Pentti Saarikoski

Pentti Ilmari Saarikoski (s. 2. syyskuuta 1937, Impilahti – 24. elokuuta 1983 Joensuu) on sotien jälkeisen Suomen merkittävimpiä kirjailijoita.

Elämä ja ura

Saarikoski julkaisi runokirjoja 1950-luvulta lähtien kuolemaansa saakka. Hän myös suomensi useita kirjoja, kuten Homeroksen Odysseian, Aristoteleen Runousopin, James Joycen Odysseuksen ja J. D. Salingerin romaanin Sieppari ruispellossa. Pentti Saarikoski käänsi suuren määrän merkittävää aikalaisproosaa etenkin englannista (Saul Bellow jne.), vaikka ei osannut hyvin englantia. Näitä käännöksiä, kuten Sieppari ruispellossa, onkin väitetty vapaatulkintaisuutensa vuoksi enemmän cover-versioiksi alkuperäisistä kuin varsinaisiksi käännöksiksi.http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/9614/saarikoski.html

Saarikoski pakinoi nimimerkillä Nenä Ylioppilaslehteen, Uuteen Suomeen ja Kansan Uutisiin. Pakinat ivasivat kirkkoa, armeijaa, politiikkaa ja kaikenlaista konservatiivisuutta. Saarikoski parodioi taitavasti virallisen Suomen juhlavaa kapulakieltä. Hän oli myös aktiivinen kommunisti ja pyrki eduskuntaan vuosina 1966 ja 1970 SKDL:n listoilta, mutta ei tullut valituksi.

Marraskuusta 1966 tammikuuhun 1967 Pentti Saarikoski oleskeli Prahassa. Hän muokkasi kokemuksesta omaelämäkerrallisen kirjan Aika Prahassa keväällä 1967. Postuumisti ajasta on julkaistu Prahan päiväkirjat vuonna 1998. Prahassa hän ylläpiti suhdetta syyskuussa 1966 tapaamaansa itäsaksalaiseen runoilija Sarah Kirschiin, jonkas oli vaikea saada viisumia länteen.

Henkilönä Saarikoski oli jo ennen termin tutuksi tulemista 'julkkis', jonka tekemisiä seurattiin ja joka kertoi mielellään asioistaan lehdille. Sekä hänen henkilöönsä että tuotantoonsa vaikutti rankka alkoholin käyttö. Se johti delirium-kohtaukseen ja sairaalahoitoon joutumiseen jo vuonna 1968 (ennen kohtausta hän ehti maalata Che Guevaran erään lausahduksen asuntonsa seinään: 'Patria o muerte' – 'Isänmaa tai kuolema'). Silti hän ei muuttanut juomatapojaan vaan jatkoi valitsemallaan linjalla aina kuolemaansa asti. Lisäksi hänen viimeinen vaimonsa kertoo Saarikosken polttaneen parhaimmilla päivillään noin kolme askia North Statea, ja olleen lähes jatkuvasti ainakin parin lasillisen mukaisessa olotilassa (1960-luvulla Saarikoski itse kertoo päiväkirjassaan pilanneensa keuhkonsa ja kuntonsa kahdella askilla ja ainakin yhdellä tai kahdellakin viinapullolla).

Saarikosken elämää on käsitellyt laajasti Pekka Tarkka kaksiosaisessa elämäkertateoksessaan. Hän arvioi Saarikosken merkityksen suomalaisen kirjallisuuden historiassa erittäin suureksi mutta toteaa tämän olleen erittäin ristiriitainen persoona. Suhteen julkisuuteen on sanottu saaneen joskus hyvinkin narsistisia sävyjä.

Saarikoski oli naimisissa neljästi. Hänen vaimonsa ja lapsensa ovat myöhemmin laatineet useita hänen elämäänsä käsitteleviä teoksia.

Hän muutti Ruotsiin 1975, ja siellä, neljännen vaimonsa, tasapainoisemman Mia Bernerin suojissa laatimassaan Tiarnia-sarjassa hän suoritti vielä lyyrisen nousun, joka herätti hämmästystä ja ihastusta.

Saarikoski on haudattu Heinävedelle Uuden Valamon luostarin hautausmaalle. Hän vietti elämänsä viimeisen kesän hiljentyen luostarissa.

