Pori

Nimi

Kaupungin nimi Pori on peräisin sen ruotsinkielisen nimen, Björneborgin, loppuosasta borg (linna), joka äännetään samankaltaisestihttp://www.kotus.fi/ajankohtaista/radio/06_paikannimet_kahdella_kielella.shtml.

Ruotsinkielinen nimi Björneborg tarkoittaa Karhulinnaa, ja latinalainen nimi Arctopolis Karhukaupunkia. Porista käytetäänkin usein lempinimitystä Karhukaupunki.

Maantiede

Pori on maa-alaltaan 503,2 neliökilometrin suuruinen. Vesialaa kaupungilla on 550 neliökilometriä, kokonaispinta-alan ollessa näin 1 053,2 neliökilometriä. Vesialueet ovat pääosin merivesiä, sillä sisäveden osuus vesialasta on vain 8,71 neliökilometriä. Porin läpi virtaa Kokemäenjoki, jolla on ollut suuri vaikutus kaupungin historiaan. Joen virtaamisnopeus kaupungin alueella on vähäinen. Sen suiston katsotaan alkavan Porin keskustan tuntumasta.

Maaperä Porissa ja sen ympäristössä on yleisimmin moreenimetsa, joka on tavallisesti kuusiän peittämää. Kaupungin rannikkoseudut ovat alavaa ja tasaista maata, keskikorkeus merenpinnasta on alle kymmenen metriä. Meren lahdet alueella ovat yleensä matalia. Rannikolla on hiekka kasaantunut paikoittain loiviksi dyyneiksissss, mikä on nähtävissä Yyteriä, jonka hiekkarannat ovat Suomen kuuluisimpia.

Porin yleisin kivilaji on muualla Suomessa erittäin harvinainen hiekkakivi. Se on levittäytynyt kallioperään tasaiseksi patjaksi, ja se on paksujen irtonaisten maakerrosten peittämää. Porin korkein kohta on puolestaan Ruosniemessä sijaitseva Kukkulakallio, joka kohoaa 36 metrin korkeuteen.

Pori tunnetaan Yyterin hiekkarannasta. Sen alueella menestyy kookas heinäkasvi rantavehnä

, joka on myös nimetty Porin nimikkokasviksi

Alueliitokset

Reposaarenpuistoapuistoa tuulivoima

Ennen alueliitoksia Porin kaupungin pinta-ala oli 66,1 neliökilometriä, josta 35 neliökilometriä oli maa-alaa ja 31,1 vesialaa. http://www.pori.fi/suunnitteluosasto/tilvuosikirja2006.pdf

Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2006, sivu 1.

Liitetty alue Maa-alueen suuruus Vesialueen suuruus Alue yhteensä Vuosi
Osa Porin mlk:sta 0,5 km² 4,2 km² 4,7 km² 1911
Osa Porin mlk:sta 3,0 km² 21,1 km² 24,1 km² 1939
Osa Porin mlk:sta 37,5 km² 2,9 km² 40,4 km² 1941
Osa Ulvilasta 20,5 km² 1,4 km² 21,9 km² 1941
Osa Porin mlk:sta 0,8 km² 0,5 km² 1,3 km² 1960
Porin mlk kokonaan 184,4 km² 19,0 km² 203,4 km² 1967
Lattomeri-Niittymaa 32,0 km² 0,0 km² 32,0 km² 1971
Ahlainen 186,3 km² 100,0 km² 286,3 km² 1972

Kallioperä

Kallioperä tulee näkyviin meren rannikon ja luotojen silokallioina ja paikoitellen jopa mäkien harjanteina. Paljastunut kallioperä on joissakin paikoissa rapautunut suuriksi lohkareröykkiöiksi. Tällaista näkee esimerkiksi Ahlaisissa. Kokemäenjokilaakson sekä sen etelä- ja lounaispuolen kallioperä on hiekkakiveä. Hiekkakivi kerroksen läpi tunkeutuu Luvianlla ja Nakkila lounaisosissa diabaasikalliot. Kokemäenjoen pohjois- ja koillispuolella on kallioperä pääasiassa erilaisia dioriitteja. Kallioperäjuonteet noudattavat usein Kokemäenjoen suuntaa eli ovat Luode-kaakkosuunnassa.

Porin maakuntakivi on hiekkakivi. Satakunnan hiekkakivi on rakennetutkimusten perusteella joensuistosedimentti, jossa aineksen pääasialliset kuljetussuunnat ovat olleet luoteeseen ja pohjoiseen. Porin seuduilla, erityisesti Ahlaisissa on ollut käynnissä malmin etsintää. Tutkimuksissa on löytynyt malmimineraaleja, mutta malmipitoisuus on ollut niin pieni, ettei kaivostoimintaa ole kannattanut aloittaa

Maaperä

Porin maaperä on yleisimmin moreenia. Se koostuu kaikenkokoisista kiviaineksista. Tavallisesti Porin moreenimaat ovat kuusimetsän peitossa. Moreenin lisäksi on myös harjuainesta. Harjuista on paikoitellen otettu hiekkaaa ja sora eri tarkoituksiin, joten jäljelle on jäänyt vain suuria kuoppia. Hiekka rannikolla on joissakin kohdissa kasaantunut hiekkadyyneiksi. Alavien tasankojen ja jokitörmien yleisin maalaji on savi.

