylväskäytävän ympäröimä esipiha, eikä rotundaa voinut fasadin takaa nähdä, ennen kuin astui sisään. [ ] Takaa Pantheon oli kiinni Agrippan kylpylöissä ja muissa rakennuksissa. Portiikki ei sulaudu kovinkaan saumattomasti pyöreään takaosaan nyt, kun rotunda on näkyvissä kaikilta puolilta.
ennallistus
]].
Rotunda
Pantheonin rotunda – pyöreä, sylinterimäinen tila, joka muodostaa temppelin cellan, on varmasti kaikkein jäljitellyimpiä arkkitehtonisia muotoja maailmassa. Se on hyvin symmetrinen: sisähalkaisija ja korkeus ovat kummatkin 43,30 m. Rotunda lepää massiivisen perustan päällä (4,5 m syvä). Seinät (paksuus 6,20 m) ovat tiilellä vuorattua betonivalua (opus latericium), jossa on siellä täällä lujuutta lisääviä piilotettuja kaariholveja. Ulkopuolelta on nähtävissä, että rotundassa on kolme korniisien jaottelemaa kerrosta, joista alin oli alun perin marmorilla verhoiltu ja ylemmät kerrokset rapattuja ja stukko-koristeltuja muistuttamaan kivenlohkareita. Ylin kerros muodostaa eräänlaisen tukirenkaan Pantheonin kupolille. Cellan ulkomuurin korkeus on 31,7 m. [ David Moore : The outside height of the circular wall is 104 feet (31.7 m) which seems awesome when viewed from the door step. It is the height of about a 7-story office building. The top cornice on the wall has an overhang of about 3'-8' (1.1 m) serving as an effective rain shield for the brick facing. ] Ulkopuolen verhous on hävinnyt, mikä on paljastanut sisäiset rakenteet.
Rotundassa on kahdeksan syvennystä kompassin suuntien mukaisesti, joista yksi on sisäänkäynti, lisäksi kolme puolipyöreätä ja neljä neliskulmaista eksedraa, joissa luultavasti oli joskus patsaat temppelin kullekin jumalalle. Syvennyksissä, lukuun ottamatta ovea vastapäätä olevaa holvattua apsista, on kussakin kaksi värillisestä marmorista tehtyä alkuperäistä korinttilaista pylvästä in antis (upotettuja tasoon). Sisätilan seinien kiviverhous on suurimmaksi osaksi myöhempien aikojen perua. Kivilattia, joka on tehty graniitista, porfyyristä ja marmorista, on pääosin antiikkinen (Septimius Severuksen ajalta), mutta sitä korjattiin 1800-luvulla. Attikassa eli pylväiden ja kupolin välisessä kaistaleessa oli alun perin marmoripilasterit ja kivipanelointi (pavonazzettoa, giallo anticoa ja serpentiiniä), mutta 1747 paavi Benedictus XIV vaihtoi ne stukko-koristeluun. Pilasterien kapiteeleista osa on nyt British Museumissa. Pieni pala alkuperäisestä Severuksen aikaisesta attikasta on myöhemmin restauroitu antiikkiseen asuun. [ ]
Kupoli
Pantheonin kupoli on valettu betonista. Kasetit (syvennykset) keventävät rakenteen painoa. Avoin kattoikkuna (oculus) on ainoa valonlähde
Pantheonin interiööri 1700-luvulla Panninin kuvaamana. Attika (pylväiden ja kupolin välinen kaistale) on vielä alkuperäinen
Pantheonin kupoli on aina ollut suuren ihmetyksen aihe. Se on valettu eräänlaisesta betonista (opus caementicium), johon on käytetty sintteriä, hohkakiveä ja vulkaanista tuhkaa (pozzolana). Luultavasti rakentajat käyttivät puumuottia valaessaan kupolia [ Monolithic Dome Article - The Pantheon, Freda Parker, haettu 22.9.2007 In the dome's construction, the Romans probably used temporary wooden centering on which they layered concentric rings of masonry and concrete. ]. Roomalaiset eivät käyttäneet teräspunoksia betonissaan, vaan tiiliruoteita. Lisäksi kupolin materiaali ohenee ja kevenee ylöspäin mentäessä. Kupolin tarkka materiaalikoostumus ja rakennustapa on kuitenkin edelleen selvittämättä [ A Topographical Dictionary of Ancient Rome Samuel Ball Platner (1929), haettu 21.9.2007 ...the method of construction of the upper portion is somewhat uncertain (the existence of ribs cannot be proved), but is probably of horizontal courses of bricks gradually inclined inwards. Pumice stone is used in the core for the sake of increased lightness. ].
