Plesetskin avaruuskeskus
Plesetskin kosmodromi sijaitsee 450 kilometriä Suomen rajalta itään ja 100 kilometriä Arkangelista etelään. Vuonna 1966 perustetun avaruuskeskuksen tarkka paikka oli Neuvostoliiton sotilaallisten satelliittien laukaisukeskuksena salainen. Sieltä on laukaistu yli tuhat Meteor- ja Molnija- sekä Kosmos-sarjojen satelliitta eli vuosikymmenten ajan puolet maailman kantorakettien laukaisuista. Laukaisuja tehtiin 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa enemmän kuin yksi viikossa. Kantoraketit laukaistaan pohjoiseen, koilliseen ja itään päin.
Suomesta raketti nähdään, kun se on noussut tarpeeksi korkealle taivaalla. Kun laukaisu tehdään muulle kuin polaariradalle, raketin suuttimista purkautuvat palamiskaasujen lieskat osoittavat Suomeen päin. Raketti ilmestyy näkyviin noin kaksi minuuttia laukaisutornista irtoamisen jälkeen. Suomesta katsoen raketti näyttää kohoavan, pysyttelevän pari minuuttia lähes paikoillaan ja laskeutuvan himmenevänä valopisteenä kohti taivaanrantaa. Valoilmiö näkyy kaikkiaan viisi minuuttia. Lopulta raketti asettuu 200 km:n korkeuteen. Rakettivaiheiden irrotessa ja uusien syttyessä sammuu, kirkastuu ja hiipuu. Valokaaret, joita kohde piirtää taivaalle, näkyvät pari tuntia.
Plesetskistä ammutaan muutaman kymmenen kilometrin korkeuteen luotainraketteja, jotka näkyvät lähes yhtä kirkkaina valopalloina kuin suuret kantoraketit.
Bariumpilvi ufona
Bariumpilvikokeiden tarkoitus on tutkia ylemmän ilmakehän ilmavirtauksia ja sähkövarauksia. Bariumpilviä laukaistaan avaruuteen Ruotsin Kiirunan Esrangesta ja Norjan Andöjasta.
Pilvi luodaan laukaisemalla termiittilataus noin sadan kilometrin korkeudella. Valtava kuumuus kaasunnuttaa barium-metallin.
Bariumpilvi on monesti pitkulainen, sinertävä pilvi, joka näkyy taivaalla pari tuntia ja muuttaa melko nopeasti muotoaan ajan mukana.
Pilvi laajenaa ajan mukana. [Juhani Kyröläinen - Pekka Teerikorpi, Ufojen arvoitus sivu 126-]
Pilvi näyttää aina alussa pieneltä pallolta.
Yli sadan kilometrin korkeudessa pilvi laajenee melko pallomaisesti, tasaisesti, mutta alempana ilmakehässä pilvi venyy pitkulaiseksi ja epämääräisen muotoiseksi, ja voi jokus muistuttaa lautastakin. Pilvi voi näyttää pallojen ja soikioitten ryhmältä, tai laajempaan himmeämpään pilveen liittyvältä soikiolta tai sikarilta.
[Juhani Kyröläinen - Pekka Teerikorpi, Ufojen arvoitus, kuvasarja sivulla 128]
Kantoraketin laukaisu UFOna
Kantoraketin, esimerkiksi satelliittia kuljettavan, laukaisu nähdään laajalla alueella huikaisevan kirkkaana valona, jos on pilvetöntä ja yö.
Se näyttää viuhkamaiselta tai kartiolta ja muuttaa muotoaan. Ufo nousee ensin korkealle, ja laskee sitten esim. metsän taakse. Yleensä kolmiomaisen viuhkan kärjessä on soikio pallo, joka monesti näyttää kasvavan ja pyörivän. Paloa ympäröi usein spiraali tai samankeskisiä kehiä. Viuhka voi sulkeutua toiselta puolelta, ja kohde näyttää amerikkalaiselta jalkapallolta. Kohteesta voi näyttää lähtevän kirkkaita ohuita valonsäteitä.
Lopussa näkyy siksakmainen, mutkitteleva valo, kun vana muuttaa muotoaan tuulessa. Värinä on havaittu mm vihreää, kaltaista, punaista ja valkoista.
Jos rakettilaukaisu havaitaan esim. liikkuvasta autosta tai lentokoneesta, se näyttää seuraavan havaitsijaa.
Rakettilaukaisun kirkkaus ylittää kirkkaudeltaan kapean kuunsirpin ja luo selviä varjoja. Rakettilaukaisussa on muun muassa vihreää valoa. Havaitsija luulee kohteen olevan usein huomattavasti lähempänä kuin mitä se todellisuudessa on, koska kohteelle ei ole vertailukohtia. 6 metrin läpimittainen pallomainen kohde voi näyttää olevan noin 50 metrin päässä. Kohde on monesti kirkas valo, jolla on kolme pyrstöä, ja joka häipyilee välillä. Katsojasta saattaa valo näyttää tulevan kovaa vauhtia kohti. Valo saattaa näyttää pysähtyvän ja räjähtävän, kun uusi rakettivaihe syttyy. Raketin pakokaasu jää leijumaan pilvenä tunneiksi laukaisun jälkeen.
