www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-24
  Tänne linkitetyt sivut 
Kiehutusvesireaktori
Pii (alkuaine)
Neutroni
Radioaktiivisuus
Amfetamiini
Kokaiini
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Half-Life
Kalium
Frankium
Lista linkeistä » Ununbium
Seaborgium
Radiohiiliajoitus
Unilääke
Kalium-argon-ajoitus
Stabiilisuuden saari
Eliminaation puoliintumisaika
  Muut kielet 
daHalveringstid
deHalbwertszeit
frDemi-vie
noHalveringstid
svHalveringstid
Luokka: Ydinfysiikka

Puoliintumisaika

Puoliintumisaika on aika, jonka kuluttua puolet radioaktiivisen aineen atomiytimistä on hajonnut toisiksi atomiytimiksi. Biokemiassa puoliintumisajaksi nimitetään aikaa, jonka kuluessa puolet aineen molekyyleistä on hajonnut elimistössä.

Joidenkin radioaktiivisten aineiden puoliintumisajat ovat sekunnin murto-osia, joidenkin taas miljardeja vuosia. Useimpien fissiotuotteiden puoliintumisajat ovat alle 100 vuotta, ja suurin osa läpitunkevaa säteilyä (gammasäteilyä) lähettävistä aineista häviää tuhannessa vuodessa.

Aineen radioaktiivisuutta mitataan hajoamisten lukumäärällä aikayksikköä kohti. Yhden becquerelin aktiivisuus tarkoittaa yhtä hajoamista sekunnissa. Periaatteessa mitä lyhyempi puoliintumisaika on, sitä voimakkaammin aine yleensä säteilee. Käytännössä radioaktiivisuuden määrä ja haitallisuus riippuu tietysti myös säteilyn luonteesta.

Yhtälö

Merkitään radioaktiivisen aineen puoliintumisaikaa kirjaimella \ T ja aineen alkuperäistä määrää kirjaimella N_0\ . Tällöin ajan \ t kuluttua radioaktiivisen aineen määrä on

N\left(t\right)=N_0 \cdot \left(\frac{1}{2}\right)^{\frac{t}{T}}.

Esimerkkejä

Esimerkki 1

Ydinenergian tuotannossa käytettävä uraanin isotooppi 235U puoliintuu noin 700 miljoonassa vuodessa. Vastaavasti fission tuloksena syntyvä Cesium-137 puoliintuu 30 vuodessa.

Esimerkki 2

Kofeiinin puoliintumisaika ihmisen elimistössä on noin 6 tuntia, riippuen ihmisen aineenvaihdunnasta. Kupillisessa vahvahkoa kahvia on noin 80 mg kofeiinia. Veikko aloitti hiljan kahvinjuonnin nauttimalla aamulla kello 8 yhden kupin kahvia, ja iltapäivällä kolmen aikoihin toisen. Illalla hän ei saa hyvin unta. Paljonko hänen elimistössään on kofeiinia kello 22 illalla?

Ratkaisu: olettaen että kofeiinin määrä ei vaikuta sen puoliintumisaikaan elimistössä, on aamukahvista johtuneen kofeiinin määrä illalla 80 \, \operatorname{mg} \cdot 0,5^{\frac{14}{6}} = 15,9 \, \operatorname{mg}. Iltapäivällä nautitusta kofeiinista on keskiyöllä vielä jäljellä 80 \, \operatorname{mg} \cdot 0,5^{\frac{7}{6}} = 35,6 \, \operatorname{mg}. Näin ollen Veikon veressä on keskiyöllä vielä yli 50 milligrammaa kofeiinia, mikä vastaa noin kahta kolmasosaa yhden kahvikupillisen sisältämästä kofeiinimäärästä.

Katso myös

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.