www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-21
  Tänne linkitetyt sivut 
Alkuaine
Jaksollinen järjestelmä
Radium
Uraani
Radioaktiivisuus
Syöpä
Harju
Ionisoiva säteily
Ekvivalenttiannos
Säteilyturvakeskus
Lista linkeistä » Epämetalli
Lista linkeistä » Fluori
Vesivarat
Ununpentium
Ununbium
Seaborgium
Neptunium
Geotekniikka
Ununkvadium
William Ramsay
  Muut kielet 
daRadon
deRadon
frRadon
noRadon
svRadon
Luokka: Alkuaineet

Radon

Radon () on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen, kaasuna esiintyvä alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Rn, järjestysluku 86 ja CAS-numero 10043-92-2. Sitä syntyy maankuoressa ja kiviaineksessa jatkuvasti uraanin hajoamisen välituotteena. Aineesta on käytetty aiemmin nimiä Niton ja Radium-emanaatioOtava: Pieni tietosanakirja 1950, kokonaan uudistettu laitos.

1 Syntyminen
2 Terveysvaikutukset
3 Kirjallisuutta
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla

Syntyminen

Maaperän uraanin hajotessa syntyy radiumia, jonka hajoamistuote radon on. Radon muuttuu hajotessaan poloniumiksi alfahajoamisessa, joka hajoaa lyijyksi ja vismutiksi alfa- ja beetahajoamisessa. Päätyessään keuhkoihin pölyhiukkasten mukana, nämä aineet aiheuttavat keuhkosyöpää.

Terveysvaikutukset

Radon kaasumaisena aineena pääsee helposti liikkumaan maaperässä ja edelleen siirtymään ilmakehään. Ulkoilmassa radon ei ole ongelma, koska sen pitoisuus laimenee nopeasti. Sen sijaan huonosti ilmastoituun asuntoon rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maa-aineksesta kulkeutunut radon voi olla haitallista. Kiviperäiset rakennusmateriaalitkin saattavat sisältää radonia.

Radon on tupakoinnin jälkeen merkittävä keuhkosyövän aiheuttaja. Se ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta eikä väsymystä. Säteilyturvakeskuksesta on saatavana huoneilman radonin mittaamiseen tarkoitettuja radonmittauspurkkeja. Mittauspurkin halkaisija on noin 5 cm. Radonkaasu tunkeutuu purkkiin kannessa olevien reikien lävitse. Purkkeja pidetään asunnossa kaksi kuukautta, jonka jälkeen ne palautetaan säteilyturvakeskukseen tutkittaviksi. Rakennettavan rakennuksen suurin sallittu radonpitoisuus on 200 Bq/m³ vuosikeskiarvona mitattuna, käytössä olevassa rakennuksessa raja on 400 Bq/m³. Ulkoilman radonpitoisuus on noin 10 Bq/m³.

Kirjallisuutta

}}

Lähteet

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.