Historiaa

Kihdillä
]]
Ennen moottoreiden aikaa oli tuuli ainoa veneiden ja
laivojen käyttövoima lihasvoiman eli
soutamisen lisäksi. Aluksi purjeet olivat yksinkertaisia raakapuuhun levitettyjä myötätuulipurjeita. Tällöin vastaisen tuulen sattuessa saattoi vene edetä vain soutamalla.
Myöhemmin veneiden pohjan muotoa ja köliä kehitettiin ja purjeet opittiin jalustamaan siten, että myös sivuvastaiseen tuuleen pystyttiin liikkumaan. Tämä mahdollisti luovimisen eli viistoittain vastaiseen purjehtimisen, jonka avulla veneellä saattoi matkustaa myös vastaiseen tuuleen.
Purjehdusharrastus Suomessa
1800-luvun puolessa välissä vapaa-aika oli jo tuttu käsite osalle Suomen suurimpien kaupunkien asukkaita.
Kaupunkikulttuurin kehittyminen ja vaurauden kasvu mahdollistivat muun muassa harrastuspurjehduksen. Samaan aikaan perustettiin Suomen ensimmäiset
purjehdusseurat edistämään merimiestaitoja ja
kilpapurjehdusta.
Nykyisyys
Purjehdus harrastuksena voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: matkapurjehdukseen ja kilpapurjehdukseen.
Eri tapoja harrastaa purjehdusta
Purjehdusta voi harrastaa veneenomistajana tai miehistön jäsenenä eli
gastina. Veneenomistajat etsivät miehistön jäseniä
gastipörsseissä päiväpurjehduksille, harjoituksiin,
kilpailuihin ja siirto- ja matkapurjehduksille. Luontevimmin miehistöpaikan löytää menemällä rohkeasti seurojen rannoille etsimään veneenomistajia.
Veneettömät harrastajat voivat myös vuokrata purjeveneitä sekä lomamatkoille että kilpailuihin.
Parikilpailukeskuksissa joukkueet saavat purjeveneet käyttöönsä kilpailu-, harjoittelu-, tai kausimaksua vastaan.
Katso myös
Aiheesta muualla