Para

Pará on myös Brasilian osavaltio.

Para on Karjalassa tunnettu maatilan tai talon haltija eli eräänlainen tonttu, ja myös omistajansa apuolento. Para on kuitenkin nykyajan tarinoiden herttaisista tontuista poiketen kuvattu usein pelottavan näköiseksi ja voimalliseksi olennoksi. Para saattoi olla myös kissan, linnun, lankakeränn tai tuohirulla muodossa. Paran tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen. Parat kävivät usein varastamassa muiden ihmisten tai perheiden omaisuutta, ja toivat sen emännälleen tai isännälleen.

Paran saattoi omistaa varsinkin noita. Noitavainoissa ihmisiä on syytetty paran omistamisesta. Kirkkojen seiniin on Pohjois-Euroopassa ja Suomessakin toisinaan kuvattu noita kirnuamassa paran tai muun vastaavanlaisen apuolennon varastamaa maitoa, apuolento vierellään. Tällainen kohtaus on myös Lohjan kirkonaa seinässä, johon kuvatut parat ovat yksisarvisia, isokorvaisia piru muistuttavia olentoja.

Para saapuu kutsuttaessa talon väen tai emäntänsä avuksi, mutta myös vaatii palveluksia, kunnioitusta ja ruokaa. Paran saattoi kutsua avuksi, jos esimerkiksi osasi oikean loitsun. Eräässä tarinassa tällainen loitsu kuului:

Synny para, synny para!

Ei ole silmää näkemässä,

Eikä korvaa kuulemassa!

Toinen versio:

Synny para, synny para,

saat puolen ruumiistani,

Saat puolen sielustani!

Juhannusyönä saatettiin vilja-aitan avaimenreiästä kuunnella, kuuluisiko viljan laskemisen ääntä. Jos kuuluisi, niin siellä olisi para laskemassa viljaa, ja silloin tulisi hyvä sato. Jos taas rahakirstu kilisisi itsekseen, niin para olisi rahoja laskemassa, ja toimeentulo olisi turvattu.

Paran tekemäksi on arveltu myös paranvoiksi nimetty limasieni.

Paran alkuperä

Shamanistiset kulttuurit kaikkialla maailmassa tuntevat paraa muistuttavia haltijoita ja apuolentoja, ja ilmeisesti tällaisia on tunnettu Suomessa jo kauan sitten. Nimitys para on kuitenkin keskiaikainen laina ruotsista.