Golfkrigen
Zweiter Golfkrieg
Guerre du Koweït (1990-1991)
Gulfkrigen
Kuwaitkriget
Persianlahden sota eli operaatio 'Desert Storm' (Aavikkomyrsky), käytiin Irakin ja Yhdysvaltojeninin kenraali Norman Schwarzkopf johtaman monikansallisen liittouman välillä vuonna 1991. Sodan syynä oli Irakin hyökkäys Kuwaitiin, joka alkoi 2. elokuuta 1990.
Tausta
Irak hyökkäsi Kuwaitiin, koska sillä oli historiallisia vaatimuksia Kuwaitia kohtaan, ja koska Saddam Hussein halusi hallintaansa lisää öljyvaroja, sillä maa oli köyhtynyt huomattavasti Irakin-Iranin sodassa.
Irakin hyökkäys johti välittömästi vaatimukseen Irakin joukkojen vetäytymiseksi ja Irakia vastaan asetettuihin talouspakotteisiin. USA ryhtyi myös pikaisesti lähettämään joukkoja Persianlahden alueelle, ilmoittaen aluksi joukkojen tehtäväksi Saudi-Arabian puolustamisen. USA kokosi kuitenkin seuraavien kuukausien aikana 34 maan liittouman Irakia vastaan ja siirsi Persianlahdelle yhteensä noin 500 000 sotilasta. 12. tammikuuta 1991 Yhdysvaltain kongressi antoi presidentille valtuudet sotilaallisen voiman käyttöön Irakin ajamiseksi Kuwaitista.
Ilmasota
Liittouma käynnisti irakilaisten häätämiseksi Kuwaitista valtavan ilmapommituksen 17. tammikuuta 1991. Pommituksiin käytettiin risteilyohjuksia, rypälepommeja ja täsmäpommeja. Täsmäiskujen yleisyyden takia sotaa voi kutsua ensimmäiseksi hi-tech-sodaksi. Ilmapommitusten tehtävänä oli musertaa Irakin armeijan komentorakenne, ilmapuolustus ja taistelutahto. Hyökkäyksiä tehtiin sotilaskohteiden lisäksi myös siviilikohteiden, kuten voimalaitosten, siltojen ja vesilaitosten, kimppuun.
Maasota
Helmikuun 24. USA:n johtama liittouma käynnisti maahyökkäyksen, joka kukisti ilmaiskujen nujertaman Irakin armeijan varsin helposti ja ajoi sen pakosalle Kuwaitista. Vetäytyessään Irakin armeija tuhosi ja ryösti omaisuutta Kuwaitista, sytytti lukuisia öljylähteitä tuleen ja laski öljyä Persianlahteen.Neuvostoliitto teki Irakin kanssa sopimuksen, ja sai Irakin lupaamaan vetää joukkonsa Kuwaitista. Yhdysvallat piti lupausta valheena, mutta oli luvannut, että jos irakilaiset vetäytyisivät, ne saisivat tehdä sen rauhassa. Irakilaisten Kuwaitissa ollut armeijakunta alkoikin vetäytyä takaisin Irakiin yhtenä valtavana autosaattueena ja muutamana pienempänä saattueena. Saattueet eivät olleet taistelumuodostelmissa eivätkä perääntymässä sotatoimista, ne olivat lähteneet taisteluitta Kuwaitin kaupungeista sopimuksen mukaisesti, mukana paljon siviiliajoneuvoja.
)
Persianlahden sodan joukkojen liikkeet
Autojen ja ihmisten ruumiita täynnä ollut kilometrien mittainen tieosuus tunnettiinkin pian nimellä 'kuoleman moottoritie' (''). Jotkut ovat pitäneet tapausta sotarikoksena. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat huomattavasti.
Helmikuun 27. liittouman joukot ilmoittivat vapauttaneensa Kuwaitin ja 28. helmikuuta Yhdysvallat julisti sata tuntia kestäneen maasodan päätteeksi tulitauon.
Sotaa seuranneet kapinat
Persianlahden sodan jälkimainingeissa Irakin eteläosan shiiamuslimit ja pohjoisosan kurdit nousivat kapinaan olettaen saavansa tukea Yhdysvalloilta. Koska sitä ei tullut, Saddamin hallinto murskasi kapinan verisesti ja surmasi samalla kymmeniä tuhansia ihmisiä. Saddamin hallinnon kukistaminen sai odottaa vuoteen 2003 ja Irakin sotaan.
Tappiot
Arviot Irakin armeijan menetyksistä vaihtelevat 20 000 ja 100 000 kuolleen välillä. Haavoittuneiden määrä on korkeimmillaan arvioitu 300 000:ksi, mutta todellinen luku lienee huomattavasti alempi. Irakin hallituksen ilmoituksen mukaan pommituksissa kuoli 2 300 irakilaista siviiliä.USA:n johtama liittouman tappiot olivat virallisen ilmoituksensa mukaan 378 kuollutta ja 1000 haavoittunutta. Sodan jälkeisinä vuosina tuhannet Persianlahden sodan veteraanit ovat kärsineet Persianlahden syndroomasta, jonka syyksi on epäilty muun muassa altistumista kemiallisille aseille, käytettyjä köyhdytettyä uraaniaa sisältäviä ammuksia ja sotilaille annettuja pernaruttorokotteita. Persianlahden syndrooman syyt ja olemassaolo ovat yhä kiistanalaisia.
Katso myös
