Historia
Vuonna 2000 Tristan Louis ehdotti multimediatiedostojen viittaukseen käytettävän 'enclosures'-tagin lisäämistä RSS-formaattiin[Louis, Tristan, 2000-10-13. Suggestion for RSS 0.92 specification ]
, tätä ajatusta toimittaja Adam Curry ja ohjelmoija Dave Winer kehittelivät edelleen ja Winer lisäsikin ”enclosure”-tuen RSS 0.92:een[Winer, Dave, 2000-12-25 RSS 0.92 Specification ] ja seuraavana vuonna Radio Userland -palveluunsa. Radio Userlandin audioblogging-ominaisuus oli ensimmäinen ohjelma, joka sisälsi kaiken podcastauksessa tarvittavan ja audiobloggauksen pioneerit, kuten Winer [Winer, Dave, 2001-01-11 Scripting News: Tonight's song on the Grateful Dead audio weblog is Truckin... ], Curry [Curry, Adam, 2002-10-21 UserNum 1014: Cool to hear my own audio-blog... ] ja Gilchrist [Gilchrist, Harold 2002-10-27 Audioblog/Mobileblogging News this morning I'm experimenting with producing an audioblogging show... ] tekivät sillä kokeiluja. Kuitenkin vasta syyskuussa 2003 tekniikkaa sai kunnon käytännön esimerkin sen mahdollisuuksista, kun Wider ja entinen New York Timesin toimittaja Christoper Lydon tekivät 25 osaisen audioblogin, jossa Lydon haastatteli bloggaajia, futuristeja ja poliitikkoja ja Wider julkaisi sen podcastina[Lydon, Chris 2003 Chris Lydon Interviews... '']. Lokakuussa BloggerCon 2003:ssa Kevin Marks puolestaan esitteli skriptin, jolla siirtää automaattisesti MP3-tiedostoja Radio Userlandista iTunesiiniin ja sieltä iPod[Marks, Kevin. October 2003 video excerpt of Marks's demo (MPEG-4) Real stream of full Audioblogging session (start 48 minutes in) blog post ]. Marks ja Curry aloittivat yhteistyön ja RSS-to-iPod -skripti (iPodder) julkaistiin Curryn blogissa[Curry, Adam, 2003-10-12 RSS2iPod ].
Vuoden 2004 aikana podcastit pääsivät pois marginaalista, podcasting-sana [Hammersley, Ben. 2004. 'Audible revolution .' In The Guardian, 2004-02-12.] vakiintui tarkoittamaan tilattavaa audiolähetystä. [Gregoire, Dannie J. 2004. 'How to handle getting past episodes? ' In the ipodder-dev mailing list, Thu, 2004-09-16.][David Slusher's Podcaster .] [Winer, Dave, 2004-09-24 Scripting News: I've been lurking on the ipodder-dev list... ], Adam Curry aloitti Daily Source Code -podcastinsa ja perusti iPodder.org-podcastsivuston[archive.org: ipodder.org, 2004-09-06, http://radio.weblogs.com/0001014/categories/ipodder/2004/09/06.html" class="external" rel="nofollow" target="_blank">Monday, September 6, 2004 ]. Useat eri kehittäjät tekivät omia RSS2iPod-scriptin tapaisia ohjelmia, joista yksi (iSpider) tuli tunnetuksi myöhemmin open source ohjelma iPodderina ja nimenvaihdoksen jälkeen Juice:na. Vuonna 2004 myös ensimmäiset podcast-verkostot ja podcasteihin erikoistuneet verkkopalvelut aloittivat toimintansa.
Seuraavana vuonna podcastingista tuli valtavirtaa ja silloin aloittivat muun muassa ensimmäiset kaupalliset podcastit, valkoinen talo alkoi julkaista viikoittaista presidentin puhetta myös podcastina [Valkoinen talo, 2005. White House Radio Addresses .] ja ensimmäinen Yhdysvaltojen korkean tason poliitikko, John Edwards, aloitti henkilökohtaisen podcastinsa[Edwards, John, 2005-05-22. One America Podcast (alkuperäinen sijaint )]. Apple lisäsi podcasting tuen iTunesiin ja satelliittiradio Sirius aloitti podcast-kanavan.[Tietokone, 2005-3-5, Toinenkin radiokanava aloittaa podcast-lähetykset ] Termin 'podcast' ja ilmiön yleistymistä kuvaa hyvin myös se, että 2005 syyskuun 28. päivä Google löysi hakusanalla ”podcasts” 100 000 000 osumaa verrattuna aikaisemman vuoden 24:ään [Articles Factory, 2005-04-26 The Popularity of Podcasting ]
Podcastin historia Suomessa
Suomen ensimmäinen podcast oli toukokuussa 2005 aloittanut FcLate Netradio[FcLate, 2005-05-31, Podcasting koelähetys ]. Muita samoihin aikoihin aloittaneita podcasteja olivat Omenatarha-[omenatarha blog, 2005-06-07, Omenatarha goes podcast
