Pendolino Suomessa
Pendolinon tunnus suomalaisten juna-asemien aikatauluissa on S.
Vastatakseen bussiliikenteen ja lentokoneiden kilpailuun VR tarvitsi 1990-luvun alussa uutta kalustoa. Yksi mahdollisuus olisi ollut ostaa uusia vetureita ja vaunuja perustuen 1980-luvun InterCity-vaunuihin. Vanhoilla radoilla on kuitenkin liikaa mutkia, joten ilman kallistuvia telejä nämä junat eivät olisi olleet kovin nopeita. Kallistuskulma ei silti ole näissä teleissä kovin suuri. Toisena mahdollisuutena olisivat olleet ranskalainen TGVlainen tai saksa ICE, mutta nämä olisivat tarvinneet uusia ratoja ja harvasta junatiheydestä johtuen ratojen rakentaminen ei olisi ollut kannattavaa. Ainoat markkinoilla olleet vaihtoehdot vuonna 1992 olivat ruotsalainen X2000, italialaisenlainen Pendolino ja espanja Talgon malli. VR päätyi valitsemaan Pendolinon siksi, että sitä oli testattu aikataulunmukaisessa liikenteessä vuodesta 1988, siinä oli matala akselipaino ja riittävä teho, painetiivis kori ja se oli kustannuksiltaan sopiva.
Päätös Pendolinojen tilaamisesta tehtiin 1992. Kolmen vuoden kuluttua 1995 otettiin käyttöön Suomen rautateillä kaksi ensimmäistä Pendolinoa. 1997 tilattiin kahdeksan Pendolinoa lisää. Loput kahdeksan tilattiin 2002 ja ne saatiin käyttöön syksyyn 2006 mennessä. VR:llä on käytössä 18 Pendolino-yksikköä.
Kallistuvan korin ansiosta Pendolino voidaan ajaa kaarteisiin 35 prosenttia muita junia nopeammin. Pendolinoilla liikennöidään vilkkaimpiin matkustusaikoihin, ja se pysähtyy vain suurimmilla asemilla.
Suomen Pendolino perustuu Italian valtionrautateiden junamalliin (FS) ETR 460, joka on kotimaassaan todettu luotettavaksi kulkuvälineeksi. Suomen (talvikauden) ilmasto on kuitenkin aiheuttanut käyttöä hankaloittavia ongelmia muun muassa kallistuksessa ja jarruissa, ja niitä on pyritty poistamaan vaihtelevin tuloksin. Pendolinon huippunopeus on 220 km/h.
Suomessa Pendolino on useimmiten toiminut keskinkertaisesti, ja etenkin talvella on tullut yllättäviä ongelmia. Pakkanen, lumi ja jää ovat aiheuttaneet vikoja kallistusyksikköön. Pendolinot olivatkin 1990-luvun puolivälissä ensimmäisinä vuosina Turun reitillä usein rikki. Sittemmin vikoja on jo pystytty korjaamaan, vaikka täysin niistä ei ole päästy. Marraskuussa 2004 Pendolino pysähtyi Seinäjoen lähellä tunniksi, ja lämpötila pimeissä vaunuissa laski niin paljon, että matkustajat alkoivat palella. Tamperelainen Kaj-Erik Fohlinin johtama lähetystö, joka oli menossa Pendolinolla valittamaan sen myöhästelyistä 2005 VR Henkilöliikenteen johtajalle Antti Jaatiselle, myöhästyi tapaamisesta, koska Pendolino myöhästyi. Pendolinon monimutkainen kallistustekniikka vikaantuu herkästi, mikä lisää käyttökustannuksia. Pendolinon suunniteltu käyttöikä on kolmekymmentä vuotta.
Toistaiseksi Pendolinoista saatu hyöty on pienempi kuin niitä tilattaessa ajateltiin. Rantaradalla Helsingin ja Turun välillä ajansäästö jää vähäiseksi, sillä rata on paitsi mutkainen, myös huonokuntoinen kattavasta peruskorjauksesta huolimatta. Ratojen huono kunto ja tasoristeyksien määrä estävät suuret nopeudet myös useimmilla muilla reiteillä, ja Pendolinot ajavat enintään InterCityjen vauhtia eli 140 km/h. Radan kunto on Pendolinolle riittävä lähinnä pääradalla Helsingistä Tampereelle ja Keravan ja Lahden välisellä oikoradalla. Toisaalta radat, joiden kunto on riittävä, on usein muutenkin modernisoitu ja niiden mutkia on oikaistu. InterCity-junilla voidaan niillä ajaa 200 km/h nopeudella. Kun rata on mutkainen ja sen painokestävyys ei ole suuri, Pendolinolla voidaan sen kallistustekniikan ja pienen akselipainon ansiosta kuitenkin ajaa muita junia nopeammin. Pendolinon lempinimiä Suomessa ovat Pendo ja Sähkömato.
Pendolino-reitit
VR ajaa Pendolino-junalla pääreiteillä useita vuoroja päivässä. Yhteyksien lukumäärät arkivuorokaudessa Helsingistä eri kaupunkeihin ovat
7.12007 alkaen:
- Iisalmeen (1 edestakainen)
- Joensuuhun (2 edestakaista)
- Jyväskylään (6 edestakaista, 1 Helsinkiin)
- Kajaaniin (1 edestakainen)
- Kuopioon (3 edestakaista)
- Lahteen (3 edestakaista)
- Lappeenrantaan (2 edestakaista)
- Kouvolaan (3 edestakaista)
- Mikkeliin (2 edestakaista)
- Seinäjoelle (3 edestakaista, 2 Helsinkiin)
- Turkuun (5 edestakaista)
- Tampereelle (9 edestakaista, 1 Helsinkiin)
- Ouluun (3 edestakaista)
Pendolino muissa maissa
Italia
Italiassa junavalmistaja Fiat Ferroviaria aloitti kokeilut kallistuvilla vaunuilla vuonna 1970. Kokeiluissa kallistettiin vaunun koria sillä tavalla, että voitiin ajaa kaarteissa normaalijunia nopeammin sen vaikuttamatta matkustajien mukavuuteen. Katsottiin, että kallistuvakoriset junat toisivat autoilta ja lentokoneilta uusia matkustajia junille keskipitkillä matkoilla.
