)
Suunnittelussa huomioitavia asioita on puutarhan käyttötarkoituksen ja asukkaiden toiveiden lisäksi talon asukkaiden elämäntilanne: asuuko siellä vaikkapa lapsia tai huonosti liikkuvia vanhuksia.Pentti Alanko, Taina Koivunen, Elina Regårdh ja Meeri Saario: Suomalainen piha ja puutarha. Gummerus 2002. Joka pihassa siis pitäisi huomioida tontille tulevan ajotien paikka, lasten leikkipaikkojen sijainti, mahdolliset pyykinkuivatus- ja matontamppaustelineet. Onnistunein ratkaisu saadaan yleensä aikaan kun puutarha suunnitellaan samaan aikaan kuin talokin.Pentti Alanko: Kotipuutarhurin opas. WSOY 1993.
Suunnittelussa onkin tärkeintä aloittaa juuri eri toimintojen sijoittelusta, kasvit kannattaa valita vasta sen jälkeen. Maasto on tärkeää ottaa kasvien valinnassa huomioon: esimerkiksi kuivalle harjumaalle eivät sopeudu samat kasvit, joille luonnollinen ympäristö on kosteassa kuusimetsässä. Kasvien pitäisi myös muuten sopia ympäristöön: vanhojen talojen pihoille sopivat erilaiset kasvit kuin nykyaikaisen tiilitalon pihaan. Sellaista puutarhaa ei pysty suunnittelemaan, mikä ei vaatisi säännöllistä hoitoa. Esimerkiksi puita ja pensaita pitää leikata, etteivät ne pääse varjostamaan liikaa. Talvi pitää myös ottaa huomioon, että miltä kasvit näyttävät talvella ja että Suomessa tulee paljon lunta. Kaavoitusssa vaikuttaa myös puutarhoihin: asemakaava on voitu määritellä esimerkiksi aidan korkeus ja väri.
Pihasta tehdään yleensä ainakin asemapiirros, joka esittelee mm. talon sijainnin tontilla ja tärkeimpiä korkeuslukuja. Erilaisia karttoja ja kuvia piirretään olemassa olevista rakenteista (tiet, kaapelit, valaisimet, kasvillisuus...) ja uusista asioista (esim. istutukset). Joitakin yksityiskohtaisia kuvia voidaan piirtää esimerkiksi päällystettävistä alueista. Piirustusten lisäksi suunnitteltaessa tehdään myös kirjallinen työselitys, kustannusarvio, taimi- ja tarvikeluettelot.