Savikerrokset ovat muodostuneet toisissa paikoissa, jopa 50 metrin paksuisiksi. Savea ja hietaa sisältävät pellot ovat erinomaisia viljelysmaita. Porin ympäristön suurimmat suot sijaitsevat Kullaalla ja Noormarkun itäosissa. Harvat näistä soista ovat enää luonnontilassa. Soita on kuivattu ja otettu viljelykäyttöön ja otettu paikoin turvetta.

Vesistöt

Porissa on paljon vesistöjä. Selkämeren rannikkoa on Porin kohdalla noin 20 kilometriä. Meren lahdet ovat matalia. Meriveden virtaussuunnat ovat rannikolla etelästä pohjoiseen. Veden korkeuden vaihtelu on keskimäärin 130 senttimetriä. Meriveden lämpötila syvänteissä on 2–3 astetta, kun taas pintavesi lämpenee heinäkuussa 14–15-asteiseksi. Rannikkovedet jäätyvät marras-joulukuussa ja kiintojään vahvuus on 30–50 senttimetriä. Porin Kokemäenjoen vesi on ollut hyvin saasteista, mutta se on alkanut puhdistua, kun uusien vesilakien määräämät puhdistamot on saatu toimintaan.

Historia

Alullepanijana joensuisto

Joella on keskeinen rooli Porin kaupungin synnyssä. Purjehtiminen Kokemäenjoella oli vaikeutunut 1300-luvulta lähtien, ja Kokemäen kauppalan merkitys väheni vähenemistään, kun laivat eivät enää päässeet jokea ylös. 1500-luvulla tilanne kävi jo niin tukalaksi, että Juhana Herttuan halusi perustaa uuden, merta lähempänä sijaitsevan satama- ja kauppakaupungin. Ajatus sekä sijainti olivat hyviä, mutta ihmiset puuttuivat. Rauma ja Ulvilan porvarit oli nimittäin määrätty muuttamaan Helsinkiin, joka oli juuri perustettu.

Porvaristo ei kuitenkaan viihtynyt Helsingissä ja useiden anomuksien jälkeen he saivat luvan lähteä takaisin entisille asuinseuduilleen, paitsi ulvilalaiset, joita odotti kotona uusi muuttokäsky. Heidät määrättiin muuttamaan vasta perustettuun Porin kaupunkiin. Juhana Herttua antoi 8. maaliskuuta vuonna 1558 Porin kaupungin perustamiskirjeen, joka kuului näin: 'Koska olemme nähneet hyväksi, että meren puolelle olisi rakennettava vahva kauppakaupunki, emmekä Ulvilassa löydä mitään linnoitettavaksi soveltuvaa paikkaa, olemme valinneet toisen paikan Porin luota'. Noihin aikoihin Porissa asusti noin 300 vastentahtoista asukasta. He kuitenkin alkoivat nopeasti löytää uuden asuinpaikkansa hyviä puolia, muun muassa edullisen sijainnin.

Juhana Herttua

Vastaiskujen aikakausi

Porin kaupunki kasvoi ja rikastui, ja sinne rakennettiin kuninkaankartano. Vuoden 1563 lopulla tilanne kuitenkin äkisti muuttui, kun Juhana ja hänen veljensä kuningas Eerik XIV riitautuivat. Porin asukkaat joutuivat tilanteeseen, jossa heidän piti valita Eerikin ja Juhanan väliltä. He hylkäsivät Juhanan, alistuen niin Eerikin alamaiseksi. Eerik oli tyytyväinen, ja antoi porilaisille palkinnoksi vuonna 1564 kaupunki- ja vapaakauppaoikeudet. Kaupungin kehitys näytti erittäin hyvältä, kunnes sen oli tuhota tulipalo 1570-luvulla. Tulipalo tuhosi noin kolmanneksen kaupungista, mutta kaupunki palasi kuitenkin pian takaisin raiteilleen.

