Personaaliunioni

Personaaliunioni on kahden tai useamman valtion liittouma, jossa valtiot ovat itsenäisiä ja erillisiä, mutta niillä on yhteinen valtionpäämies. Personaaliunioni on nykyisin harvinainen ilmiö, joka liittyy lähes yksinomaan monarkioihin.

Personaaliunioni voi syntyä useista eri syistä. Usein ne ovat syntyneet perimysjärjestyksen ulottuessa toiseen valtioon tai sukujen yhdistyessä. Liittymä voi kuitenkin syntyä myös keskenäisestä sopimuksesta, olosuhteiden pakottamana tai voimakeinoin. Pitkään jatkunut personaaliunioni voi johtaa valtioiden lopulliseen yhdistymiseen.

Personaaliunionia hieman kiinteämpi liittoumamuoto on reaaliunioni. Edelleen kiinteämpi liitto on esimerkiksi liittovaltio.

Esimerkkejä personaaliunioneista

Historiassa

• Ruotsin personaaliunioni Norjan kanssa vuosina 1319–1343.
• Aragonian ja Kastiliann personaaliunioni vuodesta 1469, Navarra vuodesta 1512
• Ruotsin personaaliunioni Puola-Liettuan kanssa 1592–1599.
• Espanjan ja Portugalin personaaliunioni 1580–1640.
• Ruotsin personaaliunioni jälleen Norjan kanssa vuosina 1814–1905.
• Itävalta-Unkari
• Skotlannin ja Englannin personaaliunioni vuodesta 1603 vuoteen 1707. Myös Irlanti oli muodollisesti 1500-luvulta alkaen personaaliunionissa Englannin ja myöhemmin Skotlannin ja Britannian kanssa vuoteen 1800 asti, joskin Englannilla oli maahan useimmiten personaaliunionin ylittävä vaikutusvalta.

Nykyisin

• Brittiläisen Kansainyhteisön maista personaaliunionissa ovat keskenään ainakin ns. Commonwealth realmit.