Politiikka

Politiikka tulee kreikan kielen sanasta polis, kaupunki. Sovinnaisen käsityksen mukaan se tarkoittaa julkisyhteisön päätöksentekoa ja muuta siihen liittyvää toimintaa. Laajimman määrittelyn mukaan politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan. Tällöin huomautetaan perinteisen määrittelyn 'yhteisten asioiden hoitamisesta' kuuluvan ennen kaikkea hallinnon alaan. Politiikka on myös määritelty 'eturistiriidaksi päämääristä'. Politiikan tutkija Kari Palonen on todennut politiikkaa olevan siellä, missä voi tehdä toisin. Ihmisten toiminta muuttuu poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaihtoehdon välillä.

Yleensä politiikkaan sisällytetään oikeusvaltiossa lähinnä lainsäädännön muuttamiseen ja julkisen hallinnon ohjaamiseen tähtäävä toiminta. Poliittisen vastakohtana on perinteisesti nähty yksityinen, eli toiminta jonka ei katsota liittyvän muihin yksilöihin. Sitä kreikassa merkitsi taloutta tarkoittanut sana oikos, josta on sittemmin johdettu ekonomia, taloustiede.

Politiikan käsite voidaan kuitenkin ymmärtää myös hyvin laajassa merkityksessä, jolloin politiikan piiriin kuuluvat lähes kaikki ihmiselämän osa-alueet. 1960-luvulla tuli tunnetuksi iskulause 'henkilökohtainen on poliittista'.

Politiikan tutkimus

Politiikkaa ja poliittista päätöksentekoa tutkiva yhteiskuntatiede on nimeltään joko politologia, politiikan tutkimus tai valtio-oppi. Viimeksi mainittu tulee saksan kielen termistä staatslehre (myös allgemeine staatslehre eli 'yleinen valtio-oppi'), ja anglo-saksisissa maissa käytetään useimmiten termiä political science. Politiikan teoriaa, poliittisia aatteita ja poliittista filosofiaa tutkitaan sekä politiikan tutkimuksen että monissa yliopistoissa myös (käytännöllisen) filosofian laitoksilla. Luonnollisesti kaikki yhteiskuntatieteet tutkivat usein politiikan piiriin kuuluvia asioita.

Politiikan rakenteet

Poliittisia päätöksentekojärjestelmiä on useita, lähinnä kolmea yleistä eri tyyppiä. Yleisin on jonkinlainen demokratia eli kansanvalta, jossa kaikki ihmiset päättävät yhdessä asioista. Perustuslaillinen tasavaltassa on kansanvallan rajoitetumpi muoto. Yksinvallassa eli diktatuuri tai yleisesti ottaen johtajavaltaisissa eli autoritaristisissa valtiomuodoissa yksi henkilö tai ryhmä päättävät kaikkien asioista. Oligarkia on harvainvaltaa ja aristokratia ylhäisön valtaan. Jos poliittista valtaa rajoitetaan vähimpään mahdolliseen ja yritetään jättää asiat yksittäisten ihmisten päätettäviksi, kyseessä on libertarismi, tai valtion kokonaan poistuessa anarkia. Viimeiset kaksi aatetta eivät ole toisensa poissulkevia.

Politiikanaloja, joista päätetään, ovat muun muassa seuraavat:

• Ulkopolitiikka
• Koulutuspolitiikka
• Sosiaalipolitiikka
• Talouspolitiikka

Aatteita ja poliittisia suuntauksia

Poliittinen aate eli ideologia on näkemys siitä, millaiseksi yhteiskunnalliset olot tulisi järjestää ja kuinka se tehdään. Tavoitteet ja keinot vaihtelevat eri aatesuuntauksien välillä.

Eräitä aatteita ovat:

• Anarkismi
• Distributismi
• Fasismi
• Kommunismi
• Konservatismi
• Kristillisdemokratia
• Liberalismi
• Libertarismi
• Marxismi
• Nationalismi
• Sentrismi
• Sosiaalidemokratia
• Sosialismi

Politiikkaa harjoitetaan useimmiten jonkinlaisessa valtiollisessa (poliittisessa) järjestyksessä, esimerkiksi:

• Monarkia (kuningasvalta)
• Feodalismi (läänityslaitos, aateliston valta)
• Tasavalta (kansalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa)

Katso myös

• Eduskunta
• Hallitus
• Hyvinvointivaltio
• Hyvinvointiyhteiskunta
• Kansalaisyhteiskunta
• Poliittinen filosofia
• Politiikan tutkimus
• Puolue
• Suomen politiikka
• Valta
• Valtio
• Valtion ja kunnan tehtävät
• Yhteiskunta