1600-luvun alkupuolella Pori oli kasvanut Suomen kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi. Asukkaita oli vajaa tuhat, ja asukasluvun kasvulle ei näkynyt loppua. 1640-luvulla Porin seutua oltiin aikeissa erottaa omaksi läänikseen, mutta tuo aie ei kuitenkaan toteutunut. Se ei kuitenkaan ollut ainoa Porin kokema takaisku tuohon aikaan. Porin pedagogio lopetettiin 1630-luvulla, ja sen oppilaat pakkomuutettiin Turkuun. Pietari Brahen yritti helpottaa kaupungin koulutusvajetta perustamalla sinne triviaalikoulu, mutta tuo arvostettu oppilaitos tuhoutui täydellisesti vuonna 1688. Triviaalikoulu siirrettiin Raumalle ja tilalle avattiin paljon vaatimattomampi pedagogio. Tuon tapahtumasarjan seurauksena Pori ajautui alennustilaan. Pori oli vallattu Suuressa Pohjan sodassa venäläistenaa toimesta, jotka tuhosivat runsain mitoin kaupungin infrastruktuuri. Rauhan tultua kaupunki alkoi kuitenkin taas toipua, kun se vapautettiin veroista.

Tehdasteollisuuden esiinmarssi

]] 1700-luvun puolessa välissä Porin väkiluku ylitti tuhannen asukkaan. Pori oli päässyt taas hyvän kehityksen makuun jonka vetureina toimivat muun muassa runsas ulkomaankauppa sekä Porin ja sen lähiseutujen maakauppa. Vientitavaroita olivat muun muassa vilja, karja, pellava ja puutavara. Porilla oli myös mahtava kauppalaivasto jonka laivat kävivät jopa Saksassa asti. Myös tehdasteollisuus nosti noihin aikoihin Porissa päätään ja tupakkatehtaan perustaminen aloittikin teollisen vallankumouksen jonka seurauksena kaupunkiin perustettiin myös värjäyslaitos ja flanellikutomo. Kaupungilla meni siis taas suhteellisen hyvin, kunnes tuli palasi taas kaupunkiin vuonna 1801. Tulipalo tuhosi kaupungin lähes kokonaan, jättäen noin 3000 asukasta kodittomiksi.

Jälleenrakennustyöt aloitettiin nopeasti. Pori oli edelleen taloudellisesti merkittävä kaupunki, laivaliikenne oli merkittävää johtuen sahatavaran ja tervan viennistä. Kauppalaivastosta kehittyi entistä mahtavampi ja 1840-luvullatt otettiin käyttöön ensimmäiset höyrylaiva. Mutta ei kestänyt kauankaan, kun jo tuli palasi taas tuhoamaan kaupunkia 22. toukokuuta vuonna 1852. Tämä tulipalo tuhosi 3/4 Porin rakennuksista, ja köyhät kaupunkilaiset rakensivat tilapäisasuntoja palojätteistä. Kaiken omaisuutensa menettäneet muuttivat kuoppa-asuntoihin, joita he kaivoivat hiekkakankaalle. Kaupungin johtajat saivat tarpeekseen tulipaloista, ja päättivät karkottaa tulipalot Porista nyt lopullisesti. He suunnittelivat uuden keskustan suurine puistokatuineen.

Laivanvarustus ja kauppalaivasto hiipuivat 1800-luvun puolivaiheessa. Osa kaupungin vasta perustetuista tehtaista päätyi konkurssiin, mutta Pori oli kuitenkin muuttunut teollisuuskaupungiksi. Saha-, metalli- ja tekstiiliteollisuus olivat suurimpia työllistäjiä. Vuonna 1900 perustettiin Porin puuvillatehdas. Teollinen toiminta synnytti Poriin äveriään yläluokan, joka valtasi nopeasti Etelärannan rantakorttelit ja niistä muodostuikin varakkaan väen asuinalue. Samalla kuitenkin syntyi entistä köyhempi työväenluokka. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu aiheutti kapinointia, ja 1900-luvulla alussa työväestö alkoikin vaatia parempaa kohtelua.

Suomen sotien jälkeen kaupungin väkiluku nousi nopeaa tahtia. 75 000 asukkaan raja ylitettiin vuonna 1970. Korkein piikki oli 1970-luvun puolivälissä, jolloin Porissa oli yli 80 000 asukasta. Sen jälkeen asukasluku kuitenkin lähti laskuun.

Kaupunkikuva

G. Th. Chiewitzin suunnittelema Porin nykyinen, empireä edustava asemakaava vuodelta 1852

Porin kaupunkikuva alkoi kehittyä nykyisen kaltaisekseen vuoden 1852, viimeisen suurpalon, jälkeen, jolloin kaupungista haluttiin tehdä avarampi ja jolloin lääninarkkitehti G.Th. Chiewitz suunnitteli nykyisen asemakaavan keisari Nikolai I:n hyväksyessä sen.

Nykypäivän Porin kaupunkikuvassa sekoittuvat vanhat puutalot, historialliset kivirakennukset sekä modernit kerrostalokompleksit, jotka tosin alkoivat 1960-luvulla valtaamaan tilaa keskustan läheltä purkaen juuri puutaloja altaan, mikä alkoi tuolloin herättää keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa.

