Puuseppä on käsityöläinen joka tekee erilaisia puutöitätenten jotka sisältävät rakennus, huonekalujen ja erilaisten puistentt esineiden rakentamista. Työ käsittää yleensä paljon käden työtä ja joskus ulkotyötä, erityisesti 'karkeassa' puusepäntyössä. Puusepän tarvitsemia työkaluja ovat esimerkiksi erilaiset höylä, taltat, sahatt ja pora. Aikaisemmin puuseppä ei tullut toimeen ilman höyläpenkkiä, mutta koneellistumisen seurauksena sellainen on hävinnyt monista puusepänverstaista. Nyt vertaista löytyy jos jonkinlaisia jyrsimiä, sorveja, sirkkeleitä, kuviosahoja, oikohöyliä ja hiomakoneita.
Koska suurin osa puusepäntyöhön vaaditusta tiedosta saadaan kokemuksen kautta, ammattiin voi olla suhteellisen helppo ryhtyä, mutta työstä ei välttämättä saa hyvää palkkaa. Monet henkilöt ovat tehneet puusepäntyötä vain elannon saadakseen. Esimerkiksi Harrison Ford ryhtyi puusepäksi, kun hän piti taukoa näyttelijänurastaan 1970-luvulla. Jotkut henkilöt ovat tulleet kuuluisiksi myös puuseppinä (esim. TV-ohjelman kautta).
Puuseppä on vanha ammatti, jota on useimmiten arvostettu sen yhteiskunnallisen tärkeyden takia. Joosefia (Neitsyt Marian, Jeesuksen äidin aviomiestä) ja Jeesusta itseään on pidetään usein puuseppinä.
Suomalaiset ovat vanhastaan taitavia puun käsittelijöitä. Vanhimmat Suomesta löydetyt puusta veistetyt ajoneuvojen jäännökset ovat muinaisia kivikirveellä veistettyjä 'muinaisjalaksia'. Ne ovat voineet olla poron tai hevosen vetämistä, jalaksen tai jalasten varassa laahatusta ajoneuvosta. Vanhin kivikirveellä veistetty puuvenekin on löydetty Suomesta. Jo ennen 1500-lukua, pohjanlahden rannikon talonpojat olivat taitavia puuseppiä ja veneen sekä laivojen veistäjiä. Suomen puukirkot ovat todellinen taidonnäyte puuseppien ja kirvesmiesten osaamisesta. Erityisen arvokkaaksi ne tekee kansanrakentajien korkea ammattitaito. On myös oletettu että rannikon veneveistämöistä saatiin oppi, joka siirtyi osaamisena ja kokemuksena kirkonrakentajien kädentaitoihin. Yksi tällainen arvoituksellinen kansanrakentaja oli kirkonrakentaja, Antti Hakola Alahärmästä. Hän aloitti kirkojen rakentamisen vasta 45-vuotiaana ja hänen aikaisemmista elämänvaiheista ei ole tietoa, mistä hän oli saanut puusepän ja rakentajan taitonsa. Yksi olettamus on, että hän olisi ollut laivanveistäjänä ennen ryhtymistään kirkonrakentajaksi. Erityisesti jotkut hänen kirkoissa käyttämänsä rakenneratkaisut, kielivät osaamisen hankituksi juuri laivaveistämöillä.
Puusepät voidaan edelleen jakaa useamman alan taitajiksi:
- Nikkari
- Ajokalunikkari
- Huonekalupuuseppä
- Konepuuseppä
- Koristeveistäjä
- Mallipuuseppä
- Intarsian eli puukuvion veistäjä

