Nordisk Råd
Nordischer Rat
Conseil nordique
Nordisk Råd
Nordiska rådet
)
| |
| Päämaja | Kööpenhamina |
| Jäsenmaiden määrä | 5 jäsenmaata |
| Viralliset kielet | tanska, ruotsi, norja |
| Pääsihteeri | Dagfinn Høybråten (presidentti) Jan-Erik Enestam (pääsihteeri) |
| Perustettu | 1952 |
| Ministerineuvosto: Perustettu Puheenjohtaja Pääsihteeri | 1971 Jan Vapaavuori Halldór Ásgrímsson |
| Sivusto | http://www.norden.org/ 
|
Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat Pohjoismaiden parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumeita. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952 ja Pohjoismaiden ministerineuvosto vuonna 1971.
Pohjoismaisen yhteistyön tuloksista voidaan mainita vuonna 1954 tehty sopimus Pohjoismaiden yhteisistä työmarkkinoista, vuonna 1954 hyväksytty Pohjoismaiden välinen passivapaus sekä pohjoismainen sosiaaliturvasopimus vuodelta 1955. Pohjoismaat ovat solmineet kymmeniä yhteistyösopimuksia eri aloilla. Viime vuosina on keskitytty erityisesti Pohjoismaiden kansalaisten arkea haittaavien ns. rajaesteiden poistamiseen.
Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöt sijaitsevat Kööpenhaminassa. Kunkin Pohjoismaan parlamentissa toimii lisäksi Pohjoismaiden neuvoston kansallinen sihteeristö, joka on sidoksissa kyseisen maan valtuuskuntaan. Pohjoismaiden ulkoministeriöissä taas toimivat erityiset pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöt.
Pohjoismaiden neuvostolla ei ole itsessään mitään muodollista valtaa, mutta jokaisella hallituksella on valta sisällyttää päätökset maansa lainsäädäntöön parlamenttien hyväksynnällä.
Pohjoismaiden neuvosto käyttää työkielinään ruotsia, tanskaa ja norjaa. Suomea ei ole hyväksytty viralliseksi kieleksi, vaikkakin sillä on puhujia enemmän kuin tanskalla ja norjalla.
1960-luvulla oli suunnitelmia kehittää pohjoismaista yhteistyötä samanlaiseksi organisaatioksi kuin Euroopan talousyhteisöin. Pohjoismaat neuvottelivat uuden organisaation, NordEk, perustamisesta. NordEkin pääpaikaksi olisi tullut Malmö. Suomi ei ratifioinut sopimusta Neuvostoliittoon liittyvien suhteiden vuoksi. Neuvostoliitto olisi saattanut pitää Suomen liittymistä NordEk:iin mahdollisena uhkatekijänä Suomen puolueettomuudelle, mistä Neuvostoliitto hyvitti Suomea runsaalla bilateraalikaupalla.
Ilman Suomen mukana oloa idea ei toiminut, ja Norja ja Tanska hakivat jäsenyyttä EEC:ssä. Tanskasta tuli EEC:n jäsen 1973, mutta norjalaiset hylkäsivät EEC:n kansanäänestyksessä.
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