Merkittävä osa kaupunkikuvaa on kauppojen reunustama Porin pääkadun vuonna 1977 avattu Yrjönkadun kävelykatu, joka on Suomen ensimmäinen kävelykatu, sekä laajat puistokeskittymät. Myös vehreä Kirjurinluoto hiekkarantoineen lähellä keskustaa on tunnistettava osa Poria.

Myöhemmin etenkin kaupungin keskustan ilmeen kohottamista on pidetty tärkeänä, ja Maa-Porin osayleiskaavassa 1993 esiteltiin projekti, joka loisi kaupunkiin erityisen kevyenliikenteen ja palveluiden akselin. Promenadi-Pori, jota nimeä projektista alettiin käyttää vuodesta 1995 lähtien, alkaisi kaupungin pohjoisosista, Toejoen ja Isonsannan kaupunginosien yhteisestä keskustasta entisen Vaasantien päästä ja jatkuisi Isonsannan halki nykyisen yliopistokeskuksen ohi ja Kokemäenjoen ylitse Yrjönkadun kävelykadulle. Kävelykadun toisesta päästä akseli jatkuisi rautatieaseman ja Isonmäen laajan urheilukeskuksen kautta läntisen Porin kaupalliseen keskittymään Turun maantien eli ns. kasitien varteen.

Uusrenessanssia edustava asuinrakennus Signelinna, tunnetaan myös nimellä Newanderin talo. Sen suunnitteli tiettävästi Euroopan ensimmäinen arkkitehtitutkinnon suorittanut nainen, suomalainen Signe Hornborg

Promenadi-projekti jatkoi jo vuonna 1977 avatun ja Suomessa ensimmäisen pysyvän kävelykadun aloittamaa keskustan uudistamista. Projektin tavoitteena on ollut kaupunkikeskustan säilyttäminen elävänä, viihtyisyyden sekä palveluiden parantaminen ja kevyen ja joukkoliikenteen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden kehittäminen. Keskeisiä katutiloja jaksotettiin tilallisesti uusien rakenteiden kuten katosidenten, kaluste, istutusten ja opasteeniden sekä materiaali, värityksen ja valaistuksen avulla. Projektilla on ollut erityinen vaikutus keskustan viihtyisyyteen. Myös turvallisuus on monin paikoin parantunut. Lisäksi projektin vauhdittamana on syntynyt kävelykadun varteen vuonna 1999 rakennettu musiikki- ja elokuvateatterikeskus Promenadi, Kirjurinluodolta joen etelä- ja pohjoisrannoille kulkevat kävelysillat sekä Raatimiehenluotoon erityisesti Pori Jazzin konserttikäyttöön suunniteltu Delta-areena, joka otettiin käyttöön vuonna 2002. Kaikkineen Promenadi-Pori on ollut kaupungin viimeisten vuosikymmenten merkittävin kaupunkisuunnitteluprojekti, jolla on ollut laaja vaikutus koko kaupungille.

Promenadi-Pori-projekti sai vuonna 1997 Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n vuotuisen palkinnon onnistuneesta arkkitehtuuria ja elävää kaupunkiympäristöä edistäneestä projektista.

Porin arkkitehtuurillisesti näyttävimpiin osiin kuuluvat Etelärannan kiviset uusrenessanssi -tyyliset rantakorttelit, sekä Pohjoispuisto, joka sisältää muun muassa uusklassisen Porin raatihuoneen, jonka on suunnitellut Carl Ludvig Engel sekä August Krookin pääteoksen, Junneliuksen palatsin. Keskustan maamerkkinä toimii myös uusgoottilainen Keski-Porin kirkko.

Karjaranta on yksi Porin nopeimmin kehittyvimmistä kaupunginosista

Väestö

Vuoden 2006 lopun tietojen mukaan kaupungin asukasluku on 76 182. Naisia asukkaista on 52 prosenttia, mikä on noin prosentin verran enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Ulkomaiden kansalaisia Porissa on noin 1,4 prosenttia. Alle 15-vuotiaita kaupungin asukkaista on 15,3 prosenttia. Ikäluokka 15–64-vuotiaat muodostavat väestöstä suurimman osan, 65,4 prosenttia. Yli 65-vuotiaita asukkaista on 19,3 prosenttia.

2000-luvulla syntyvyys on ollut kuolleisuutta alhaisempaa, mutta vuonna 2006 tilanne muuttui ja luonnollinen väestönkasvu oli 27 henkeä. Uusia lapsia syntyi 806, 1,51 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Kuolleisuus oli 773 eli 6,42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005. Asukasluku lisääntyi 38 ihmisen verran. Kaupunkiin muutti 3 111 uutta ihmistä, kun sieltä pois muutti 3 100 ihmistä.

