Lyhyt projektinhallinnan historia
Projektinhallinnan isänä pidetään Henry Gantt:ia, joka kehitti projektin suunnittelu- ja seurantatekniikoita, mm. Gantt-kaavio. Gantt kaavio kuvaa tehtäviä aikajanalla niiden ajoitusta osoittavien pylväiden avulla. Henry Gantt:ia pidetään myös WBSn (work breakdown structure), eli työnosituksen, kehittäjänä. Työnosituksessa projekti jaetaan pieniin osiin, joiden pohjalta työtä on helppo hallita, ja tehtävät voidaan jakaa eri vastuuhenkilöille.
Seuraava kehitysvaihe oli PERT-malli (Program Evaluation and Review Technique)ja
kriittisen polun menetelmä, jotka perustuivat matemaattisiin malleihin.
1969 USA:ssa perustettiin Project Management Institute (PMI), joka palvelee projektinhallinnasta kiinnostuneita. 1981 PMI julkaisi kirjan A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PMBOK), joka sisältää projektinhallinnassa yleisesti käytettyjä standardeja ja ohjeita. Euroopassa perustettiin 1967 International Project Management Association (IPMA), joka myös perusti IPMA Project Baseline:n. Organisaatiot tekevät parhaillaan yhteistyötä luodakseen kansainvälisen projektinhallinnan standardin.
Projektipäällikkö
Projektinhallinta on useimmiten projektipäällikön tehtävä. Projektipäällikkö ei useimmiten osallistu projektin muiden tehtävien tekemiseen, vaan lähinnä keskittyy projektin etenenemisen varmistamiseen ja eri osapuolten yhteistyön varmistamiseen siten että projektin riskit pienenevät. Projektipäällikkö toimii usein asiakkaan edustajana, ja siksi määrittelee ja toteuttaa asiakkaan tarpeet. Kommunikointi eri sidosryhmien kanssa on myös projektipäällikön tärkeimpiä tehtäviä.
Projektipäällikkö tekee projektin osituksen, tyypillisesti yhteistyössä muiden kokeneiden projektinjäsenten kanssa. Projektipäällikkö myös jakaa projektin tehtävät eri työntekijöille.
Projektinhallinnan tehtävät
Työn ja tavoitteiden suunnittelu
Tavoitteiden analysointi
Riskien hallinta (analysointi ja seuranta)
Resurssien arviointi
Resurssien jako
Työn organisointi
Resurssien hankinta
Tehtävien jako
Projektin etenemisen seuranta ja hallinta
Tulosten analysointi
Laadun hallinta
Virheiden ehkäseminen
Projektin päättäminen
Sidosryhmien kanssa kommunikointi
jne
Projektinhallinnan tuotoksia
Menestyneiden projektien täytyy dokumentoida tavoitteet ja tuotokset riittävän hyvin. Nämä dokumentit toimivat projektin sponsorin, asiakkaiden ja projektin jäsenten odotusten linjaamiseksi.
Projektin asetus
Projektin liiketoimintasuunnitelma/kannattavuusselvitys
Projektisuunnitelma
WBS
Muutostenhallinta/konfiguraationhallintasuunnitelma
Riskien hallinta suunnitelma
Viestintäsuunnitelma
Asialista
Tehtävälista
Resurssinhallinta suunnitelma
Projektin aikataulu
Projektiraportti
Vastuunjako
Sidosryhmien analysointi
Opitut kokemukset
Nämä dokumentit tallennetaan yleensä paikkaan, esim Intranettiin, johon on projektin sidosryhmillä vapaa pääsy.
Projektinhallinnan suuntauksia
Projektinhallinnan suuntauksiin voidaan lukea erilaisia ketteriä, interaktiivisia, inkrementaalisia ja vaiheistettuja suuntauksia.
Perinteinen suuntaus
Perinteiseisesti projektihallinnassa on tiettyjä vaiheita, jotka tehdään aina samassa järjestyksessä:
- projektin asettaminen
- projektin suunnittelu
- projektin toteutus
- projektin seuranta
- projektin päättäminen
Näistä vaiheista on erilaisia muunnelmia eri teollisuuden aloilla. Ohjelmiston kehittämisesssä monet organisaatiot noudattavat Rational Unified Process (RUP) tai tuotekehitykselle tyypillistä vaiheistettua (ks Cooper: stage-gate model) mallia.
RUP (Rational Unified Process)
Aloitus – Projektin sisältö määritetään, samoin mahdollinen järjestelmän arkkitehtuuri, ja haetaan projektille rahoitus ja sidosryhmien hyväksyntä.
Kehittely – Järjestelmän arkkitehtuuri varmennetaan.
Rakentaminen – Rakennetaan toimiva ohjelmisto säännöllisten pienten lisäysten avulla.
Siirtyminen – Varmennetaan ja otetaan käyttöön järjestelmä sille suunnitellussa ympäristössä.
Kriittinen ketju (TOC)
Kriittinen ketju (Critical Chain) on kriittisen polun ja TOC teorian pohjalle rakennettu projektinhallinta menetelmä.
Ketterät suuntaukset
Perinteiset projektinhallinnan menetelmät soveltuvat suurille kertaluonteisille projekteille. Koska projekteiksi kutsutaan nykyään myös lyhyempien esimerkiksi viikon tai viikkojen pituisia yhden tai kahden ihmisen töitä, eivät nämä perinteiset mallit välttämättä sovellu tällaisiin projekteihin. Siksi on kehitetty myös kevyempiä projektinhallinnan malleja, kuten ketterä ohjelmistokehitys (agile development methods) Extreme Programming ja Scrum.
Prosessipohjainen hallinta
Projektinhallintaan on liitetty usein prosessipohjainen asioiden hallinta, esimerkkinä tästä mainittakoon kypsyysmallit kuten CMMI (Capability Maturity Model Integration) ja ISO/IEC15504 (SPICE – Software Process Improvement and Capability Determination).
Lisää aiheesta
http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811308A/LuentoOutline.pdf 
Projektitoiminnan perusteet – luento outline
http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811308A/PTP_oppilas1_2004.pdf
Projektitoiminnan perusteet
http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811308A/PTP_oppilas2_2004.pdf
Projektitoiminta, oranisointi ja johtaminen
http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811308A/PTP_oppilas3_2004.pdf
Projektin arviointi, suunnittelu ja ositus
http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811308A/PTP_oppilas4_2004.pdf
Projektin riskit
http://www.it.lut.fi/kurssit/06-07/Ti5214400/lectures.html
Projektinhallintaluentoja (IT projektit)
Risto Pelin: Projektihallinnan käsikirja, 2. uudistettu painos, Projektijohtaminen Oy Risto Pelin, Espoo 1999