Porttikiellon yleisimpiä syitä ovat häiritsevä tai väkivaltainen käyttäytyminen sekä ilkivalta. Porttikiellon pituus riippuu sen antajasta; ilkivallan vuoksi porttikiellon saaneella on harvoin pääsyä uudelleen samaan paikkaan, ennen kuin vahingot on kokonaan korvattu. Pysyviä eli ns. elinikäisiä porttikieltoja annetaan väkivaltaisille henkilöille. Tällaisten henkilöiden pääsy valvotulle alueelle pyritään estämään kaikin laillisin keinoin. Portikiellon syy ei kuitenkaan saa olla syrjivä eli porttikieltoa ei voi asettaa epäasiallisin syin esimerkiksi kaikille tietyn etnisen ryhmän edustajille. Porttikieltokäytäntö ei nykyisellään perustu mihinkään lakiin, joten sitä on pidettävä epävirallisena menettelynä, ja sellaisen ylläpitäminen laillisesti on usein mahdotonta.
Porttikiellon valvonta käytännössä
Porttikiellon valvonta toteutuu helpoimmin silloin, kun järjestyksenvalvojien joukko on pieni eikä valvojien keskuudessa ole suurta vaihtuvuutta. Parhaiten valvonta onnistuu pienemmillä paikkakunnilla, joilla järjestyksenvalvojat tuntevat asiakkaat joko henkilökohtaisesti tai ainakin ulkonäön perusteella. Suuremmissa kaupungeissa valvontaa voidaan hoitaa asettamalla porttikiellon saaneesta henkilöstä otettu valokuva ja nimi järjestyksenvalvojien listalle, mutta tällainen menettely on todennäköisemmin henkilörekisterilain vastainen. Sisään päässyttä porttikiellon saanutta henkilöä ei voida poistaa ilman laillista perustetta, mikä porttikielto ei ole.
