Pasila (, ennen Fredriksberg) on Helsingin keskeinen kaupunginosa, joka sijaitsee noin 3,5 km (junalla 3 km) keskustasta pohjoiseen. Pasila jaetaan yleensä kolmeen osaan: Keski-Pasila, Itä-Pasila ja Länsi-Pasila.
Pasilassa on asukkaita runsaat 8000, joista Itä-Pasilassa 3500 ja Länsi-Pasilassa 4500. Työpaikkoja alueella on noin 25 000.
Keski-Pasila
Pasilan halki kulkeva päärata avattiin vuonna 1862, ja siitä lähtien Keski-Pasila on ollut lähes täysin VR:n käytössä. Pasilan asema, matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin heti Helsingin rautatieaseman jälkeen, sijaitsee Keski-Pasilassa. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät nykyisin Pasilassa. Tällä on hajautettu päärautatieaseman ruuhkia. Rantarata Turun suuntaan erkanee pääradasta Pasilassa.
Pasilassa sijaitsee myös nykyään lähinnä satamia palveleva VR:n ratapiha. Vuosaaren sataman valmistuessa 2008 tavaraliikenne siirtyy pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautuu tällöin muuhun käyttöön, alueelle on kaavoitettu tornitaloja asumiskäyttöön ja toimitiloiksi. Myös Suomen ensimmäisten pilvenpiirtäjien rakentamismahdollisuuksia Keski-Pasilaan on kartoitettu.
Keski-Pasilan pohjoisosaan on rakennettu Hartwall Areena, jossa pelaa jääkiekkojoukkue Jokerit. Pohjoisosassa, osittain entisen kaatopaikan alueella, on myös laaja VR:n henkilöjunien varikkoalue. Ennen Areenan rakentamista ja VR:n laajennuksia tällä ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.
Itä-Pasila
1970-luvun puolessa välissä entisen Mäkelän pienteollisuus- ja varastoalueen tilalle rakennettu on klassinen betonilähiö, mutta asuintalojen lisäksi siellä on myös paljon virasto- ja toimistotaloja.
Itä-Pasila on liikenneratkaisultaan samantapainen kuin Merihaka: jalankulku on omalla betonikannella katuverkon yläpuolella. Alue on tiiviisti rakennettu ja rakennuskannassa on myös tornitaloja. Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin vanha puurakennusten rakennuskanta purettiin alueelta täysin, lukuun ottamatta vanhaa Pasilan asemarakennusta, joka siirrettiin lähelle toiseen paikkaan Rauhanasemaksi, sekä yhtä VR:n henkilökunnan asuintaloa, joka säilyi alueella vielä useita vuosia myöhemmin. Tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja. 2000-luvulla lukuisia taloja on alettu peruskorjata. Joistakin taloista on löytynyt laajoja kosteusvaurioita rakentamisen heikon laadun vuoksi. Muutamia asuntotaloja on myös maalattu uuden värisiksi.Liikenneyhteydet Itä-Pasilaan ovat erinomaiset, alueen länsilaidalla sijaitsee rautatieasema, asemalta kulkee useita poikittaisliikenteen bussilinjoja ja raitiolinja, Mäkelänkadulta alueen itälaidalta kulkee busseja parin minuutin välein keskustaan. Raitiotien ensimmäinen vaihe Itä-Pasilan läpi Pasilan rautatieasemalle valmistui vuonna 1976. Rataa jatkettiin Pasilan sillan yli Länsi-Pasilaan ja yhä Nordenskiöldinkadulle vuonna 1985. Vuonna 2008 otetaan käyttöön raitiolinja 9, joka kulkee Messukeskuksesta Kirurgille.
Itä-Pasilassa sijaitsee useita tärkeitä virastoja ja laitoksia, kuten Messukeskus, Helsingin pääkirjasto, kunnille konsulttiapua antava Suunnittelukeskus, Tiehallinto, Tieliikelaitos, Maanmittaushallitus, Etelä-Suomen lääninhallitus, Eläketurvakeskus, AKAVA ja YTV. Kouluja alueella ovat ATK-instituutti ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu.
Suomen Messut osuuskunta aloitti muuton Mannerheimintien messuhalleilta Pasilaan tammikuun alussa 1975. Laajentuminen entisellä paikalla ei ollut enää mahdollista, joten oli muutettava Pasilaan. Ensimmäisten hallien kokonaispinta-ala oli 34 000 m2 ja ne saivat nimet J.K. Paasikiven halli ja U.K. Kekkosen halli. Ensimmäinen näyttely Pasilassa, Vene –75, avautui 6. helmikuuta 1975. Helsingin pääkirjasto avattiin Itä-Pasilassa 22. joulukuuta 1986. Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppäsen suunnitteleman rakennuksen kokonaiskerrosala on 10 208 m2 ja hyötypinta-ala 7 409 m2. Vanhaa Rikhardinkadun pääkirjastorakennusta Kaartinkaupungissa alettiin sen tyhjennyttyä saneerata.
Länsi-Pasila
Ennen nykyisten kerros- ja toimistotalojen rakentamista Länsi-Pasila oli puutalokaupunginosa jota kutsuttiin myös Puu-Pasilaksi. Puu-Pasila rakennettiin vuosina 1895–1905. Metsän kupeessa rinteessä sijaitseva Puu-Pasila muistutti ulkonäöltään ja rakennuskannaltaan Tampereen Pispalaa. Alueella asui pääasiassa työläisiä. 1970-luvulle tultaessa puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon ja ajan hengen mukaisesti alue päätettiin purkaa nykyaikaisten kerrostalojen tieltä. Puu-Pasilan purkaminen aloitettiin 1977 ja suurin osa taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä.
Länsi-Pasilassa on säästetty muutama vanha puinen asuinrakennus jotka muistuttavat alueen alkuperäisestä ilmeestä. Myös radan vieressä sijaitseva Toralinnana tunnettu 1899 rakennettu tiilikasarmi ja sitä ympäröivät kolme saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä ja edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi. Levottomuuksien takia taloa alettiin pian kutsua Toralinnaksi.
Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä.
Länsi-Pasilassa sijaitsee mm. Pasilan poliisitalo, Yhtyneiden Kuvalehtien toimitustalo, Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Lemminkäinen Oy. Länsi-Pasilassa sijaitsi myös vuodesta 1984 alkaen Helsingin raastuvanoikeus, joka muuttui sittemmin käräjäoikeudeksi. Käräjäoikeus muutti Salmisaareen loppuvuonna 2004.
Oikealla kuvassa Yleisradion Iso Paja ja Pasilan maamerkki 146 m korkea TV-torni. Torni otettiin käyttöön vuonna 1983.
Viitteet
Aiheesta muualla

Näkymä Pasilan tavararatapihan ylittävältä sillalta kohti Itä-Pasilaa, Pasilan rautatieasema vasemmalla



