Syntyminen
Maaperän uraanin hajotessa syntyy radiumia, jonka hajoamistuote radon on. Radon muuttuu hajotessaan
poloniumiksi
alfahajoamisessa, joka hajoaa lyijyksi ja
vismutiksi alfa- ja
beetahajoamisessa. Päätyessään keuhkoihin pölyhiukkasten mukana, nämä aineet aiheuttavat
keuhkosyöpää.
Terveysvaikutukset
Radon kaasumaisena aineena pääsee helposti liikkumaan maaperässä ja edelleen siirtymään
ilmakehään. Ulkoilmassa radon ei ole ongelma, koska sen pitoisuus laimenee nopeasti. Sen sijaan huonosti ilmastoituun asuntoon rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maa-aineksesta kulkeutunut radon voi olla haitallista. Kiviperäiset rakennusmateriaalitkin saattavat sisältää radonia.
Radon on tupakoinnin jälkeen merkittävä keuhkosyövän aiheuttaja. Se ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta eikä väsymystä. Säteilyturvakeskuksesta on saatavana huoneilman radonin mittaamiseen tarkoitettuja radonmittauspurkkeja. Mittauspurkin halkaisija on noin 5 cm. Radonkaasu tunkeutuu purkkiin kannessa olevien reikien lävitse. Purkkeja pidetään asunnossa kaksi kuukautta, jonka jälkeen ne palautetaan säteilyturvakeskukseen tutkittaviksi. Rakennettavan rakennuksen suurin sallittu radonpitoisuus on 200 Bq/m³ vuosikeskiarvona mitattuna, käytössä olevassa rakennuksessa raja on 400 Bq/m³. Ulkoilman radonpitoisuus on noin 10 Bq/m³.
Kirjallisuutta
}}
Lähteet
Aiheesta muualla