], Saunan takaa-[Saunan takaa, 2005-07-18, Podilähetys numero 1 ], Avokatsomo-[Avokaudio, 2005-09-29, TTT ja ensimmäinen Avokaudio ] ja Radio Free Finland -podcastit[Radio Free Finland archive ] . Yle aloitti omat podcastinsa syyskuun 1. päivä[Yle X-stage, 2005-08-18 ,YLE Radio aloittaa podcasting-kokeilun syyskuussa ][Tietokone, 2005-09-02, Yle aloittaa Podcasting-lähetykset ] ja kaupallisista toimijoista ensimmäisenä ehti Stara.fi-verkkolehti 7. lokakuuta[Digitoday, 2005-10-08, Stara aloitti kaupalliset podcast-lähetykset ] (tai mahdollisesti Kiinasta kertova nettiradio Radio86). Saman vuoden marraskuussa mukaan tulivat myös Iskelmä, Radio NRJ[Tietokone, 2005-10-19, Radio NRJ mukaan podcasting-aaltoon ] ja SBS-radiot, joten podcastien voidaan sanoa tällöin kaupallistuneen. Maaliskuussa 2006 myös Radio Helsinki lisäsi lähetyksiensä MP3-tiedostoille RSS-syötteet[Vierityspalkki blog, 2006-03-17, Radio Helsinki astui podcast aikaan ]. 23.5.2007 Yle aloitti ensimmäisenä perinteisenä radiokanavana ensisijaisesti internetiin tehdyn podcastinsa POP-Talkin , tähän asti radiokanavat olivat kierrättäneet podcasteihinsa lähinnä radiolähetyksiinsä tehtyjä ohjelmia. [POP-Talk, 23.05.2007, Yleisradio aloittaa Podcast-tuotannot! ]
Indiepuolella merkkipaaluina voidaan pitää Henrik Anttosen toukokuussa 2006 aloittamaa PodPäivää[ClickCaster, 2006.05.16, PodPaiva #001 16.5.2006 ] , joka on ensimmäinen päivittäinen suomenkielinen podcast, sekä ensimmäistä suomalaista podcast-verkostoa Radio Koskisuomea. Maininnan arvoisia asioita on vuoden 2007 keväällä tapahtunut HessunKahvilan siirtyminen Radio Hearin kautta suoriin lähetyksiin. [Hessun Kahvila, 16.5.2007, HessunKahvila #64 - UnPlugged1 ] sekä saman vuoden kesällä tapahtunut Ville Säävuoren kehittämän suomalaisten podcastien keskuspaikan, Podcasthakemiston, aukeaminen. [Unessa.net/Ville Säävuori, 17.7.2007, Julki ]
Podcastien videomuotoisia versioita videopodcasteja, eli vodcasteja, kokeiltiin yliopisto-opetuksessa Tampereen teknillisessä yliopistossa keväällä 2006. Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä tehtiin myös yksi Suomen ensimmäisistä iPod-kokeiluista peruskoululaisilla [ Houttu, Aino, Pajunen Timo (2006) Mä vaan tiesin miten se toimii. Toimintatutkimus mobiilioppimisen kokeilusta iPod-laitteilla peruskoulussa. Pro Gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.] Tutkimuksen aikana oppilaat tutustuivat iPodin käyttöön ja toteuttivat erilaisia projekteja, jotka he ideoivat itsenäisesti ryhmissä. Ajatuksena oli saada lapsilta autenttisia ideoita siitä, miten laitetta voitaisiin käyttää opetuksessa ja oppimisessa. Tutkimus osoitti, että iPodien käyttö oli oppilaille helppoa ja he oppivat käyttämään sitä nopeasti. Tutkimuksen perusteella iPod osoittautui hyödylliseksi etenkin kielten opiskelussa.
Kaupallisten videopodcastien julkaisemisen aloitti Suomessa ensimmäisenä Stara.fi -verkkolehti 9. toukokuuta 2007.
Tekniikka
Podcastissa julkaisija ylläpitää RSS- tai Atom-syötettä, joka sisältää tiedot äänitiedostoista ja äänitiedoston URI:n. Käyttäjällä puolestaan on ohjelma, joka seuraa syötteen päivittymistä ja sen pohjalta lataa taustalla uudet mediatiedostot. Lisäksi tiedostot voidaan edelleen siirtää ilman nettiyhteyttä oleviin laitteisiin kuten MP3-soittimiin.
Taustalla oleva tekniikka ei ole rajoittunut pelkästään äänitiedostojen siirtämiseen, vaan ”enclosure” tagilla voidaan viitata minkä tyyppisiin tiedostoihin tahansa ja HTTP-protokollan lisäksi myös bittorrenttia käytetään yleisesti tiedostojen siirtoon RSS:n yhteydessä. Podcast kuitenkin terminä viittaa audiotiedostojen siirtämiseen HTTP:lla ja yleisimmät käytetyt audioformaatit ovat RealAudio, MP3, AAC, OGG ja FLAC.
Podcasteissa käytettävä tekniikka on valmistaja- tai alustariippumatonta, joten podcasteja voidaan kuunnella hyvin erityyppisillä laitteilla. Esimerkiksi mobiililaitteissa Sony PSP:lle, Nokian Maemo -alustalle ja Series60 3rd edition -alustalle löytyy podcastien kuuntelemiseen soveltuvat ohjelmistot.
Podcastlistoja
Lähteet
Aiheesta muualla
Podcasting
Podcasting
Podcasting
Podkasting
Poddradio
|
Tietoja 
