Ranskalainen keittiö

Ranskalainen keittiö (la cuisine française) on luonteeltaan erittäin vaihtelevaa. Sitä pidetään hienostuneena ja tyylikkäänä tapana valmistaa ruokaa. Monet maailman tunnetuimmista kokeista, kuten Taillevent, La Varenne, Carême, Escoffier, tai Bocuse ovat ranskalaisen keittotaidon mestareita. Ranskalainen ruuan valmistustaito on myös vaikuttanut merkittävästi lähes kaikkiin läntisen maailman ruokakulttuureihin, ja sen perusteita käytetään lähes kaikissa länsimaiden keittotaidon koulukunnissa.

Monimuotoisuus

Ranskan eri osissa on oma perinteinen tapansa valmistaa ruokaa:

Luoteessa käytetään voita, omenia ja kermaa (joita ei voida Normandiassa ohittaa). Myös karitsanliha on suosittua ja siideri on yleisempää kuin missään muualla.

Etelässä käytetään monella tavoin hanhea: lihaa, hanhenrasvaa, hanhenmaksaa, etanoita, tatteja ja armagnacia.

Kaakkoisosissa ruokaa leimaavat italialaiset vaikutteet, ja siinä käytetään oliiviöljyä, mausteyrttejä ja tomaatteja. Marseillen nimikkoruoka on bouillabaisse marseillaise: paikallinen ihana kala-äyriäiskeitto. Marseillessa syödään muutenkin paljon äyriäisiä.

Pohjoisessa on flaamialaisia vaikutteita ja sillä käytettään peruna, sianlihaa, endiivejätata ja olut.

Idän keittiölainentä leimaa saksa (eteläsaksalainen) vaikutus ja ruokaan käytetään sianlihaa (myös sian ihraa) makkaraa ja hapankaalia sekä olutta.

Näiden viiden alueperinteen lisäksi on muita paikallisia ruokaperinteitä:

Loire-joen laakso (kalat ja valkoviini)

Baskikeittikeittiö (tomaatti ja tulipaprika)

Roussillon (lähellä Katalaanikeittikeittiötä)

Keskiranska (riistaruuat ja Pääsiäispatee, perunaruuat, viinit ja makeanveden kalat (Brenne)

Alpit (sulatettu juusto, perunat ja leikkeleet)

Paikalliset keittiöperinteet ovat jo olleet häviämässä väestön muuttoliikkeen seurauksena, mutta ne näkyvät kuitenkin edelleen niin selvästi, että Ranskan halki matkustava huomaa merkittäviä eroja ruuan valmistuksessa ja tarjolle panossa. Ranskalaisten kuluttajien kiinnostus paikallisiin tuotteisiin tämän vuosituhannen alussa merkitsee paikallisten keittiöperinteiden voimakasta nousua. Samaan aikaan on saanut kannatusta slow food –liike.

Ranskalaista keittiötä katsellaan Ranskan ulkopuolella yleensä kallishintaisten ravintoloiden tarjoamien loistoaterioiden kautta. Ne ovat hyvin hienostuneita ja suurinta osaa leimaavat Lyonsinin tai Ranskan pohjoisosien paikallisen perinteet. Ranskalaiset eivät kuitenkaan arki itse syö tai valmista näitä ruokia. Vanhemmat ihmiset syövät usein oman syntymäseutunsa tai muun tutun seudun ruokia, mutta nuoremmat kokeilevat muiden seutujen erikoisuuksia tai ulkomaisia ruokia. Näistä kiinalainen ja vietnamilainen keittiö ovat suosituimmat. Suosiota ovat saaneet myös jotkut pohjoisafrikkalaiset erikoisuudet, kuten kuskus.

Ranskalainen pihvi on pieni ja melko raaksi paisterru sisäfileepihvi. Usein sen kanssa on kastiketta ja juomana punaviiniä.

Ranskalaiset viinit ja juustot kuuluvat olennaisena osana kaikkeen ranskalaiseen ruokaperinteeseen ja niitä käytetään niin ruuanvalmistukseen kuin ruokalajien seurana. Ranska on tunnettu laajasta viini- ja juustovalikoimastaan.

Katso myös

Comté (juusto), Morbier (juusto), Camembert (juusto), Patonki (leipä), Raclette (juustoruoka), Ratatouille (vihannespata)

Aiheesta muualla

Yle - Ruokamatka Ranskaan