Linnoitus on rakennettu bastionijärjestelmän mukaisesti ja varustettu neljällä bastionilla, jotka muodostavat länteen päin avautuvan kruunun, josta linnoituksen nimi juontuu. Nimi annettiin Venäjää silloin hallinneen keisarinna Annen mukaan. Bastioneiden lisäksi linnoitukseen rakennettiin maavalleja, kolme ravelliinia ja pohjoispuolelle kuiva vallihauta.
Linnoitusta vahvistettiin ja korjailtiin useita kertoja, mutta Suomen sodan jälkeen sen strateginen merkitys käytännössä katosi rajan siirtyessä kauas luoteeseen. Tätä ennen linnoitus oli palvellut suurimman osan ajastaan lähinnä rajan etuvarustusten varikkona. Viimeinenkin sotilaallinen merkitys siltä meni, kun linnoituksen halki rakennettiin tie vuosina 1864-65.
Huolimatta alkuperäisestä strategisesta merkityksestään Viipurin ja näin myös Pietarin suojana, linnoitus ei missään vaiheessa osallistunut varsinaisiin sotatoimiin.
