www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-21
  Tänne linkitetyt sivut 
Metro
Pietari (kaupunki)
Moskovan metro
Autuansaari
Kiovan metro
Samaran metro
Miinan rautatieasema
  Muut kielet 
deMetro Sankt Petersburg
frMétro de Saint-Pétersbourg
svSankt Petersburgs tunnelbana
Luokka: Metroliikenne Pietari

Pietarin metro

Pietarin metro () on Pietarin maanalainen metrojärjestelmä. Alueen soisen maaperän vuoksi se on yksi maailman syvimmistä metroista. Metroverkosto koostuu neljästä linjasta ja 60 asemasta. Heinäkuuhun 1992 saakka järjestelmän nimi oli Leningradin Leninin kunniamerkillä palkittu Leninin mukaan nimetty metro ().

Metrojärjestelmän viides linja avataan lähivuosina. Hanke on ollut vireillä jo kauan, mutta se jäädytettiin taloudellisista syistä. Myös toista linjaa aiotaan pidentää.

1 Historia
2 Ominaispiirteet
3 Turvallisuus
4 Laajennushankkeet
5 Linjat ja asemat
6 Lähteet
7 Aiheesta muualla

Historia

Suunnitelmia metron rakentamiseksi Pietariin oli jo vuonna 1899, mutta maanalainen rakentaminen osoittautui kaupungissa vaikeaksi Nevannn suiston soisen maaperän sekä maanalaisten jokien ja onkaloiden vuoksi. Myös sodat ja vallankumoukset hidastivat metron rakentamista. Moskovan metro avaamisen jälkeen vuonna 1935 metro haluttiin pikaisesti myös Leningradiin.

Nykyisen metrojärjestelmän historia alkoi vuonna 1940, jolloin aloitettiin ensimmäisen linjan rakennustyöt. Se yhdisti kaikki tärkeimmät rautatieasemat ja avattiin juhlallisesti 15. marraskuuta 1955. Pääteasemat olivat tuolloin Avtovo (Автово, ) ja Ploštšad Vosstanija (Площадь Восстания). Ensimmäiset asemat ovat edelleen metrojärjestelmän koristeellisimpia ja kauneimpia. Seuraavina vuosina järjestelmää laajennettiin moneen otteeseen, ja se paisui Venäjän toiseksi suurimmaksi. 1950–70-luvuilla ensimmäistä linjaa pidennettiin: pääteasemaksi tuli 1958 Ploštšad Lenina (Площадь Ленина), 1966 Datšnoje (Дачное, ), 1975 Lesnaja (Лесная) ja Akademitšeskaja (Академическая), 1977 toisessa päässä Prospekt Veteranov (Проспект Ветеранов) ja lopulta 1978 Devjatkino (Девяткино, ).

Vuonna 1961 avattiin toinen linja Teknilliseltä korkeakoululta (Технологический институт, Tehnologitšeski institut; vaihtomahdollisuus linjalle 1 Park Pobedyyn (Парк Победы). Myös tätä linjaa jatkettiin seuraavina vuosina: 1963 Petrogradskajalle (Петроградкая), 1969 Moskovskajalle (Московская) ja 1972 Kuptšinoon (Купчино, ). Vuonna 1967 avattiin kolmas ja vuonna 1985 neljäs linja.

Ominaispiirteet

Ploštšad Mužestva on esimerkki yksiholvisesta asematyypistä

Ploštšad Mužestva on esimerkki yksiholvisesta asematyypistä

Useimmilla metroasemilla on maanpäällinen paviljonki, joka toimii sisäänkäyntinä ja lipunmyyntipisteenä. Kuvassa Narvskajan asema

Useimmilla metroasemilla on maanpäällinen paviljonki, joka toimii sisäänkäyntinä ja lipunmyyntipisteenä. Kuvassa Narvskajan asema

Pietarin metrolla on piirteitä, jotka erottavat sen muista entisen Neuvostoliiton metrojärjestelmistä. Kaupunkien ruuhkaisissa keskustoissa on tapana rakentaa tunnelit syvälle maan sisään ei ainoastaan rakenteellisista syistä, vaan myös koska asemat toimivat samalla väestönsuojina (monilla asemilla on pomminkestävät ovet ja suljetut ilmastointijärjestelmät). Muissa kaupungeissa metrotunnelit kohoavat kaupungin laita-alueita lähestyttäessä ylemmäksi, joskus jopa maan pinnalle asti, mutta Pietarissa geologiset olosuhteet Nevan suistossa pakottivat rakentamaan tunnelit hyvin syvälle jopa keskustan ulkopuolella. Pietarin metron 60 asemasta 53 on rakennettu syvälle.

