Knabenchor
Chœur d'enfants
)
Wieniläinen poikakuoro Wiener Saengerknaben (2003)
)
Koulukuoro (1488)
Historiaa
Kuten jo edellä mainittiin, poikakuoro on vanha kuoromuoto. Poikakuoro on periaatteessa yhtä vanha, kuin koululaitos. 'Ennen vanhaan' koulut olivat pelkästään pojille, ja heidän piti laulaa jumalanpalveluksissa. Kaikkien oli pakko laulaa, niidenkin joiden ääni ei ollut sieltä parhaasta päästä. Tuon aikakauden (n. 1600-luku) kuoro-ohjelmistoon kuului 1-3 äänisiä koululauluja ja hengellistä ohjelmistoa, hyvänä esimerkkinä on suomalainen Piae Cantiones- laulukokoelma, joka on ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Kuorot saattoivat tehdä lomillakin konserttikiertueita, jotka olivat taloudellisesti kannattavia.Nykyään
Manner- Euroopassa kuorot saattavat hyvinkin olla parisataavuotiaita ja voidaan puhua kuorolaulajasuvuista. Siellä on myös erillisiä sisäoppilaitoksia kuoropojille. He opiskelevat, asuvat ja harjoittelevat koulussa ohjelmistoa lähes vuoden ympäri. Suomen poikakuoroperinne alkaa juuri noin 1500- ja 1600-luvuilta. Jossain vaiheessa innostus hiipui, mutta saatiin elvytettyä uudelleen.Tämän hetken vanhin kuoro on Cantores Minores, pääkaupunkiseudulla toimiva ja koko maan suurin poikakuoro. Se on perustettu vuonna 1952.
Kokoonpanot
Poikakuoroja esiintyy hyvinkin erilaisissa kokoonpanoissa. Yleisimpiä ovat SA ja SATB, mutta löytyy myös mm. SAA, SSAA, SAB, SSAATTBB ja niin poispäin. Pojat aloittavat kuoron 7–9-vuotiaina useimmiten poikasopraanonana mutta joskus myös altto. Poikaääniä lauletaan äänenmurrokseen asti ja jos kuoro käsittää myös miesäänet, siirtyvät he tenoriksi ja bassorekisterissksi. Muissa tapauksissa joutuu jättämään kuoron tai jatkaamaan laulamista falsettiä. Äänenmurroksessa on hankala laulaa, ääntä on vaikea hallita ja joskus väistämättä ääni hyppää modaalista falsettiin tuottaen eräänlaisen kiekaisun ja joka on sangen nolostuttavaa yleisön edessä.Katso myös