Pantheonin kupoli oli pitkään maailman suurin holvattu rakennelma, kunnes Brunelleschi rakensi Firenzen Duomon kupolin, joka valmistui 1436. Itse asiassa Pantheonin jänneväli on edelleen suurempi kuin Firenzen Duomon (sisämitta 42 m [ ]) tai Rooman Pietarinkirkon (sisämitta 41,9 m [ ]), mutta jälkimmäisten tilavuus on suurempi, johtuen suuremmasta korkeudesta. Brunelleschin kupoli on sitä paitsi kahdeksankulmainen [ Italy Guides, haettu 21.9.2007 Modeled on great Roman architecture, like the monumental Pantheon dome, that he'd studied and redesigned as a young man; he designed an octagonal, self-supporting dome, that didn't need a centre, built from different materials: stone down below where the curve was minimum, for greater resistance, and bricks above as they were lighter. ], joten sen vertailu Pantheoniin on keinotekoista.
Pantheonin kupoli on 'vajonnut' sylinterin sisään ja se on ulospäin hädin tuskin näkyvissä, mutta sitä olikin alkujaan tarkoitus tarkastella vain sisältä. Tässä suhteessa se eroaa uuden ajan kupoleista, jotka käyttävät bysanttilaisten kehittämää pendentiiviä (mahdollistaa neliömäisen pohjakaavan päällä pyöreän holvin). Kupolin sisäpintaan on valettu syvennyksiä (kasetteja), joiden tehtävänä on keventää rakennelman painoa. Näiden kasettien keskellä oli alun perin stukko-koristeita tai kullattuja tähtiä, sillä kupolin pyöreä muoto symboloi taivasta ja ylimpänä oleva valoaukko aurinkoa (Heliosta). Tämä aukko (8,23 m läpimitaltaan)[ Sir Banister Fletcher's A History of Architecture, 18. painos, sivu 290 Rakennusta valaisee pyöreä kattamaton aukko kupolin huipussa, joka on 8,23 m läpimitaltaan, ja jossa on edelleen alkuperäinen pronssinen korniisi. ] on rakennuksen ainoa valonlähde ja se on kattamaton. Marmorilattiassa on kaivo valoaukon alla keräämässä vettä, sillä aukosta sataa sisään. Alkuperäinen pronssinen korniisi on edelleen paikallaan koristamassa kattoikkunan sisäkehää.
Vaikutus arkkitehtuurin kehitykseen
Pantheon on fuusio kreikkalaisesta (pylväät, palkisto) ja roomalaisesta (holvit, kantava seinä) rakennusperinteestä. Pantheonin arkkitehtuuri ilmentää tätä kreikkalaisen ja roomalaisen rakennustaiteen eroa hyvin havainnollisesti. Kreikkalaisten rakennuksissa pylväät olivat kantava osa rakennelmaa, kun taas roomalaisten julkisissa monumenteissa kantava rakenne oli piilotettu betonirakenteisiin, ja pylväiden funktio oli vain koristeellinen [ History of Western Architecture - Classical Architecture of the Egyptian, Greek and Roman, 18.7.2007, haettu 25.9.2007 In Greek and Hellenistic Architecture (The style develop during the Hellenistic kingdoms created out of the empire conquered by Alexander the Great 356-323 BC) the column was the most important member; in Rome the column was used more decoratively. It was the development of the concrete used in conjunction with brick that made it possible the use of the great Roman domes and vaults. ].
Kreikkalaiset temppelit olivat yleisöltä suljettuja tiloja, ja uskonnolliset menot suoritettiin temppelin edessä pihamaalla. Sama koski normaaleja roomalaistemppeleitäkin, mutta Pantheonin arkkitehtuuri mahdollisti suuren väkijoukon kutsumisen sisätiloihin. Tämä seikka helpotti myöhemmin Pantheonin muuttamista kirkoksi ja siten edesauttoi rakennuksen säilymistä.
