Paradigma

Paradigman sisältö

Sanan merkitys on joskus sekava, mutta sen yleisin merkitys tulee Thomas Kuhnin tieteenfilosofiasta. Kuhn käytti sitä kirjassaan Tieteellisten vallankumousten rakenne kuvatakseen tiettyjä vakiintuneita toiminnan tapoja tieteessä:

Mitä tulee tarkkailla ja tutkia
Minkälaisia kysymyksiä tulee kysyä tutkimustilanteessa tai tutkia aiheeseen liittyen
Kuinka nämä kysymykset esitetään
Kuinka tieteellisiä tutkimustuloksia tulkitaan

Kuhnin mukaan tiede ei niinkään esiinny yksittäisten teorioiden kehityksenä vaan paradigman vaihdoksina. Paradigman käsitteen sekaantuesssa hän itse alkoi käyttää muun muassa termiä normaalitiede.

Ollakseen koko tieteessä merkittävä, paradigma on perusteellinen ja selvä muutos tavassa hankkia tietoa. Tässä mielessä usko, järki (tavanomainen tiede, osien tutkiminen) ja tietokoneen mahdollistama kompleksisuutta hallitseva tiede (kokonaisuuden tutkiminen) ovat hyvin perustavaa laatua olevia ja suuria muutoksia tiedon tekemisessä, maailman selittämisessä.

Paradigman muutoksen seurauksia

Uusi paradigma sisältää yleensä vanhan erikoistapauksena, uusi tapa tehdä tiedettä on siis laajempi, se selittää enemmän ja paremmin, esimerkkinä kvanttimekaniikka. Parempi teoria on yleistä tieteen perusolemusta, täydentymistä. Paradigma tästä täydentymistä tulee vasta kun uusi teoria on perustavaa laatua oleva selityksen muutos ja se edustaa ajattelun laajempaa muutosta.

Koska vanhassa paradigmassa on takana valtava määrä valtaa, organisaatioiden olemassaolon selitystä ja yhteiskunnallisia suhteita, paradigman vaihtumisen tunnustaminen ei ole helppo ja nopea tapahtuma. Lopulta uusi paradigma muuttaa kuitenkin tiedettä, sitten teknologiaa ja lopulta ihmisten elämää ja yleistä näkemystä olemassaolosta. Galileo Galilein voidaan katsoa romuttaneen tai asettaneen epäilyksen alaiseksi ihmisten uskon kirkon erehtymättömyyteen ja ihmisen ainutlaatuiseen asemaan luonnossa. Samaa teki Charles Darwin ja DNA:n löytäjät.

Tieteen paradigmoja

Esitiede: luulo, usko, myytit jne.
Järki: (kreikkalaiset ?)
(skolastikot ?)
(empirismi ?)
myös filosofi Benedict de Spinozan tietoluokittelua voi antaa pohjaa tieteen asemalle ja tieteen paradigmoille. Niissä tiedon selityksen pohja muuttuu:
- (1) luulo, usko
- (2) järki (pohjana tiede) ja
- (3) intuitio, suora tieto luonnosta
eräs esitys uudesta merkittävästä tieteen paradigmasta: Heinz R. Pagels: Ajatuksia uudesta tieteen paradigmasta
Toinen yhtä alaa koskeva paradigma on skaalavapaa verkkoteoria. Katso Skaalavapaa verkkoteoria ja tieteen paradigma
kvanttimekaniikka on merkittävä uusimman tieteen paradigma