Ravinto
Piisami syö ravinnokseen lumpeen, kaislan ja sarojen meheviä osia. Irtisyöty lumpeikko jää piisamin jäljiltä pinnalle kellumaan. Simpukat, ravut ja kotilot ovat sen eläinravintoa. Joskus piisami ottaa verkosta kalan, jolloin verkko saattaa repeytyä tai piisami saattaa jäädä siihen kiinni.
Elintavat
Piisami viihtyy matalissa järvissä, hitaasti virtaavissa pienvesistöissä ja rämeillä. Vesistö ei saa kuitenkaan jäätyä pohjaan asti. Piisamit liikkuvat vilkkaimmin hämärällä ja yöllä. Piisami rakentaa pesänsä kasveista järven tai jonkun muun vesistön rannalle. Se kaivaa rantatörmään kolon, joka menee veteen sekä maalle. Kolossa ja sen lähellä piisami elää pariskunnittain ja ne puolustavat reviiriään aggressiivisesti. Kammio on vuorattu heinillä ja saroilla. Talvella piisamit pysyttelevät paljon pesässään, vaikka eivät nukukaan talviunta. Pakkanen kovettaa pesän, joka on erinomainen suoja koiria ja kettuja vastaan. Jos pesä hävitetään, piisami on talvella turvaton ja menehtyy helposti. Piisami voi elää kolmevuotiaaksi.
Lisääntyminen
Tiineys kestää 25–30 vrk ja poikueessa on 5–9 poikasta.
Poikueita on 1–3 vuodessa. Piisami on kausilisääntyjä, joten poikueiden määrä riippuu ravintotilanteesta ja maantieteellisestä sijainnista.
Poikaset syntyvät yleensä maapesässä, pitkän käytävän päässä, jonka piisami kaivaa rantatörmään.
Lähteet