Kieli

Pori on yksikielisesti suomenkielinen kaupunki. Vuonna 2006 kaupungissa asui 378 ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvaa ihmistä, mikä on 0,5 prosenttia koko asukasluvusta. Suomi on ollut Porin hallintokieli vuodesta 1905 lähtien. 1800-luvun lopulla Porin asukkaista noin seitsemän prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia.

Asukasluvun kehitys

Porin asukasluku oli huipussaan 1970-luvun puolivälissä, jolloin se oli yli 80 000. Sittemmin asukasluku lähti laskuun, ja on viime vuodet ollut tasaisesti hieman yli 76 000:ssä. 1950-luvulla tapahtunut suuri asukasluvun harppaus voidaan selittää alueliitoksilla.

1910 - 13 482
1910 - 13 981
1920 - 13 928
1930 - 15 966
1940 - 18 230
1950 - 43 306

1960 - 52 542
1970 - 72 983
1974 - 80 443
1978 - 79 815
1980 - 78 405
1984 - 78 933

1988 - 76 789
1990 - 76 357
1994 - 76 561
1998 - 76 357
2000 - 76 010
2004 - 76 152

2005 - 76 191
2006 - 76 153
2007 - 76 211

Lähde vuodet 1910-2004: http://www.pori.fi/suunnitteluosasto/tilvuosikirja2006.pdf Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2006, sivu 9.
Lähde vuodet 2005-2007: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/011FD1E31E0F0A0AC22571FC002CFA03?opendocument

Palvelut

Porin kirkkoherranviraston historiallinen rakennus Porin Hallituskadulla, lähellä Etelärantaa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ricardo Björnberg merikapteeni Oscar Heinelle. Se valmistui vuonna 1893. Björnberg suunnitteli etualalla näkyvän pyöreän tornin näyttämään laivan mastolta

Koulutus

Yliopistokoulutus

Kaupungista puuttuu varsinainen yliopisto, koska aikoinaan ajateltiin teollisuuden pitävän kaupungin pystyssä. Poliittisista syistä kaupungin johto ei ollut edes halunnutkaan Poriin yliopistoa 'sotkemaan' olemassa olevia valtarakenteita. 1980-luvun teollisen rakennemuutoksen ja 1990-luvun talouslaman myötä tämä suhtautumistapa osoittautui lyhytnäköiseksi ja virheelliseksi. Raskaan teollisuuden hiipumisen jälkeen Porilta puuttui se 'veturi', joka yliopiston muodossa oli kaikissa muissa suuremmissa kaupungissa.

Tilannetta yritettiin paikata hakeutumalla yhteistyöhön muiden yliopistojen kanssa. Tässä on jossain määrin onnistuttukin. Vaikka varsinaista 'Porin yliopistoa' ei olekaan, kaupungissa on nykyisin laaja-alaista yliopistotason koulutusta.

Yliopistollinen toiminta käynnistyi Porissa vuonna 1983. Tällöin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulunnn ja Turun kauppakorkeakoulu kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta. Porin yliopistokeskus on viiden yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva ja monitieteellinen 2500 opiskelijan ja 190 asiantuntijan osaamiskeskittymä. Sitä johtaa Martti Sinisalmi. Yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu. Keskuksessa voi opiskella kauppatieteitä, tekniikkaa, yhteiskuntatieteitä, humanistisia tieteitä ja visuaalista kulttuuria.

Ammattikorkeakoulutus

Porissa sijaitsee vuonna 1997 vakinaisen toimintansa aloittaneen Satakunnan ammattikorkeakoulun eli SAMKin keskus. Yhteensä ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 6400 opiskelijaa ja he ovat järjestäytyneet aktiivista opiskelijatoimintaa harjoittavaan opiskelijakuntaan. SAMKilla on kolme toimialaa, joita kaikkia voi opiskella Porin kaupungissa:

Liiketalous, matkailu ja kulttuuri
Sosiaali- ja terveysala
Tekniikka ja merenkulku

Porissa toimii myös Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikkö, jossa voi suorittaa sosionominn ja sairaanhoitaja AMK-tutkinnot. Sosionomin tutkintoon voidaan liittää diakonin virkakelpoisuus, ja vastaavasti sairaanhoitajan tutkintoon diakonissan virkakelpoisuus.

Muu koulutus

Björneborgs svenska samskolan vanhin osa

Esiopetukseen Porissa osallistuu vuosittain yli 800 lasta, yli 90% koko ikäluokasta.

Peruskouluopetus on Porissa monipuolista: Kaupungissa toimii kristillinen-, ruotsinkielinen-, urheilupainotteinen- ja steiner-koulu sekä useita tavallisia peruskouluja. Yhteensä niitä on 28. Peruskouluissa opiskelijoita on yhteensä noin 7300.

