Pervez Musharraf
Pervez Musharraf
Pervez Musharraf
Pervez Musharraf
Pervez Musharraf
Sotilasura
Musharraf syntyi vuonna 1943 Delhin Daryaganjin kaupunginosassa Brittiläisessä Intiassa. Intian jaon jälkeen perhe siirtyi Pakistaniin lähelle Karachia vuonna 1947. Musharraf oli toinen kolmesta pojasta. Hänen isänsä oli keskiluokkaa, isä Syed Musharrafuddin työskenteli Pakistanin Turkin lähetystössä virkamiehenä 1949--1956, jolloin asui Ankarassa.Musharraf kävi Forman Christian College -yliopistoa Lahoressa. Vuonna 1961 hän meni Pakistanin sotilasakatemiaan Kakulissa ja määrättiin valmistuttuaan 1964 tykistörykmenttiin. Myöhemmin hän liittyi erikoisjoukkoihin. Hän opiskeli mm. Royal College of Defence Studiesissa Britanniassa. Musharraf yleni nopeasti siitä huolimatta, että puhui äidinkielenään urdua pääosin punjabien hallitsemassa armeijassa.
Musharraf osallistui Intian vastaiseen sotaan 1965 tykistön 2. luutnanttina osana 1. panssaridivisioonaa. Toisessa sodassa 1971 hän palveli kommandokomppanian päällikkönä. Myöhemmin hän komensi tykistörykmenttejä, tykistöprikaatia ja 15. tammikuuta 1991 kenraalimajuriksi ylennettynä jalkaväkidivisioonaa.
Vuonna 1998 häneen luottanut pääministeri Nawaz Sharif nimitti hänet pääesikunnan päälliköksi vanhempien upseerien ohi. Häntä edeltävä kenraali Jehangir Karamat oli joutunut eromaan vaadittuaan armeijalle osaa valtion päätöksenteossa. Vuoden 1998 Kashmirin kriisin aikana kenraali Musharraf oli usein esillä mediassa antamassa lausuntoja. Raporttien mukaan armeijan johto oli tyytymätön pääministerin yrityksiin hakea kriisiin diplomaattista ratkaisua, kun Pakistanin tukemat sissit estivät Intian menestyksen.BBC: Profile
Pakistanin johdossa
Musharrafista tuli maan johtaja 12. lokakuuta 1999 vallankaappauksessa. Tuona päivänä pääministeri Nawaz Sharif yritti erottaa hänet ja nimittää armeijan johtoon ISI-tiedustelupalvelun johtajan Khwaja Ziauddinin. Vanhemmat armeijan kenraalit kieltäytyivät hyväksymästä erottamista. Musharraf oli tuolloin poissa maasta ja astui välittömästi lentokoneeseen palatakseen. Sharif määräsi Karachin lentokentän suljettavaksi estääkseen koneen laskeutumisen, mutta kenraalit ottivat sen haltuunsa ja poistivat Sharifin vallasta.Tuolloin virassa ollut presidentti Muhammad Rafiq Tarar sai jäädä asemaansa kesäkuuhun 2001 asti, jonka jälkeen Musharraf nimitti itsensä presidentiksi 20. kesäkuuta 2001. Pian tämän jälkeen hän neuvotteli Intian pääministeri Atal Behari Vajpayeen kanssa Agrassa.
Pian Musharrafin kaappauksen jälkeen hänen valtansa laillisuus haastettiin, jonka jälkeen Musharraf määräsi tuomarit vannomaan uskollisuutta sotilashallinnolle. Monet tuomarit kieltäytyivät ja korkein oikeus täytettiin kenraalien luottomiehillä. Tämän jälkeen järjestettiin 12. lokakuuta 2002 uudet vaalit, joissa koottiin kaappauksen jälkeen hajotettu parlamentin tilalle uusi. 30. huhtikuuta 2002 järjestettiin kansanäänestys, jossa Musharrafin kautta jatkettiin viisi vuotta. Parlamentissa enemmistön sai Musharrafia tukeva muslimiliiga-Q (PML-Q). Hänen vastustajansa kuitenkin estivät parlamentin työskentelyn yli vuodeksi, kunnes Musharraf teki sopimuksen Muttahida Majlis-e-Amal -koalition kanssa ja lupasi jättää armeijan, mitä hän ei kuitenkaan vielä tehnyt. Tällä tuella säädettiin perustuslain 7. lisäys, joka laillisti vuoden 1999 vallankaappauksen ja sen jälkeiset määräykset. Musharraf voitti myös valitsijamiesten luottamusäänestyksen 1. tammikuuta 2004 ja presidenttikaudelle lokakuuhun 2007 asti.