Kehitetty juna oli valmis koekäyttöön vuonna 1975, jolloin yhtiö tarjosi sitä Italian valtionrautateille FS:lle (Ferrovie dello Stato). Pendolino ETR401 eli 'pikku heiluri' varustettiin ainoastaan ensimmäisen luokan matkustamolla ja asetettiin liikenteeseen välille Rooma–Venetsia.
Koeajoissa huomattiin nopeasti, että Pendolino pystyi vanhoilla rataosuuksilla jopa 40 % vanhoja junia lyhyempiin matka-aikoihin mukavuuden kärsimättä. FS tilasikin vuonna 1988 peräti 15 junaa ETR450-tyyppisiä Pendolinoja nopeaan liikenteeseen.
Espanja
Samoihin aikoihin aloitettiin Espanjassa vastaavia testejä omalla Electrotren Basculante Type 443 -junalla, jota kutsuttiin nimellä 'Platanito' eli pikku banaani, sillä se oli keltainen ja kiemurteli mutkaisilla radoilla.
Espanjan Renfen (Red Nacional de los Ferrocarriles Españoles) Alaris-junassa on kolme vaunua. Näistä yksi on kokonaan ensimmäistä luokkaa, yksi toista luokkaa, keskivaunussa on ravintola ja puolet toista luokkaa. Ensimmäinen luokka muistuttaa lentokoneen business-luokkaa palvelultaan. Junat ovat melko lyhyitä huomioon ottaen Espanjan väkiluku, vaikkakin niitä liitetään useampia yhteen.
Slovenia
Sloveniassa rautatieyhtiö SZ (Slovenske železnice) käyttää ICS ETR310 -Pendolinoja, joissa oli alun perin vain kolme vaunua, mutta slovenialaisten käytyä Suomessa tutustumassa VR:n kalustoon he ovat neuvotelleet nykyisen Alstomin kanssa mahdollisuuksista lisätä väliin kolme vaunua.
Portugali
Portugalin CP (Caminhos de Ferro Portugueses) käyttää CPA4000 ETR490 Alfa Pendular -junia, jotka muistuttavat suomalaisia junia. Niissä on kuusi vaunua ja korin ulkomuodotkin ovat suomalaisen sisarensa kaltaisia.
Tšekki
CD eli České Dráhy käyttää seitsemän vaunun ETR 680 -mallisia Pendolinoja. Seitsemästä vaunusta moottoroituja on neljä. Tšekit liikennöivät junillaan myös naapurimaihin, joten junissa on peräti kolme virtajärjestelmää. Niitä ovat Etelä-Tšekissä ja Etelä-Slovakiassa käytettävä 25 kV 50 Hz vaihtovirta, Pohjois-Tšekissä ja Pohjois-Slovakiassa käytettävä 3 kV tasavirta ja Saksan sekä Itävallan 15 kV 16 2/3 Hz vaihtovirta.
Kralupyssa
]]
Sveitsi
Sveitsin rautateiden (SBB CFF FFS) Cisalpino ETR 470 -junassa on kolme yksikköä, joista jokaisessa on kolme vaunua eli yhteensä junassa on yhdeksän vaunua kuten Italian valtionrautateiden ETR 450- ja ETR 460 -junissakin. Cisalpinot käyttävät kaksoisvirtajärjestelmää ja kulkevat Zürichiin, Baseliin, Berniin, Lausanneen, Genéveen, Stuttgartiin, Milanoon, Venetsiaan ja Firenzeen.
Yhdistynyt kuningaskunta
Grayriggin onnettomuus
Viimeisin Pendolino-tilaus on tullut saarivaltiosta. Virgin Trains on operoinut mutkaista WCML:n (West Coast Main Line) länsirannikon linjaa Class 390 -Pendolinoilla vuodesta 2002issa. Reitit kulkevat Lontoosta Skotlannin Glasgow'hun palvellen myös Birminghamia, Liverpoolia ja Manchesteria. Virgin Trains on ostanut Alstomilta peräti 53 junaa. Junat on rakennettu
Birmingham.
Grayriggin onnettomuus
Pendolino-junatyypin ainoa vakava onnettomuus sattui
23. helmikuuta 2007 WCML-linjalla,
Englannin Grayriggin kylässä Kendalin kaupungin pohjoispuolella. Onnettomuushetkellä junassa oli 111 matkustajaa. Onnettomuudessa kuoli yksi ihminen ja 5 loukkaantui vakavasti.
[ }}] Yhteensä 22 ihmistä joutui sairaalahoitoon, lievempiä vammoja sai 55 matkustajaa.
Onnettomuuden arvellaan johtuneen viallisesta vaihteesta. Kuolonuhrien ja vammojen vähäisyyden arvellaan puolestaan johtuvan junatyypin turvallisuudesta, sillä junan turvarakenteet kestivät ja pitivät matkustajat junan sisäpuolella.[ }}]
Aiheesta muualla
Tekniset ongelmat
- Kuningaskuluttaja: [1]
Miksi VR ei korvaa pendolinojen kaikkia myöhästymisiä?, Annukka Roininen & Maarit Åström-Kupsanen, 9. maaliskuuta 2006
Venäjä
Lähteet
Pendolino
Pendolino
Pendolino
)
)
)
