Paperikoneen toiminta
Paperin valmistus alkaa paperimassasta, joka on käsitelty muun muassa valkaisemalla tai lisäämällä lisäaineita haluttujen ominaisuuksien tuottamiseksi, esimerkiksi märkälujuus.
Paperimassa laimennetaan vedellä 0,2-1,2% kiintoainetta sisältäväksi ja ohjataan paperikoneen perälaatikolle, joka syöttää sen viiran päälle tai kahden viiran väliin, riippuen millainen viiraosa on kyseessä. Viira/viirat ajetaan erilaisten vedenpoistoelementtien läpi, jolloin massasta poistuu noin 80 % siinä olevasta vedestä ja massa muodostuu märäksi paperirainaksi.
Seuraavaksi rata siirtyy puristinosalle, missä paperi kulkee kahden huovan välissä telojen nipeistä. Nippejä on tavanomaisesti yhdestä neljään, kolme on selvästi suosituin. Teloja voi olla erilaisia, esimerkiksi taipumakompensoituja, uritettuja tai kenkäteloja. Telojen välissä vesi puristuu paperista huopaan. Puristinosan jälkeen paperiradan kuiva-ainetaso on 35-50% riippuen valmistettavasti paperilajista. Huopia voi olla monta yhdessä puristinosassa. Huopa puhdistetaan huovan kierrossa jolloin se on taas valmis vastaanottamaan vettä.
Puristinosan jälkeen paperirata johdetaan koneen kuivatusosalle, joita voi olla erilaisia. Yleisin malli on sylinterikuivausmenetelmä, jossa paperi johdetaan suurien lämmitettyjen sylintereiden pinnassa, jolloin vesi haihtuu. Yleensä kuivatusosia on kahden tyyppisiä. Yksiviiraisia tai kaksiviiraisia, joista ensimmäinen on nykyaikainen versio. Ensimmäisessä kuivaussylinterit on sijoitettu yläpuolelle ja alapuolelle imutelat, jossa paperiraina kulkee viiran ulkopuolella. Jälkimmäisessä mallissa on pelkästään kuivatussylintereitä, mutta yläpuolisilla ja alapuolisilla sylintereillä on omat viiransa, joten paperi ei ole tuettuna koko kuivatusosan matkalta ja esimerkiksi paperin päänvienti muodostuu ongelmalliseksi suuremmilla nopeuksilla. Sylinterit lämmitetään höyryllä, joka syötetään sylintereiden sisään. Vedeksi muuttunut höyry, eli lauhde, kerätään pois sylinteristä ja käytetään hyödyksi muissa tarkoituksissa. Sylinterikuivatusosa on selkeästi eniten energiaa vaativa osa paperikoneessa. Energian kulutusta kompensoidaan lämmöntalteenotolla. Paperia voidaan kuivata myös muun muassa infrapunakuivaimilla.
On-line konelinjassa kuivatusosan jälkeen sijaitsee yleensä kalanteri eli laite, jolla paperikoneella kiillotetaan paperi puristamalla kahden tai useamman telan välissä. Kalantereita on erilaisia riippuen ajettavan paperin lajista. Päällystettävissä papereissa kuivatusosan jälkeen sijaitsee yleensä konekalanteri ja päällystämättömien lajien jälkeen kuten SC (superkalanteroitu), multinippikalanteri. Sanomalehtikoneissa kuivatusosan jälkeen sijaitsee niin sanottu pehmeänippinen soft-kalanteri.
Päällystetyissä paperilajeissa konekalanterin jälkeen sijaitsee päällystysyksikkö.
Päällystyksen jälkeen paperi kiillotetaan multinippikalanterilla.
Kun paperi on käsitelty halutunlaiseksi, se rullataan konerullaksi kiinnirullausyksikössä, jota kutsutaan myös popeksi. Rullan kasvettua riittävän suureksi, paperirata ohjataan toiselle tampuuriraudalle ja valmis konerulla, eli tampuuri, siirretään jälkikäsittelyyn. Konerullat saattavat painaa kymmenestä tuhannesta moniin kymmeniin tuhansiin kiloihin.
Konerulla siirretään jälkikäsittelyyn, joka voi olla esimerkiksi off-line konelinjassa päällystysyksikkö, superkalanterointi, soft-kalanterointi tai pituusleikkaus. Kaikki konerullat leikataan pienemmiksi asiakasrulliksi pituusleikkurissa. Pituusleikkurin jälkeen rullat pakataan tai arkitetaan arkituskoneessa.
Paperinvalmistus Suomessa
Suomen paperinvalmistus on keskittynyt suuriin yksiköihin, jotka sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä. Paperin valmistus tarvitsee paljon puuta. Puu kuljetetaan paperitehtaille yleensä junilla, autoilla ja laivoilla mutta myös uittaen (5%). Suomen suurimmat paperinvalmistajat ovat UPM-Kymmene ja Stora Enso.