Pietarin metron arkkitehtuuri ja suunnittelu kuvastavat metron rakentamisen aikana vaihtuneita olosuhteita politiikassa, taiteessa ja teknologiassa. Ensimmäiset 13 asemaa edustavat ns. pyloni-asematyyppiä (Kirovski zavod), jossa raiteet ovat omissa tunneleissaan sivuilla ja keskellä kulkee laiturina toimiva päälaiva, jota kannattelevat massiiviset nelikulmaiset pylonit. 14 asemaa edustaa suosittua pylväs-tyyppiä (Avtovo).

Vanhimmat asemat on rakennettu stalinistisen arkkitehtuurin mukaisesti hyvin koristeellisiksi, mutta jo vuodesta 1958 alkaen Nikita Hruštšovin aikana muotokielestä karsittiin kaikki ylimääräinen. Samaan aikaan kehitettiin uusi suljettu asematyyppi (tunnetaan myös nimellä horisontaalinen hissi) (Majakovskaja), jossa laitureilla on ovet sulkemassa pääsyn raiteille, jos juna ei ole asemalla. Tätä tyyppiä rakennettiin kaikkiaan kymmenen asemaa, mutta rakenne osoittautui vika-alttiiksi eikä saavuttanut käyttäjien suosiota, joten vuoden 1972 jälkeen tyypin asemia ei enää rakennettu. Suljettuja asemia ei rakennettu muualle Neuvostoliittoon.

1970-luvun puolivälissä leningradilaiset insinöörit kehittivät uuden yksiholvisen asematyypin (Ploštšad Mužestva), joka levisi muuallekin Neuvostoliiton alueella. Järjestelmä tunnetaan nimellä leningradski odnosvod. Yksiholvisista asemista tuli kaikkein yleisin tyyppi, ja niitä on rakennettu Pietariin 16 kappaletta.

Turvallisuus

Pietarin metro on yleisilmeeltään siisti niin asemien kuin junienkin osalta. Laitureilla on valvontakameroiden lisäksi vartijoita, jotka huolehtivat metron turvallisuudesta ja ehkäisevät järjestyshäiriöitä. Taskuvarkauksien varalta erityisesti turistin on varottava levittelemästä rahojaan ja matkatavaroitaan metrossa.

Koska rahake vaaditaan jo ylhäällä ennen metrotunneliin laskeutumista, on pummilla matkustaminen liki mahdotonta. Varsinkin turistien suosima valokuvaaminen on kielletty Pietarin metrossa, mikä on sääli, koska asemat ovat arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisia aikansa tuotteita. Jos aseman vartija (joka ei ole kuitenkaan yleensä ole miliisi) näkee tämän, on luvassa 100 ruplan sakko.

Keskustan suurimmilla asemilla asemalaiturin ja kiskojen välissä on rautaovet, jotka aukeavat automaattisesti vasta kun juna on saapunut asemalle. Näin vältetään kiskoille putoamisesta johtuvat onnettomuudet. Metro on varsin kätevä ja nopea sekä edullinen matkatapa lukuun ottamatta ruuhka-aikoja, jolloin matkustaminen muuttuu melkein mahdottomaksi. Ruuhka-ajat ovat aamulla kello 7–9 ja illalla kello 15–18.

Laajennushankkeet

Pietarin metrojärjestelmää pyritään kehittämään ja laajentamaan jatkuvasti, vaikkakin kehitys on ollut aiottua hitaampaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on avattu ainoastaan kuusi uutta asemaa. Vuosina 1995–2004 Nevan alittava osuus Kirovin–Viipurin linjasta välillä Lesnaja–Ploštšad Mužestva oli suljettuna, koska maanalainen joki puhkaisi tunnelin kattoon aukon. 1990-luvun talousvaikeuksien vuoksi rakennustöihin varattu budjetti oli pitkään alimittainen. Laajennustyöt ovat joidenkin lähteiden mukaan jopa 20 vuotta jäljessä aikataulustaan. Saint Petersburg Times 5.11.2004 Aiheesta muualla 'Pietarin metron kehitys on noin 20 vuotta jäljessä', hän [Vladimir Garjukin] sanoi. 'Toteutamme nyt vuosien 1980-1990 ohjelmaa.'

