www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-19
  Tänne linkitetyt sivut 
Kalevala
Alpit
Mustamakkara
Neitsyt Maria
Metsä
Kanervakasvit
Puolukat
Suomalainen keittiö
Kapris
Boreaalinen vyöhyke
Lista linkeistä » Rössypottu
Natriumbentsoaatti
Biotooppi
Lista linkeistä » Pipsa Tiilikainen
Puola (täsmennyssivu)
Luettelo puuvartisista kasveista
Kangasmaitikka
Luettelo tavallisimmista suomalaisista luonnonkasveista
Lista linkeistä » Variksenmarja-mustikkatyyppi
Tunnuslaji
  Muut kielet 
daTyttebær
dePreiselbeere
frAirelle rouge
noTyttebær
svLingon
Luokka: Vaccinium Marjat

Puolukka

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on kanervakasveihin kuuluva, 10–40 cm korkea ikivihreä varpu. Puolukalla on vihreät ja suipot lehdet, jotka ovat 10–25 mm pitkät. Puolukka kukkii touko-kesäkuussa ja punainen syötävä pohjusmarjassa on kypsä syyskuu. Se viihtyy kosteilla, happamilla ja hieman varjoisilla paikoilla.

Puolukka pärjää hyvin vähäravinteisessakin maassa, mutta emäksistä maaperää se ei siedä. Kasvi kestää jopa −40 °C:n lämpötilan, mutta ei yleensä kasva alueilla, joilla kesät ovat kuumia. Puolukka kasvaa koko Suomessa kuten myös yleisenä metsäkasvina koko maapallon pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Yleisesti Suomessa kasvavana lajina se on monen metsätyyppiopin mukaisen metsien kasvupaikkatyypin tunnuslaji.

Sitä viljellään harvoin, mutta marjoja kerätään paljon luonnosta. Puolukasta voi tehdä muun muassa mehua, hilloaa ja marjapuuro. Puolukkahilloa syödään Skandinaviassa monenlaisten ruokien kanssa. Poronkäristyksen ja mustanmakkaran lisukkeena se on erityisen suosittua.

Puolukan vielä hieman raakoja marjoja

Puolukan vielä hieman raakoja marjoja

Puolukka on kuivahkojen kangasmetsien laji yhdessä männyn kanssa. Puolukalla on sienijuuri niin kuin muillakin varvuilla ja puilla, ja sen avulla puolukka laajentaa juuristonsa vettä ja ravinteita imevää pinta-alaaa moninkertaisesti. Ilman symbioosi sienten kanssa puolukka ei pystyisi levittäytymään kaikkein karuimmille kasvupaikoille. Puolukkakasvusto saattaa olla satoja vuosia vanha, sillä vaikka maavarren vanhimmat osat lahoavatjaja, kärki jatkaa kasvuaan työntäen pintaan uusia verso. Puolukan lajinimen vitis-idaea ensimmäinen osa viittaa viiniköynnökseen ja jälkimmäinen Kreetalla sijaitsevaan Ida- eli Pseloreites-vuoreen.

Ravintoainesisältö

Puolukan marjojen energiasisältö (100 g) on 143 kJ, (34 kcal).

100 grammaa tuoreita puolukan marjoja sisältää ravintoaineita keskimäärin Yrttitarha Aiheesta muualla:

Puolukan marjojen happopitoisuus on korkea. Kypsissä puolukoissa on runsaasti bentsoehappoa (n. 0,05–0,2 %), minkä vuoksi puolukat säilyvät hyvin survoksenaaa ilman sokeri ja säilöntäaineita. Raa'at puolukat pilaantuvat sen sijaan nopeasti, ja ne sisältävät paljon vähemmän hyödyllisiä aineita kuin kypsät.

Lähteet

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.