Lukioita on seitsemän kappaletta, joiden joukkoon mahtuu muun muassa ilmaisupainotteinen, urheilupainotteinen, luonnontiedepainotteinen ja ruotsinkielinen lukio. Lukio-opiskelijoita on yhteensä noin 2500.

1. tammikuuta 2005 Porin Palveluopisto, Porin Tekniikkaopisto ja Porin Metsäopisto yhdistyivät Porin ammattiopistoksi. Toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoaa myös Palmgren-konservatorio, josta valmistutaan musiikkiteknologiksi ja muusikoksi. Ammatillista koulutusta opiskelevia on noin 3000.

Terveydenhuolto

Porissa toimii Satakunnan keskussairaala sekä Porin kaupunginsairaala, joka tarjoaa kirurgian, sisätautien, geriatrian, yleislääketieteen sekä pitkäaikaissairaanhoidon hoitopalveluja ja tutkimuksia. Porin terveyskeskus on puolestaan jaettu viiteen eri tulosyksikköön: Itä-Porin alue, Keski-Porin alue, Länsi-Porin alue, Pohjois-Porin alue sekä työterveydenhuolto. Terveyskeskus toimii väestövastuuperiaatteella. Kaupunginsairaalan kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevan pääterveysaseman lisäksi lääkärivastaanottotoimintaa on myös neljällä eri sivuterveysasemalla, jotka ovat Otavankadun, Koivulan, Pihlavan ja Ahlaisten sivuterveysasemat sekä vuonna 2005 valmistunut Porin yliopistokeskuksen yhteydessä toimiva Pohjois-Porin terveysasema.

Liikenne

Porin Mäntyluoto toimii uudemman valtatie 2:n päätepisteenä. Valtatie rakennettiin, kun valtaväyläksi Poriin tarkoitettu entinen valtatie 2, nykyinen maantie 120, ei ollutkaan rakennettavissa Poriin asti maaston monimuotoisuuden vuoksi. Pori toimii myös valtatie 23. sekä valtatie 11. alkupisteenä, ja kaupungin kautta kulkee valtatie 8. Paikallisliikenteen hoitaa pääasiassa Porin Linjat Oy. Sillä on matkustajia vuosittain noin 2,3 miljoonaa.

Porin rautatieasemalta on päivittäin suorat yhteydet Tampereelle. Junaliikenne hoidetaan pääasiassa VR:n taajamajunilla.

Porin satama on yksi Pohjoismaiden suurimpia sahatavarasatamia, Suomen johtavia konttisatamia sekä Pohjanlahden syvin satama (15,3 metriä). Se koostuu kolmesta erillisestä osasta: Mäntyluodosta, Tahkoluodon syväsatamasta sekä öljy- ja kemikaalisatamasta. Porin sataman lisäksi Porissa sijaitsee myös Reposaaren keskuskalasatama. Vuosina 1971-1972lainen vaasa varustamo Vaasanlaivat liikennöi Porista Ruotsiiinn Sundsvall Polar Express -aluksella.

Kevyen liikenteen väyliä Porissa on yli 200 kilometriä. Pori onkin oiva pyöräilykohde, sillä maanpinta on lähes kauttaaltaan hyvin tasaista. Suorat pyörätiet ovat muun muassa Yyteriin, jonne on matkaa kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä.

Porin lentoasemalta liikennöi Finncomm Airlines. Lentoasema palvelee runsaasti liikematkustajia, ja Pori Jazzien aikaan tilauslentoliikenne on vilkasta. Lentoasemalta on myös suoria lentoja ulkomaiden lomakohteisiin. Vuonna 2005 aseman matkustajamäärä oli noin 60 000. Suomen Ilmailuopisto sijaitsee Porissa, ja se on lentoaseman suurimpia käyttäjiä.

Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:

Helsinkiin 237 km
Tampereelle 114 km
Turkuun 139 km
Ouluun 501 km

Lahteen 240 km
Kuopioon 407 km
Jyväskylään 262 km
Lappeenrantaan 388 km

Rovaniemelle 708 km
Kotkaan 354 km
Vaasaan 193 km
Tornioon 632 km

Kaupunginvaltuusto

Porin raatihuone

Porin kaupunginvaltuustossa on 59 paikkaa. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa annettiin 35 639 ääntä, mikä oli 58,2 prosenttia äänioikeutetuista, joita oli yhteensä 61 622.

Kaupunginvaltuuston nykyisenä puheenjohtajana toimii Kokoomuksen Sampsa Kataja. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n Pirkko Peltomo, toinen varapuheenjohtaja Vasemmistoliiton Pekka Välimäki.