11. syyskuuta 2001 tapahtuneen terrori-iskun jälkeen Musharraf on toiminut läheisesti Yhdysvaltojen presidentin George W. Bushin kanssa sodassa terrorismia vastaan. Neuvotteluissa ulkoministeri Colin Powellin kanssa Pakistan luovutti Yhdysvaltain käyttöön kolme lentotukikohtaa, Afganistanin kampanjaa varten.
Musharrafin vastustus
Kenraali Musharraf on yritetty murhata useaan kertaan hänen hallintokautensa aikana, kolmas yritys tapahtui 14. joulukuuta 2003 pommilla ja 25. joulukuuta 2003 kaksi itsemurhapommittajaa iski ja surmasi 16, mutta Musharraf selvisi molemmissa tapauksissa erittäin vähin vammoin. 6. heinäkuuta 2007 hänen lentokonettaan ammuttiin.Ehkä vakavin haaste Musharrafin vallalle sitten vuoden 1999 alkoi kun hän erotti 9. maaliskuuta 2007 korkeimman oikeuden presidentin Iftikhar Muhammad Chaudhryn syytettynä korruptiosta. Chaudhry kieltäytyi eroamasta armeijan ja turvallisuuspalvelun painostuksesta huolimatta. Lain mukaan Musharrafin oli luovuttava vuoden 2007 lopussa asevoimien komentajan asemasta, minkä pitämistä häntä vastustavat tuomarit vaikeuttivat. Oikeutta kiinnostivat lisäksi maan katoamistapaukset, joihin tiedustelupalveluja pidettiin osallisina.
Päätuomaria kannattavat mielenosoittajat järjestivät protesteja, joista osa kääntyi väkivaltaisiksi. Mm. uskonnollisten puolueiden blokki MMA yritti saada Musharrafia eroamaan ja vaati aikaistettuja vaaleja. Kiistan aikaan tapahtui myös Punainen moskeijan piiritys, jonne linnoittautuneiden islamistien kukistamisessa armeija surmasi satoja. Samassa heinäkuussa tapahtui myös viimeisin murhayritys. Moskeijan verilöylyn jälkeen maassa oli levotonta ja noin kuukaudessa elokuun alkuun mennessä itsemurhapommittajat surmasivat yli 200, lähinnä sotilaita ja poliiseja ja maan pelättiin ajautuvan sisällissotaan.
20. heinäkuuta 2007 korkein oikeus päätti palauttaa erotetun Chaudhryn virkaansa vastoin Musharrafin tahtoa.Meidän Musharraf 
(Turun Sanomat; Julkaistu 15.7.2007 2:31:39)
Toinen presidenttikausi
Musharraf valittiin uudelle presidenttikaudelle 6. lokakuuta 2007. Valinnan tekivät hänen tukijoidensa hallisema parlamentti ja neljän paikallisparlamentin jäsenet. Parlamentissa hän sai 252 annetusta 257 äänestä. Hänen kilpailijansa Wajihuddin Ahmed sai kaksi ääntä. Opposition jäsenet erosivat vastalauseeksi parlamentista.Korkein oikeus tutki kuitenkin Musharrafin ehdokkuuden laillisuutta, koska on hän edelleen armeijan johdossa, mutta lupasi taas erota asemasta, jos tulee valituksi presidentiksi, kuten edelliselläkin kerralla.
Aiheesta muualla
- Profile: General Pervez Musharraf (BBC, 24.9.2001)