Suomessa paperin valmistus alkoi vuonna 1667 Pohjan pitäjässä. Tuolloin paperi valmistettiin käsityönä. 1800-luvulla Suomessa toimi toistakymmentä paperitehdasta, joista vain kaksi koneisti tuotantonsa. Maamme ensimmäisen paperikoneen hankki Frenckellin suku v.1841 Tampereelle, 1853 hankittiin seuraava paperikone Tervakoskelle.
Suomesta tuli paperin vientimaa jo 1800-luvun puolessavälissä kun paperia valmistettiin lumpuista. Nykyaikainen, puun käyttöön perustuva paperiteollisuus perustui Saksassa 1840-luvulla keksityn hiomakoneen käyttöönottoon. Suomessa hiokkeen valmistuksessa käytettiin kuusta ja aluksi jossain määrin myös haapaa.
Hiomakoneiden voimanlähteenä käytettiin vesivoimaa, minkä vuoksi paperiteollisuus keskittyi jokien varrelle. Aluksi voima siirrettiin hihnoilla tai rattaistoilla koneisiin, sähköistäminen tapahtui pääosin 1910-luvulla.
Paperikoneiden valmistus Suomessa
Suomen paperikoneiden valmistus alkoi todenteolla vuoden 1944 välirauhann ehtojen määrittäessä Suomen asevoimien miesvahvuuden maksimikoon. Tähän lukuun kuuluivat valtion aseteollisuuden työntekijät. Eduskunta muutti ne yhdessä käsittelyssä Valtion metalliteollisuudeksi, josta kehittyi Valmet. Sen Rautpohjan tykkitehtaan pääsuunnittelija Uolevi Konttinen, lujuuslaskenta-asiantuntija insinööri Miekk'oja ja yksi pikakoulutettu teknikko alkoivat suunnitella paperikoneita siten, että tykkitehtaan olemassa oleva valmistuskapasiteetti otettiin parhaiten käyttöön. Tämä oli Valmetin menestyksellisin haara, josta kehittyi nykyisen Metso Oyj:n runko valtion myytyä 1997 osuutensa pois.
Pitkälle 1960-luvulle Suomessa oli neljä konevalmistajaa: A. Ahlström Osakeyhtiö Karhulassa, Tampella Tampereella, Valmet Rautpohjassa ja Wärtsilä Sörnäisissä Helsingissä, jotka kaikki kilpailivat keskenään. Ahlström kilpaili vuoteen 1986, kunnes myi paperikoneita valmistaneen Karhulan konepajan Valmetille. Muutenkin tilanne muuttui 1980-luvulla, kunnes vuonna 1992 Valmet oli ainoa konevalmistaja Suomessa.
Paperitehtaat Suomessa
Kankaan paperitehdas (Jyväskylä),
Kirkniemen paperitehdas (Lohja),
Kyron paperitehdas (Kyröskoski),
Simpeleen paperitehdas,
Äänekosken paperitehdas
Anjalan paperitehdas (
Anjalankoski),
Imatran paperitehdas,
Kotkan paperitehdas,
Oulun paperitehdas,
Summan paperitehdas (Hamina),
Varkauden paperitehdas,
Veitsiluodon paperitehdas
Jämsänkosken paperitehdas,
Kaipolan paperitehdas (Jämsä),
Kajaanin paperitehdas,
Kaukaan paperitehdas (Lappeenranta),
Kymin paperitehdas (Kuusankoski),
Rauman paperitehdas,
Tervasaaren paperitehdas (Valkeakoski),
Wisapaper-paperitehdas (Pietarsaari)
Myllykosken paperitehdas (
Anjalankoski)
Suurin Suomessa toiminnassa olevista paperitehtaista on UPM-Kymmene Oyj:n Rauman paperitehdas (4 paperikonetta, 1300 000 t/a) ja pienin M-Real Oyj:n Simpeleen paperitehdas (52 000 t/a). Suomen vanhin ja pienin tuotantokäytössä oleva paperikone on Tervakoskella (PK3, 1905, n. 2000 t/a) ja uusin ja suurin Raumalla (PK4, 1998, 400 000 t/a).
Lakkautettuja paperitehtaita
- Summan paperitehdas, Hamina (Vehkalahti) (lakkautetaan vuonna 2008)
- Haarlan paperitehdas, Tampere (lakkautettu vuonna 1989)
- Frenckellin paperitehdas, Tampere
- Hovinsaaren paperitehdas, Kotka (lakkautettu vuonna 1999)
- Enqvistin paperitehdas, Tampere
- Porin paperitehdas, Pori
- Voikkaan paperitehdas (Kuusankoski, lakkautettu syksyllä 2006)
- Kissakosken paperitehdas, Hirvensalmi
- Patalankosken paperitehdas, Jämsänkoski
- Hovilanhaaran paperitehdas, Jämsänkoski
- Myllysaaren paperitehdas, Valkeakoski
- Kymintehdas, Kuusankoski
- Kuusaansaaren paperitehdas, Kuusankoski
- Lohikosken paperitehdas, Jyväskylä
- Vääräkosken kartonkitehdas, Ähtäri
- Ryötön paperitehdas, Ähtäri
- Kaltimon pahvitehdas, Eno
- Kangaskosken paperitehdas, Simpele
- Tornatorin paperitehdas, Tainionkoski, Imatra
Paperiteollisuuden museokohteita Suomessa
Maailmanperintömuseo Verla
Suomen vanhin museoitu paperiteollisuuskokonaisuus on kartonkitehdas
Verla, joka liitettiin
1996 Unescon maailmanperintöön. Sen tekniikka on perusteiltaan 1920-luvulta sähköistämisen ajalta. Tehdas toimi vuoteen
1964 saakka, jolloin
Kymmene Oy sulki sen.