Puolue Äänimäärä Prosenttimäärä Paikkamäärä Muutos
Suomen sosialidemokraattinen puolue 11 553 32,4 20 +1
Kansallinen Kokoomus 8 821 24,8 16 +1
Vasemmistoliitto 7 442 20,9 12 -1
Suomen Keskusta 3 807 10,7 5 -2
Vihreät 1 842 5,2 3 +1
Kristillisdemokraatit 1 363 3,8 2 -1
Paremman Porin Puolesta -ryhmä 612 1,7 1 1

Elinkeinoelämä

Karjarannan kaupunginosaa

Työpaikkojen lukumäärä 34 779 (30.9.2006), työttömyysaste 13,3 % (31.12.2006). Vuonna 2003 noin 8 000 muiden kuntien asukasta työskenteli Porissa, ja 4 300 Porin asukasta työskenteli kaupungin ulkopuolella. Porin kaupungin liikelaitoksiin lukeutuvat Porin Energia, Porin Vesi, Porin Jätehuolto ja Porin Satama.

Porin suurimmat työnantajat Poriskooppi 2007:n mukaan, työntekijämäärällä mitattuna:

Porin kaupunki (6 632)
Satakunnan sairaalanhoitopiiri (2 114)
Technip Offshore Finland Oy (850)
Kemira Pigments Oy (640)
Luvata Pori Oy (601)
Satakunta-konserni (597)
Satakunnan Kirjateollisuus (401)
Sampo Rosenlew Oy & SR Forest Oy (358)
Hollming Works (310)
Metso Paper Pori Oy (275)
Componenta Pori Oy (260)
Oy Hacklin Ltd (243)
Rosenlew RKW Finland Oy (205)
Porin evankelisluterilainen seurakuntayhtymä (200)

Myös Corenso Oy:n Porin kartonkitehdas on merkittävä työllistäjä.

Kulttuuri

Porin Teatteri

Porissa on järjestetty vuodesta 1966 lähtien vuosittain Pori Jazzia -festivaalit, joka on yksi suurimpia Suomessa järjestettäviä festivaaleja, ja Porissa sekä koko Satakunnassa järjestettävistä tapahtumista tunnetuin. Jazzit sijoittuvat perinteisesti heinäkuulle. Toista suurta kansainvälistä tapahtumaa, kansankulttuurifestivaali Pori Folk, on Porissa puolestaan järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Näiden lisäksi Porissa järjestetään myös muun muassa Lainsuojattomat -teatterifestivaalia.

Teatteritaiteella on Porissa pitkät perinteet, sillä maailman ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri aloitti toimintansa juuri Porissa vuonna 1872. Nykyisin tuo teatteri kantaa nimeä Suomen Kansallisteatteri, ja sijaitsee Helsingissä. Tunnetuin Porin nykyisistä teattereista on Porin Teatteri, joka muodostettiin vuonna 1961 kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin. Sen lisäksi Porissa on useita muitakin teattereita, kuten Rakastajat Teatteri.

Museotarjonnasta Porissa vastaavat Satakunnan Museo ja kansainvälisestikin arvostettu Porin taidemuseo. Satakuntalaista kulttuuriperintöä vaalii Satakunnan Museon alaisuudessa toimivat Korsmanin talo sekä Rakennuskulttuuritalo Toivo. Satakunnan Museon alaisuudessa toimii niin ikään myös satakuntalaista kosteikkoluontoa esittelevä Luontotalo Arkki.

Pori on tunnettu myös lastenkulttuurista ja monet eri kulttuurialan toimijat suuntaavat toimiaan ja palveluitaan lastenkulttuuriin. Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto on aloittanut toimintansa vuonna 2003 ja se kuuluu valtakunnalliseen Taikalamppu -lastenkulttuurikeskusten verkostoon. Keskus koordinoi osaltaan koko Satakunnan alueen lastenkulttuurityötä. Muita lastenkulttuurin merkittäviä toimijoita ovat muun muassaSatakunnan Elävän Kuvan keskus SEKK ja Kulttuuritalo Annankatu 6 eli Annis. Kuvataiteen taiteen perusopetusta antaa Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Tanssitaiteen taiteen perusopetusta antaa Tanssikoulu Liisa Nojonen ja musiikin taiteen perusopetusta Palmgren-konservatorio.

Porissa toimii myös sen kaupunginorkesteri Pori Sinfonietta. Itse orkesteritoiminta Porissa alkoi jo vuonna 1877. Sinfoniettan konsertit pidetään pääosin vuonna 1999 valmistuneessa Promenadikeskuksessa. Se sijaitsee Porin ydinkeskustassa, pää- ja kävelykatu Yrjönkadun varrella. Se vastaa myös Porin elokuvatarjonnasta, sillä samassa rakennuksessa toimii Finnkinon viisi salia käsittävä elokuvateatteri.

