Pitkävene

Pitkäveneellä tarkoitetaan yleensä viikinkien pitkiä purjeellisia soutuveneitä, joita kutsutaan myös viikinkilaivoiksi. Vastaavia veneitä oli kuitenkin myös muilla merenkävijäryhmillä. Suomessa tämäntapaista venettä saatettiin kutsua uiskoksi ja runollisessa mielessä satalaudaksi tai satahangaksi. Toisaalta jotkin merkittävät viikinkiretket tehtiin toisentyyppisillä aluksilla, kuten lyhyemmillä mutta korkeammilla, jonkinlaisella ruumalla varustetuilla purjealuksilla koggeilla.

Pitkäveneet oli tehty siten, että ne joustivat huomattavasti merenkäynnissä. Ilman tätä joustavuutta ne olisivat katkenneet aallokossa.

Kalevalaisessa runoudessa kerrotaan usein veneistä, jotka voidaan tulkita pitkäveneiksi. Seuraava kuvaus on Kalevalasta:

Jo tulevi Pohjan pursi,

satahanka hakkoavi!

Sata on miestä soutimilla,

tuhat ilman istumassa!

Vainajia on usein poltettu tai haudattu pitkäveneissä. Tätä kutsutaan venehautaukseksi.