Elokuvakäsikirjoittaja Saarikoski

Runoilijan ja kirjailijanuransa ohella Saarikoski toimi myös pariin otteeseen elokuvakäsikirjoittajana. Hän oli yksi käsikirjoittajista Veikko Itkosen elokuvassa Voi veljet, mikä päivä (1961) sekä kirjoitti dialoginn Risto Jarva ja Jaakko Pakkasvirran ensimmäiseen elokuvaan Yö vai päivä (1962).

Tuotanto

• Runoja (1958)
• Toisia runoja (1958)
• Runot ja Hipponaksin runot (1959)
• Maailmasta (1961)
• Mitä tapahtuu todella? (1962)
• Kuljen missä kuljen (1965)
• Ääneen (1966)
• Laulu laululta pois (1968)
• En soisi sen päättyvän (1968)
• Katselen Stalinin pään yli ulos (1969)
• Onnen aika (1970)
• Alue (1973)
• Eino Leino (runomuotoinen tutkielma) (1974)
• Ja meille jäi kiireetön ilta (yhdessä Mia Bernerin kanssa) (1975)
• Tiarnia-trilogia:
  • Tanssilattia vuorella (1977)
  • Tanssiinkutsu (1980)
  • Hämärän tanssit (1983)

;Proosateokset

• Ovat muistojemme lehdet kuolleet (1964)
• Aika Prahassa (1967)
• Kirje vaimolleni (1968)
• Asiaa tai ei (1980)
• Euroopan reuna kineettinen kuva (1983)

;Suomennokset

• Saul Bellow: Herzog
• Saul Bellow: Tartu tilaisuuteen
• Saul Bellow: Uhri
• Bertolt Brecht: Pakolaiskeskusteluja
• Italo Calvino: Paroni puussa
• Italo Calvino: Ritari joka ei ollut olemassa
• F. Scott Fitzgerald: Yö on hellä
• James Joyce: Dublinilaisia
• James Joyce: Odysseus (Ulysses)
• Henry Miller: Ilmastoitu painajainen
• Henry Miller: Kravun kääntöpiiri
• Henry Miller: Marussin kolossi
• Philip Roth: Haamukirjailija
• Philip Roth: Intohimon professori
• Philip Roth: Portnoyn tauti
• Philip Roth: Rinta
• Philip Roth: Väärinymmärretty mies
• J. D. Salinger: Franny ja Zooey
• J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa
• Saarikosken antiikin suomennokset
  • Homeros: Odysseia (1972)
  • Aristoteles: Runousoppi
  • Euripides: Herakles
  • Herakleitos: Yksi ja sama
  • Ksenofon: Sokrates (Muistelmia, Pidot, Sokrateen puolustuspuhe)
  • Sapfo: Iltatähti, häälaulu
  • Theofrastos: Luonteita
  • Platon: Gorgias, Faidros, Pidot

Muuta Saarikoskeen liittyvää kirjallisuutta

• Pekka Tarkka (toim.): Nuoruuden päiväkirjat, 1984.
• Pekka Tarkka (toim.): Prahan päiväkirjat, Otava, 1998.
• Pekka Tarkka (toim.): Juomarin päiväkirjat, Otava, 1999.
• Pekka Tarkka: Pentti Saarikoski (I 2002, II 2004)
• Janna Kantola: Tanssi yöhön, pimeään (väitöskirja gnostilaisista teemoista Saarikosken myöhäistuotannossa)'' (1998)
• H. K. Riikonen: Paikkoja ja myyttejä. Tutkielmia Pentti Saarikosken Ruotsin kauden tuotannosta, SKS, 1996.
• Yrjö Hosiaisluoma: Euroopan reunalla, kosken korvalla, Like, 1998.
• Mia Berner (toim.): Din Pentti – Urval av Pentti Saarikoskis brev till sin sista hustru, Rabén & Sjögren, Kristianstad (teoksesta puuttuu ilmestymisvuosi).
• Mia Berner: PS: Merkintöjä suruvuodelta (suom. Liisa Ryömä ja Caj Westerberg), Tammi, 1986.
• Sirkka Garam: Veljeni Pentti: Pentti Saarikoski sisaren silmin, Kirjapaja 1987.
• Tuula-Liina Varis: Kilpikonna ja olkimarsalkka, Wsoy, 1994.
• Hannu Salama: Tapausten kulku (Saarikoski on toiminut romaanihenkilö Ilmari Autereen esikuvana), Otava 1969.

Lähteet