www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-15
  Tänne linkitetyt sivut 
Tee
Globalisaatio
Lista linkeistä » Uusi Tuuli
Vapaaehtoistyö
Body Shop
  Muut kielet 
deFairer Handel
frCommerce équitable
noRettferdig handel
Luokka: Elintarvikekaupat Tukkukauppa Vähittäiskauppa Kansainvälinen talous Kansalaisliikkeet

Reilu kauppa

Reilu kauppa -termiä käytetään erilaisista kaupankäyntitavoista, joissa pyritään ottamaan huomioon niin taloudellinen kuin sosiaalinenkin hyvinvointi ja paikkaamaan näin sekä vapaan että esimerkiksi tullimuureilla rajatun kaupan aiheuttamia epäkohtia. Yritykset käyttävät termiä myös tarkoittamaan erilaisia yrityskohtaisia sosiaalisen vastuun ohjelmia.

Nykyään reilulla kaupalla tarkoitetaan kuitenkin useimmiten nk. FINE-järjestöjen reilun kaupan määritelmää, joka kuuluu seuraavasti: 'Reilu kauppa on keskustelulle, läpinäkyvyydelle ja kunnioitukselle perustuva kauppakumppanuus, joka tähtää suurempaan tasa-arvoon kansainvälisessä kaupassa. Se edistää kestävää kehitystä tarjoamalla marginalisoituneille tuottajille ja työläisille paremmat kaupankäyntiolosuhteet ja turvaamalla heidän oikeutensa erityisesti Etelässä. Kuluttajien tukemat Reilun kaupan järjestöt ovat aktiivisesti mukana tukemassa tuottajia, lisäämässä tietoisuutta ja kampanjoimassa tavanomaisen kansainvälisen kaupankäynnin sääntöjen ja käytäntöjen muuttamisen puolesta.'

Kun termi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, tarkoitetaan Fairtrade Labelling Organizations International (FLO)-järjestön omistaman Fairtrade -tavaramerkin suomenkielistä tavaramerkkikäännöstä. Yhdysvalloissassassa ja Kanada tavaramerkki on Fair Trade Certified. Euroopassa on käytössä myös kaksi vanhempaa tavaramerkkiä, hollantilaisen kirjailija Multatulin innoittama nimi Max Havelaar sekä TransFair. Suomenruotsalainen termi on Rejäl handel. Ruotsissassa käytetään termiä Rättvis handel.

Reilun kaupan perusajatuksena on luoda tuotteiden merkintäjärjestelmä, jonka perusteella kuluttaja voi tehdä ostopäätöksensä. Reilun kaupan merkki tuotteessa tarkoittaa, että tuotantoketju noudattaa edellä mainitun FLO:n Reilun kaupan kriteerejä. Muita samankaltaisia kuluttajalle suunnattuja merkkejä ovat muun muassa avainlipputunnus, pohjoismainen ympäristömerkkimerkki ja luomu. Reilun kaupan tuotteet eivät siis ole minkään yksittäisen maahantuojan tai kauppaketjun tuotteita. Merkintäjärjestelmä sai alkunsa alun perin meksikolaisten kahvinviljelijöiden aloitteesta. Heidän kahviaan ruvettiin merkitsemään Euroopan markkinoille Max Havelaar -tunnuksella.

Reilun kaupan myydyimmät tuotteet Suomessa ovat tällä hetkellä kahvi ja banaanittata, minkä lisäksi Suomessa on saatavissa myös ainakin suklaa, kaakaota, teeatä, hunaja, sokeria, ananasta, appelsiineja ja -mehua, mangoja, mysliäjaja, avokado, viinirypäleitä ja riisiä. Sertifikaattijärjestelmän piirissä voidaan myydä myös puuvillaa, kuivattuja ja tuoreita hedelmiä ja vihanneksia yleisesti, pähkinöitä ja öljysiemeniä, kvinoaa, mausteita, kukkia, viiniä ja rommia.

Myös merkitsemättömiä reilun kaupan tuotteita on olemassa. Näitä tuovat maahan esimerkiksi Maailmankaupat, jotka ovat yleensä yksittäisiä yhdistysvetoisia köyhien maiden tuotteita maahantuovia ja myyviä kauppoja. Maailmankaupat ovat mukana em. FINE-ryhmässä.

