www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-07
  Tänne linkitetyt sivut 
Pyramidihuijaus
Verkostomarkkinointi
Monitasomarkkinointi
Pyramidipeli
  Muut kielet 
daPyramidespil
deSchneeballsystem
frChaîne de Ponzi
Luokka: Huijaukset Talousrikollisuus

Ponzi-huijaus

Ponzi-huijaus eli Ponzi-järjestelmä on pyramidipelin muoto, jossa joku keksii kuvitellun tai olemassa olevan sijoituskohteen, johon hän kerää rahaa markkinoimalla ideaa uskottavasti muille. Sijoituskohde voi olla mitä tahansa: kaivos, öljyesiintymä, kaukainen lomakohde, arvopapereita pörssissä, kultavaranto tai pokerisivusto. Kohteen tärkein ominaisuus on se, ettei sen todellista arvoa tai olemassaoloa voida luotettavasti tarkistaa. Kohteen todellinen arvo on vain murto-osa väitetystä tai kohde on keksitty eli sitä ei ole lainkaan olemassa.

1 Ponzi-huijausten historia
2 Henkilökohtainen luottamus idean markkinoijaan ja usko rahan saamiseen
3 Ponzi-huijaus paljastuu useimmiten viranomaisille
4 Ponzi-huijaukset ja monitasomarkkinointi eli MLM
5 Tunnettuja Ponzi-huijauksia
6 Katso myös
7 Lähdeviitteet

Ponzi-huijausten historia

Täysin keksityt Etelä-Amerikan kaivokset olivat 1800-luvulla usein tyypillinen tällainen kohde, ja sijoittajat olivat esimerkiksi Ranskasta. Yhdysvaltain itärannikon pienemmät rautatieyhtiöiksi itseään kutsuneet yhtiöt toimivat tällä tavalla, ja niin kutsuttu liiketoiminta perustui sijoittajien rahojen kuluttamiseen ja uusien haalimiseen samaan tapaan kuin 1990-luvun dotcom-pörssihuumassa. Pienemmässä mitassa huijauskauppaa esiintyi 1800-luvun villissä lännessä ihmeitä tekevien käärmeöljyjen myynnissä, joissa kauppaa teki sujuvasanainen ja nopealiikkeinen myyntimies. Yleensä varsinaisen osake- ja muun myynnin hoiti joku muu kuin varsinaisen voiton keräävä henkilö.

Charles Ponzin pidätyskuva

Charles Ponzin pidätyskuva

Ponzi-huijaus on saanut nimensä henkilöstä nimeltä Charles Ponzi,}} joka tunnetaan myös aliaksilla Carlo Ponzi, Charles Ponei, Charles P. Bianchi.Hän oli italialainen maahanmuuttaja, joka muutti Kanadasta Bostoniin vuonna 1919. Hän keksi siellä huijauksen, jossa oli tarkoitus tehdä rahaa kaupittelemalla ruokakuponkeja Euroopan sodasta kärsiville kansoille. Järjestelmään tuli pelkästään uusien sijoittajien sijoittamaa rahaa. Ponzi maksoi rahoista osalle sijoittajista osinkoja niin että systeemi pysyi toiminnassa, kunnes hän lopulta jäi kiinni ja hänet tuomittiin ja karkotettiin takaisin Italiaan.

Henkilökohtainen luottamus idean markkinoijaan ja usko rahan saamiseen

Sijoituskohteen markkinoija on taitava psykologinen manipuloija ja uskottava esiintymisessään. Hän herättää kuulijoissaan luottamusta ja ihailua ja on heille esikuva yrittäjyydestä ja rohkeudesta. Ehdokkaat uskovat hänen lupauksiinsa suurista tuloista, jos nämä vain rohkenevat sijoittaa tähän "uuteen toimintaan". Sijoituskohde on yleensä aina jotakin uutta ja mullistavaa, ennen näkemättömän laajaa, suurta, tehokasta ja upeaa. Siihen ihmiset haluavat uskoa, sillä he haluavat päästä osallisiksi uskomattomasta onnenpotkusta, kun juuri heidät on valittu rikastumaan sijoituskohteen avulla.

