Asukasluvun kehitys
| Vuosi
| Asukasluku
|
| 1996
| 14 900
|
| 2004
| 13 200
|
| 2005
| 13 151
|
Elinkeinot
Pitkäranta on teollisuuskaupunki, jossa toimii yhä jo Suomen aikana perustettu selluloosatehdas. Kaupungin läheisyydessä on myös pegmatiitti- ja rapakivigraniittilouhokset.
Pitkärannan kaupungin elinkeinojakauma (1996):
- teollisuus 33 %
- rakennustoiminta 12 %
- alkutuotanto 17 %
- opetus 11 %
- terveyspalvelut 6 %
- kauppa 5 %
- muut palvelut 1 %
Nähtävyyksiä
Pitkärannassa on ortodoksinen kirkko ja vuonna
1998 valmistui
Inkerin evankelis-luterilainen kirkko, jossa on tilaa 150 hengelle. Suomelle kuuluessaan Pitkärannassa oli myös luterilainen ja ortodoksinen kirkko, mutta ne tuhoutuivat sotien aikana. Kaupungissa on myös kotiseutumuseo.
Pitkärannasta on myös mahdollista päästä laivalla tai helikopterilla Valamon luostarisaarelle. Myös kalastusmatkailua harjoitetaan.
Historia
Suomelle kuuluessaan Pitkäranta oli osa
Impilahden kuntaa. Pitkäranta oli Impilahden suurin asutuskeskus, 1930-luvun lopulla siellä oli noin 2 000 asukasta. Pitkäranta oli myös Salmin kihlakunnan keskus. Pitkärannan ortodoksinen seurakunta käsitti Impilahden kunnan itäosan sekä Uuksun alueen
Salmista. Pitkäranta muodosti myös Impilahden luterilaisen seurakunnan alaisen rukoushuonekunnan. Pitkärannassa toimi myös keskikoulu.
Pitkäranta oli ennen kaikkea merkittävä teollisuuspaikkakunta. Tärkeimmät teollisuudenalat olivat kaivos- ja metsäteollisuus. Kaivostoiminta Pitkärannassa alkoi jo 1700-luvulla ja sen kukoistuskautta oli 1800-luku. Pitkärannan kaivoksista saatiin muun muassa rautaa ja hopeaa. Kaivostoiminta oli pysähdyksissä 1900-luvun alussa, mutta sen uudelleen aloittamista suunniteltiin. Pitkärannassa oli myös sahoja, puunamultatehdas ja vuonna 1889 aloittanut lasitehdas, jonka päätuotteina olivat pullot. Diesen Wood Oy:n saha aloitti toimintansa Pusunsaarella 1920 ja sulfiittiselluloosatehdas 1921. Pitkärannasta suunniteltiin kauppalaa, mutta sota ja alueluovutukset estivät suunnitelman toteuttamisen.
Pitkäranta luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940. Neuvostoliitossa siitä tuli kaupunki 9. heinäkuuta 1940. Jatkosodassa Suomi valtasi Pitkärannan takaisin 1941, mutta joutui luovuttamaan sen uudelleen 1944. Pitkärannan rakennuksista suurin osa tuhoutui sotien aikana.
Ystävyyskunnat ja -kaupungit
Lähteet
- Karjalan tasavalta vuonna 1997, Yrityspalvelu Karelski. Jyväskylä 1997. ISBN 952-90-8324-6
- Karjala Suomalainen matkaopas, Lehtipuu Markus. Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy, Keuruu 2001. ISBN 952-9715-13-7
- A. A. A. Laitinen: Impilahden pitäjän historia. Sortavala 1938
Aiheesta muualla
- Pitkärannan tietokonepalvelin:kuvia [1]
- Andrei Heninen: kuvia (myös vanhoja) [1]
|
Tietoja 