Verla 
Kissakoski
Hirvensalmella, Puulaveden rannalla sijaitseva Kissakoski on 1900-luvun alussa rakennettu tehdasalue, jossa toimi paperitehdas 1907-1920. Kissakosken alue on Museoviraston suojelema kohde. Alue on toiminut vuodesta 1997 matkailukäytössä.
Ankkapurhan teollisuusmuseo
Ankkapurhan teollisuusmuseo sijaitsee Anjalankoskella. Sen naapurissa on
Stora Enson Anjalan paperitehdas ja Inkeroisten kartonkitehdas. Museo rakentuu vuodelta 1897 peräisin olevan Suomen ensimmäisen jatkuvatoimisen
Füllner-merkkisen kartonkikoneen ympärille.
Vääräkosken kartonkitehdas
Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä on
Vääräkosken Pahvi Oy:n entinen kartonkitehdas. Tehtaassa on yksi noin vuonna 1897 valmistunut
Füllner-merkkinen kartonkikone. Se on yksi viidestä ensimmäisestä modernista, jatkuvakäyttöisestä kartonkikoneesta Suomessa. Länsi-Suomen ympäristökeskus on suojellut rakennussuojelulailla sijaitsevan Vääräkosken puuhiomon ja kartonkitehtaan, entisen
Vääräkosken Pahvi Oy:n tehdasalueen rakennuksineen ja laitteineen. Tehdasalue ei ole yleisölle avoinna.
Nokian museopaperikone
Nokialla sijaitsevan Georgia Pacific Finland Oy:n (Nokian Paperi Oy) pehmopaperitehtaaan
kellarissa on toimintakuntoinen museopaperikone PK5, 'Manta' tai 'Varsa'. Kone oli toiminnassa 1911-16.6.1976. Kone on Füllner-merkkinen MG-paperikone jenkkisylintereineen ja siinä on valta-akselikäyttö. Koneessa on puinen painovoimatoiminteinen perälaatikko. Viimeisenä vuonna se tuotti 45 t paperia. Kone sijaitsi ennen entisessä lumpputehtaassa tehdasalueen toisessa päässä. Tehtaan silloinen T&K johtaja Kari Ebeling kunnosti koneesta museopaperikoneen ja teki Teknillisen korkeakoulun puunjalostajakillan kanssa sopimuksen koneen ylläpidosta teekkaritoimintaan soveltuvaa palkkiota vastaan. Koneella on myös ajettu huviajoa tuotannollisen toiminnan päättymisen jälkeen. Tehdasalue ei ole yleisölle avoinna.
Tervakosken paperitehdas
Janakkalassa sijaitsevassa Tervakosken taajamassa on Tervakoski Oy:n paperitehdas, jonka omistaa itävaltalainen Delfort Group AG. Tehtaassa tuotetaan 110 000 tonnia erikoispapereita vuodessa. Tehtaalla on Suomen vanhin tuotantokäytössä oleva paperikone PK3 vuodelta 1905. Tehtaassa tehdään myös käsintehtyä paperia perinteisin menetelmin. Tehdasalue ei ole yleisölle avoinna.
Kauttuan tehtaiden museo
Eurassa sijaitseva
Kauttuan kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö syntyi
rautaruukin ympärille. Tehdasalueella on vuodesta 1907 toiminut A. Ahlström Osakeyhtiön paperitehdas ja pakkausmateriaaleja valmistava tehdas. Tehtaiden museo on avattu 1970-luvulla. Kauttuan tehtaitten museo esittelee ruukin sekä paperi- ja jalostustehtaan vaiheita ja tuotteita. Avoinna kesäisin. Muulloin tilauksesta.
Muita paperiteollisuuden museokohteita
Paperinvalmistuslinjan osia
Paperikoneen valmistajia
Toimintansa lopettaneita valmistajia
- Beloit-Walmsley
- Beloit (Lopettaneen Beloitin huoltopalvelut menivät Metsoilleillelle Yhdysvalloissa ja muu osa toiminnasta Mitsubishi Heavy Industries
- Tampella Oy
- Wärtsilä Oy
- Jylhävaara Oy
- A. Ahlström Osakeyhtiö
- Escher Wyss
- Sund
- KMW
- Sprout-Bauer
- Black Clawson
- Reinhard Bellmer
- Hwa Teik Machinery
- Neue Bruderhaus Maschinenfabrik
- Allimand
- Allibe
- Rice Barton
- Golzern
- Viipurin konepaja
- Füllner
Katso myös
Papiermaschine
Machine à papier
Pappersmaskin
)
|
Tietoja 
