Psykolingvistiikka

Psykolingvistiikka tutkii kieltä psyykkisenä ilmiönä. Psykolingvistiikka on sekä psykologiaa että kielitiedettä – näkökulman mukaan.

Psykologiassa kieli on tärkeä. Kieli on mentaalinen ilmiö, ja siksi jotkut pitävät kielitiedettä psykologian haarana. Psykologian teoriassa on tärkeää selvittää ajattelun luonnetta, ja koska ajatteluun käytetään kieltä, myös kielen (varsinkin sen käytön ja merkityksen) tutkiminen on psykologiassa tärkeää.

Monelle asialle annetaan sanallinen nimike. Tämä on seikka, joka kiinnostaa sekä psykologia että lingvistiä, joskin hieman eri kannalta. Psykologia kiinnostaa, havaitsemmeko me vain ne asiat, joilla on nimi vai tapahtuuko havaitseminen jotenkin toisella tavalla.

Yhdysvaltalaisen intiaanikielten tutkijan B. Lee Whorfin oletus (Whorfin hypoteesi) on, että äidinkielenä puhutun kielen sanastollinen ja kieliopillinen rakenne vaikuttavat puhujan tapaan hahmottaa kielenulkoinen maailma sekä hänen käyttäytymiseensä.

Psykolingvistiikalla on osin samat ongelmat kuin kielifilosofialla, joka tutkii mm.

• kielen syntyä
• kielen ja ajattelun suhdetta