Pantheonin vaikutus uuden ajan arkkitehtuuriin renessanssista alkaen on ollut suunnaton. Sen konstruktioperiaatetta – portiikki ja rotunda – on käytetty uudelleen ja uudelleen lukemattomissa muissa kirkoissa, kaupungintaloissa ja palatseissa. Michelangelo oli suuri Pantheonin ihailija. Hänen mielestään sen täytyi olla 'enkelien pikemminkin kuin ihmisen työtä'. [ Rodolpho Lanciani : ...considered by Michelangelo 'disegno angelico e non umano...' ] Pantheon tuli tunnetuksi uudella ajalla erityisesti Andrea Palladion (1508–1580) kirjoitusten perusteella (I Quattro Libri dell'Architettura, neljä kirjaa arkkitehtuurista, julkaistiin 1570).
Parhaimpia esimerkkejä muista Pantheonin esikuvan mukaan tehdyistä rotundoista on Suomessa Turunnn ortodoksinen Keisarinna Aleksandra marttyyrin kirkko, Yhdysvalloissa Virginia yliopiston kampuksen rotunda ja Washingtoninin Thomas Jeffersonn Monument, sekä Italiassa Napoli San Francesco di Paolan kirkko.
Kirkon koristelu
Melozzo da Forlin fresko Pyhän Marian ilmestys Pantheonissa 1400-luvulta (tekovuosi tuntematon)
Melozzo da Forli maalasi Pantheoniin freskon Pyhän Marian ilmestys 1400-luvulla. Kirkon pääalttari tehtiin paavi Klemens XI:n aikana 1700-luvulla. Sen suunnitteli Alessandro Specchi. Alttaritaulun maalasi Giovanni Guerra 1544. Alttarisyvennyksessä on kopio bysanttilaisesta Neitsyt Marian ikonista. Luigi Polettin suunnittelema kuori lisättiin 1840. [ Our Lady and the Martyrs - Pantheon ]
Pantheon hautapaikkana
Pantheoniin on 1500-luvulta alkaen haudattu suurmiehiä. Sisäänkäynnistä oikealle keskimmäisessä syvennyksessä on Italian kuninkaan Vittorio Emanuele II:n hauta. Vastapäätä sitä löytyy kuningas Umberto In:n leposija. Sen viereisessä tukipilarissa on Rafaello Santi sarkofagi. Rafaellon hauta avattiin vuonna 1833. [ Rodolpho Lanciani :At noon of September 14, 1833, the last stone was removed, and the excited assembly beheld for the first time the remains of the ' divine painter.' They were lying in a coffin made of deal boards nailed with small iron nails. It seems that the waters of the Tiber, by which the Pantheon is periodically inundated, had filtered into the tomb, in spite of its being surrounded by a wall two feet thick, and had caused the wooden coffin to decay, and the bones to be covered by a layer of mud. ] Haudasta löydettiin taiteilijan luut mudan keskeltä. Tevere-joki (Tiber) oli tulvinut hautaan ja turmellut puisen arkun. Muita kirkkoon haudattuja ovat taiteilija Annibale Caracci ja arkkitehti Baldassare Peruzzi. Kirkkoon on haudattu myös naisia, kuten Umberto I:n vaimo kuningatar Margarita.
Italialaiset monarkistit pitävät edelleen Pantheonin kuningashaudoilla kunniavartiota, mikä on tasavaltaisessa maassa herättänyt kritiikkiä.
Sanan toissijainen merkitys
Pantheon- tai pantheoni-sanaa voidaan käyttää myös toisessa merkityksessä kuvaamaan mytologian jumalhahmojen kollektiivia (esim. olympolainen pantheon). Kuvaannollisessa mielessä sanaa käytetään kuvaamaan alallaan erityisen ansioituneita ihmisiä tai jonkin taiteenlajin huippusaavutuksia ('musiikin pantheon').
Lähteet
Lähdeviittaukset
Kirjallisuuslähteet
Verkkolähteet
Katso myös
Aiheesta muualla
Pantheon
Pantheon (Rom)
Panthéon de Rome
Pantheon (Roma)
Pantheon
)
)
)
)
)
)
)
)
)
)
)