Alussa Ponzi-huijauksen aloittaja maksaa saamistaan sijoituksista korkoa tai sijoitusten palautusta osalle sijoittajista. Nämä innostuvat nopeista voitoista niin paljon, että suosittelevat ideaa äveriäille tai rahaa muuten vain haluaville tuttavilleen. Voittoja saaneet osallistujat sijoittavat usein saamansa voitot takaisin järjestelmään, jolloin huijauksen käynnistäjän ei tarvitse maksaa kaikkia sijoituksia takaisin kovin monelle, tuskin kenellekään.

Pelin ideana on se, että myöhemmin mukaan lähtenyt maksaa aiemmin verkostoon liittyneelle palkkion värvätyksi tulemisestaan. Värvätyksi tullut ja hänet värvännyt henkilö eivät tiedä, että uusi osallistuja maksaa itse palkkion omaan "ylälinjaansa". He luulevat, että palkkiot ovat peräisin tuottavasta sijoituskohteesta eivätkä uusilta osallistujilta.

Ponzi-huijaus paljastuu useimmiten viranomaisille

Ponzi-systeemit päättyvät yleensä omaan mahdottomuuteensa. Rahaa ei synny tyhjästä, ja kun ainoa raha, joka verkostoon tulee, on verkostoon liittyneiden omia rahoja, jäävät lopulta viimeisenä mukaan lähteneet kokonaan ilman palkkioita. Vain pyramidin huipulla olevat pääsevät voitolle. Huijaus tulee yleensä ennen pitkää suuren yleisön ja viranomaisten tietoon, jolloin lainvalvojat lakkauttavat toiminnan.

Ponzi-huijaus voi periaatteessa jatkua loputtomiin niin kuin ketjukirje. Jos viranomaiset eivät saa sitä pysäytetyksi ja jos löytyy uusia pelin jatkajia, voi verkosto kasvaa syvyyssuunnassa yksijalkaisia linjoja pitkin loputtomiin. Sama piirre on kaikissa pyramidipeleissä, vaikka jotkut luulevat, että pyramidien on pakko kaatua omaan mahdottomuuteensa. Tämä on valitettava harhaluulo, joka estää viranomaisia toimimasta silloin kun pitäisi.

Ponzi-huijaukset ja monitasomarkkinointi eli MLM

Ponzi-huijaukset aiheuttivat suurta vahinkoa muun muassa Albaniassa vuonna 1997,Make.Money.Fast and other 'get rich quick' schemes Aiheesta muualla Multi-level marketing. jolloin koko maa joutui lähes vararikkoon ulkomaisten MLM-yhtiöiden ryöstettyä hyväuskoisten kansalaisten rahat. Tri Jon Taylorin mukaanJon Taylor, Viisi Punaista Lippua tunnistamaan ja paljastamaan tuotepohjaiset pyramidit ja MLM-värväysjärjestelmät, Aiheesta muualla ss.3,11. monitasomarkkinointiyritykset muuttuvat ennen pitkää Ponzi-järjestelmiksi, joten ne ovat lähellä toisiaan.

Verkostomarkkinoijat ja alaa puolustavat tahot pitävät pyramidipelejä ja verkostomarkkinointia aivan eri asiana. Tästä huolimatta monet verkostomarkkinoinnin tavoin toimineet yritykset on tuomittu pyramidipeleinä.Taylor, LIST OF MLM'S shut down by law enforcement Aiheesta muualla, luettu 26.04.2007.

Tunnettuja Ponzi-huijauksia

  • Venäjä 1994:a) MMM b) http://www.vii.org/monroe/issue10/russia.html Aiheesta muualla Post-Soviet Media Law & Policy Newsletter, Issue 10, Benjamin N. Cardozo School of Law, 10. syyskuuta 1994. The MMM Case: Implications for The Russian Media. Englanninkielisen Wikipedian mukaan ainakin kaksi miljoonaa venäläistä menetti rahansa ja 1,5 mrd USD huijattiin, toinen lähde puhuu jopa 10 miljoonasta huijatusta.
  • Albania 1997:http://www.crimes-of-persuasion.com/Crimes/InPerson/MajorPerson/albania_ponzi.htm Aiheesta muualla www.crimes-of-persuasion.com, The Impact of Ponzi Schemes on Albania and the Philippines. The Impact of Ponzi Schemes on Albania and the Philippines. Albania joutui kuohuksiin, kun Ponzi-huijauksilla riistettiin kansan rahat ja valtion johto oli mukana huijauksessa. Valta vaihtui, mutta kansa ei saanut rahojaan takaisin.

Katso myös

Lähdeviitteet

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.