1 Järjestelmän periaatteet
2 Kritiikkiä ja vasta-argumentteja
3 Reilun kaupan seurakunta
4 Kirjallisuutta
5 Lähteet
6 Aiheesta muualla

Järjestelmän periaatteet

Reilun kaupan pääperiaatteet ovat:

  • Ostohinta, joka on jollakin tuotekohtaisella määritelmällä 'reilu' (hinta kattaa tuotantokustannukset, takaa tuottajan toimeentulon ja mahdollistaa tuottajayhteisön sosiaalisen kehityksen). Yleensä hinta määritellään minimihintana tai maailmanmarkkinahinnan päälle maksettavana preemiona. Hintaan sisältyy myös mahdollisuus edulliseen ennakkorahoitukseen.
  • Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten ja Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien julistuksien noudattaminen. Tällä estetään mm. pakko-, orja- ja lapsityö sekä taataan ammatillinen järjestäytymisvapaus.
  • Luonnonsuojelulliset näkökohdat. Reilu kauppa ei välttämättä tarkoita luonnonmukaista viljelyä, mutta järjestelmä tukee siirtymistä luomuun sekä asettaa vähitellen tiukentuvia ympäristösäännöksiä. Useimmat tuotteet ovat luomutuotteita.
  • Sosiaalinen kehitys tuottajayhteisössä. Osa tuotteen hinnasta ('Reilun kaupan lisä') ohjataan tuottajayhteisön kaikkia hyödyttäviin projekteihin, kuten koulunkäynnin tai eläketurvan mahdollistamiseen.

Monilla yrityksillä ja yksittäisillä kansalaisjärjestöillä on Reilua kauppaa muistuttavia sertifiointihankkeita, jotka kattavat osia edellä mainituista periaatteista. Näitä ovat esimerkiksi Rainforest Alliancen Better Banana, Starbucks-kahvilaketjun Coffee Sourcing Guidelines ja useiden kahviyhtiöiden Common Code for the Coffee Community. Erot hankkeiden välillä ovat yleisimmin ostohinta- ja sosiaalisen kehityksen kriteereissä. Jotkin yritysten hankkeet ovat luonnonsuojelullisista näkökohdistaan Reilun kaupan järjestelmää tiukempia. Luomutuotanto Reilun kaupan piirissä sertifioidaankin erikseen luomumerkin myöntäjän toimesta.

Kritiikkiä ja vasta-argumentteja

Professori Pertti Haaparanta kritisoi Reilua kauppaa siitä, että se sitoo työvoimaa alkutuotantoon. Hän on myös esittänyt, että Reilun kaupan järjestelmä on siten epäoikeudenmukainen, että toiset köyhät tuottajat pääsevät siihen mukaan ja toiset eivät. Reilun kaupan tuotteiden menekki on kuitenkin tekijä, joka määrää kuinka moni viljelijä pääsee järjestelmään mukaan. Menekin kasvaessa Reilun kaupan tuottajien määrä kasvaa.

Toisinaan myös Reilun kaupan järjestelmään kuuluvilla yrityksillä on käynyt ilmi väärinkäytöksiä. Tällöin yritykset joutuvat muuttamaan toimintatapojaan tai joutuvat pois Reilun kaupan järjestelmästä.

Reilun kaupan seurakunta

Evankelisluterilainen kirkko kampanjoi seurakunnille Reilun kaupan tuotteita. Reilun kaupan seurakunta -arvonimeä voivat hakea kaikki seurakunnat, jotka sitoutuvat Reilun kaupan tiettyihin seurakuntakriteereihin. Kampanjan taustalla ovat mm. Reilun kaupan edistämisyhdistys, Kirkon Ulkomaanapu, Changemaker-verkosto ja Suomen Lähetysseura.

Kirjallisuutta

  • Salvi, Lassi ja Lindroos, Maija: Maailmankauppa ja maailmankaupat (Maailmankauppojen liitto, 2000)

Lähteet

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.