Ohjuskoe tuottaa rakettilaukaisua muostuttavan, mutat pienemmän valoilmiön.
Esimerkkejä rakettiufoista
Suomessa on rakettiufoja nähty esim. 6. lokakuuta 1969, 16. lokakuuta 1976, 5. huhtikuuta 1977 ja 20. syyskuuta 1977.[Juhani Kyröläinen - Pekka Teerikorpi, Ufojen arvoitus sivu 133]. 100 km Arkangelista etelään, 450 km Suomen itärajasta itään sijaitsevasta Plesetskin avaruuskeskuksesta lähetetään yleensä päivällä, mutta myös
yöllä itäkoilliseen ja itään raketteja.
Tunnettu raketti-'ufo' oli esimerkiksi Petroskoin maneetti 4. syyskuuta aamulla. Se näytti alussa tähtimäiseltä, valaisi Petroskoin kirkkaasti ja muuttui maneetista puoliympyrän muotoiseksi. Kohde meni pilveen, mihin ilmestyi puoliympyrän muotoinen valoisa aukko, keskeltä punainen, reunoilta valkoinen. Maneetin aiheutti Kosmos 955-satelliitin laukaisu.
Laajalti kohuttiin myös 7. syyskuuta 1984
kello Venäjällä noin 3:50-5:40 paikallista aikaa
nähdystä valoilmiöstä, joka näkyi Suomessakin.
Tällä kello 3:30 Moskovan aikaa eli 1:30 UTC Plesetskistä tapahtuneella
Kosmos 1596:n laukaisulla oli tuhansia silminnäkijöitä.
Laukaisu havaittiin muun muassa kahdesta neuvostoliittolaisesta Tupolev 134A-matkustajakoneesta, jotka lensivät suunnilleen samaa reittiä, mutta vastakkaisiin suuntiin. Ensimmäinen Tu 134A-kone lensi etelästä Tbilisistä Rostovin kautta Tallinnaan. Kohde ilmestyi sen näköpiiriin kello 4:10 koneen ollessa Minskin lähistöillä. Alussa kohde näytti kirkkaalta keltaiselta soikiomaiselta tähdeltä, josta ohut valonsäde laskeutui kohti maata. Pian valonsäde laajeni kartioksi. Kärjessä olevan häikäisevän valopisteen ympärillä oli samankeskisiä kehiä.
Jokin vihreä putosi alas, nousi ylös ja siirtyi oikelata vasemmalle. Pian se lensi koneen rinnalla, vihreän pilven yllä välkkyi valoja ja taivaalle ilmestyi hehkuva siksak. Kohde muuttui soikiosta neliömäiseksi, ja pilvi alkoi muistuttaa siivetöntä lentokonetta.
Tämän konetta seuranneen 'aavekoneen' väitettiin
seuranneen konetta. Vastakkaiseen suuntaan lentävä Tupolev 134A-lentäjä näki aavekoneen vasta oltuaan lähellä toista konetta.
Ufon sanottiin aiheuttaneen etelään lentäneen koneen lentoperämiehelle kroonisia sydänoireita, jotka todettiin jälkikäteen. lentoemännällä oli säteilyoireita. Toiseen lentokoneeseen sanottiin osuneen lämpöaallon. Väitettiin myös, että vaikka rakettilaukaisu nähtiin, paikalla oli myös ufo.
Rakettiufo näyttää olevan Kemijärven seuduilla Misin kylässä varusmiesten näkemä ufo itätaivaalla 5. huhtikuuta 1979 kello 23.15. Se oli sinertävä sikari, jonka arveltiin olevan kilometrin päässä ja 300 metrin korkeudessa. Ufon pituus oli havaitsijoiden mukaan 50 metriä, ja sitä ympäröi ohut pilviverho.
Isosta ufosta erosi noin 10 metrin läpimittainen kirkas kiekkomainen esine, josta tupsahti muutamia kymmeniä metrejä alempana punertava savupilvi, joka peitti koko pienen ufon. Ufo tuli savupilvestä pian ulos ja jatkoi hyvin mutkittelevaa lentoa, josta jäi tulipunaine juova, joka näkyi taivaalal vielä pari tuntia ufon jälkeen.
Ufo hävis muutaman minuutin kuluttua kaakkoon, ja suuri sikari jäi samalle paikalle taivaalle. Tapahtuma oli äänetön.[Tapani kuningas, Ufoje Suomen taivaalla sivu 69]
Lähteet
Viitteet