Metron kapasiteetin on nykyisellään arvioitu vastaavan vain puolta vaadittavasta. Saint Petersburg Times 5.11.2004 Aiheesta muualla 'Pietarin metron nykyinen kapasiteetti – sata kilometriä tunneleita ja 58 asemaa – on vain puolet siitä, mitä tarvittaisiin', uutistoimisto Interfax lainasi Vladimir Garjukinia, Pietarin metron johtajaa. Vuonna 2008 avattavaksi suunniteltu uusi Amiraliteetin (Admiralteiskaja) asema, joka on jo valmis, on kohdannut yllättävää vastarintaa sen tieltä purettavan talon asukkailta. Saint Petersburg Times 5.11.2004 Aiheesta muualla Asuintalo osoitteessa Kirpitšnij pereulok 1, josta on tuleva sisäänkäynti metroasemalle, ja toinen rakennus numero 4:ssä, revitään alas. Ympäröivien talojen asukkaat uudelleensijoitetaan, kun työt alkavat. Asukkaat olivat huolissaan oikeuksistaan ja vaativat kirjallisia takuita kaupungin johdolta. Muita lähitulevaisuuden laajennuksia ovat kokonaan uudet linjat, joita on kaavailtu aina yhdeksään asti nykyisten neljän asemesta. Viides linja avattaneen vuonna 2008.

Linjat ja asemat

!Nimi Avattu Pituus Asemia
1 Kirovin–Viipurin linja () 1955 29,6 km 19
2 Moskovan–Petrogradin linja () 1961 30,1 km 18
3 Nevan–Hirvisaaren linja () 1967 20,6 km 10
4 Pravoberežnajan linja () 1985 23,7 km 13
5* Kupsilan–Primorjen linja () 2008?
Yhteensä: 104,1 km 60


Linja 1 Linja 2 Linja 3 Linja 4
Kirovin–Viipurin linja Moskovan–Petrogradin linja Nevan–Hirvisaaren linja Pravoberežnajan linja
  • Prospekt Veteranov
  • Leninski prospekt
  • Avtovo (Autuansaari)
  • Kirovski zavod
  • Narvskaja
  • Baltijskaja
  • Tehnologitšeski institut
    (Teknillinen korkeakoulu)
  • Puškinskaja
  • Vladimirskaja
  • Ploštšad Vosstanija
  • Tšernyševskaja
  • Ploštšad Lenina
  • Vyborgskaja
  • Lesnaja
  • Ploštšad Mužestva
  • Politehnitšeskaja
  • Akademitšeskaja
  • Graždanski prospekt
  • Devjatkino (Miina)

  • Kuptšino (Kupsila)
  • Zvjoznaja
  • Moskovskaja
  • Park Pobedy
  • Elektrosila
  • Moskovskije vorota
  • Frunzenskaja
  • Tehnologitšeski institut
    (Teknillinen korkeakoulu)
  • Sennaja ploštšad
  • Nevski prospekt
  • Gorkovskaja
  • Petrogradskaja
  • Tšornaja Retška
    (Mustajoki)
  • Pionerskaja
  • Udelnaja
  • Ozerki
  • Prospekt Prosveštšenija
  • Parnas

  • Rybatskoje
  • Obyhovo
  • Proletarskaja
  • Lomonosovskaja
  • Elizarovskaja
  • Ploštšad Aleksandra Nevskogo I
  • Majakovskaja
  • Gostnyi Dvor
  • Vasileostrovskaja (Hirvisaari)
  • Primorskaja

  • Ulitsa Dybenko
  • Prospekt Bolševikov
  • Ladožskaja
  • Novotšerkasskaja
  • Ploštšad Aleksandra Nevskogo II
  • Ligovski prospekt
  • Dostojevskaja
  • Sadovaja
  • Sportivnaja
  • Tškalovskaja
  • Krestovski ostrov (Ristisaari)
  • Staraja Derevnja (Mantere)
  • Komendantski prospekt

Lähteet

Aiheesta muualla


Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.