Pori elokuvakaupunkina

Porissa on kuvattu myös lukuisia elokuvia. Näistä ehkä muistettavimpia ovat Visa Mäkisen kohelluskomediat 1980-luvulta. Muita elokuvia ovat muun muassa Kari Paljakan Veturimiehet heiluttaa (1992) ja Aleksi Mäkelän V2 - jäätynyt enkeli (2007). Myös syntyperäinen porilainen Timo Koivusalo on kuvannut kohtauksia elokuviinsa Kulkuri ja joutsen (1999) sekä Sibelius (2003) kotikaupungissaan.

Urheilu

Porissa toimii Suomen vanhin urheiluseura, vuonna 1856seura perustettu purjehdus Segelföreningen i Björneborg (BSF). Sen kotisatama sijaitsee Mäntyluodon kaupunginosassa, Kallon saarella.

SM-liigassa Poria edustaa jääkiekkojoukkue Porin Ässät. Se on voittanut Suomen mestaruuden kaksi kertaa; vuosina 1971 ja 1978. Se perustettiin vuonna 1967, kun vuonna 1965 mestaruuden voittanut Porin Karhut ja 1967 mestaruutta juhlinut Rosenlewin Urheilijat-38 yhdistettiin. Ässien jäähallina toimii 6 443-paikkainen Isonmäen jäähalli, joka alun perin, vuonna 1964 rakennettiin tekojääradaksi. Se katettiin vuonna 1971.

Jalkapallossa Poria on edustanut menestyksekkäimmin 1934 perustettu FC Jazz, joka on voittanut Veikkausliigan mestaruuden kaksi kertaa, vuosina 1993 sekä 1996. Seura hakeutui konkurssiin vuonna 2005. Naisjalkapalloilua Porissa edustaa Nice Futis, joka pelaa 1. divisioonassa. Porin Palloilijat taasen pelaa Kakkosen B-lohkossa.

Muita porilaisia urheiluseuroja on muun muassa pesäpallojoukkue Pesäkarhutjoukkueet, salibandy SBS Pori ja FBT Porijoukkue, kaukalopallo Porin Kärpät, jalkapallojoukkue Musan Salama, sekä amerikkalaista jalkapalloa 1. divisioonassa pelaava Pori Bears.

Tunnettuja nykyisiä ja entisiä porilaisia

Porin etelärantaa

Matti Alamäki, autourheilija
Klaus Alinen, amerikkalaisen jalkapallon pelaaja.
Akseli Gallen-Kallela, syntyjään Porista, Juseliuksen mausoleumin freskojen suunnittelija
Eino Grön, tangolaulaja
Kelpo Gröndahl, painin olympiavoittaja ja kansanedustaja
Samuli Edelmann, näyttelijä ja laulaja
Leena Harkimo, kansanedustaja
Antti Heikkilä, entinen jääkiekkoilija
Kari Hotakainen, kirjailija
Kaarlo Kangasniemi, painonnoston olympiavoittaja
Eija Kantola, iskelmälaulaja
Aurora Karamzin, sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja
Veli-Pekka Ketola, jääkiekkoilija ja valmentaja
Jyri Kjäll, nyrkkeilyn olympiamitalisti
Timo Koivusalo, näyttelijä, muusikko ja elokuvaohjaaja
Marja-Leena Kouki, näyttelijä
Hanna-Riikka Kuisma, kirjailija
Maria Kuusiluoma, näyttelijä
Kari Levola, kirjailija, Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja
Olli Lindholm, Yö-yhtyeen laulusolisti ja johtohahmo
Ilkka 'Danny' Lipsanen;, iskelmälaulaja, musiikkineuvos.
Mira Luoti, PMMP-yhtyeen toinen laulaja
Visa Mäkinen, elokuvaohjaaja
Pertti Neumann, Dingon laulusolisti ja johtohahmo
Joni Nyman, nyrkkeilyn olympiamitalisti
Selim Palmgren, säveltäjä ja pianisti
Lasse Pihlajamaa, haitarimuusikko ja -kehittäjä
Marjatta Raita, näyttelijä
Mari Rantasila, näyttelijä
Jukka Rintala, (puku)suunnittelija
Henry Saari, aikuisviihdeammattilainen
Eetu Salin, työväenliikkeen alkuaikojen vaikuttaja
Sylvi Salonen, näyttelijä
Juha Seppälä, kirjailija
Antti Sumiala, entinen maajoukkuejalkapalloilija ja Veikkausliigan maalikuningas kaudelta 1993
Leo-Pekka Tähti, paralympialaisten kaksinkertainen kultamitalisti
Jorma Uotinen, tanssija
Tero Vaara, Mamba-yhtyeen johtohahmo
Arto Javanainen, jääkiekkolegenda
Juha Rantasila, entinen SM- ja maajoukkuetason jääkiekkoilija
Karo Broman, Manboy-yhtyeen basisti-laulaja