
Poissonin jakauman pistetodennäköisyysfunktion kuvaajia parametrin arvoilla 1, 4 ja 10

Poissonin jakauman kertymäfunktion kuvaajia
Poissonin jakauma (tai
Poisson-jakauma) on
todennäköisyyslaskennassa ja
tilastotieteessäksiksi diskreetti todennäköisyysjakauma, joka ilmaisee todennäköisyydet tapahtumien lukumäärälle kiinteällä aikavälillä kun tapahtumien todennäköisyys on ajassa vakio ja riippumaton edellisestä tapahtumasta. Poissonin jakauman tuottavaa stokastista prosessia kutsutaan
Poisson-prosessi.
Jakauma on peräisin ranskalaiselta matemaattisen fysiikan tutkijalta Simeon-Denis Poissonilta (1781-1840). Tutkiessaan todennäköisyyslaskennassa toistokoetta hän päätyi jakaumaansa antamalla toistojen määrän kasvaa rajatta ja kytkemällä tarkasteltavan tapauksen todennäköisyyden yksittäisessä toistossa toistojen määrään siten että määrän ja todennäköisyyden tulo pysyivät koko ajan vakiona. Jakaumaa nimitetään usein myös Poissonin suurten lukujen laiksi.
Poissonin jakauma on diskreetti ja sen arvojoukko on luonnollisten lukujen joukko. Jos satunnaismuuttuja on Poisson-jakautunut, merkitään
.
Parametri
on Poisson-prosessin intensiteetti.
Pistetodennäköisyysfunktio on
Kertymäfunktiota ei voi yleisessä tapauksessa esittää suljetussa muodossa.
Odotusarvo ja
varianssi ovat
ja
Jos ja sekä ja ovat riippumattomia, niin .
Poissonin jakauman yhteydet binomijakaumaan ja negatiiviseen binomijakaumaan:
jos kun , niin
jakaumaltaan.
jos kun , niin
jakaumaltaan.
Painotettu Poissonin jakauma on Poissonin jakauma, jonka parametri on satunnaismuuttuja. Parametrin voi tulkita esimerkiksi kuvaavan sään vaihteluita, jos Poisson-jakautunut satunnaismuuttuja kuvaa päivässä tapahtuvia liikennevahinkoja.
Oletetaan, että satunnaismuuttuja toteuttaa ehdot ja ja . Satunnaismuuttujaa kutsutaan tällöin struktuurimuuttujaksi. Odotusarvo ja varianssi ovat
ja
Katso myös
Aiheesta muualla