RGB-värimalli

RGB-värimalli on väriavaruus, jossa eri värejä muodostetaan yhdistelemällä punaisen, vihreän ja sinisen värisiä valonlähteitä. Tällaista värillisiä valoja yhdistelevää värimallia sanotaan additiiviseksi. RGB-värimalli on saanut nimensä sen kolmen päävärin englanninkielisistä nimistä: punainen, red, vihreä, green, ja sininen, blue. RGB-värimallia käytetään värien esittämiseen muun muassa tietokoneen näytöllä ja televisiossa.

RGB-värimalli digitaalisessa kuvankäsittelyssä

Kuvatiedostoja käsitellään yleensä RGB-väritilassa. Värikuvatiedosto muodostuu kolmesta värikanavasta. Näytöllä kanavat näkyvät punaisina, vihreinä ja sinisinä pisteinä, havaittava väri syntyy näiden pisteiden yhteisvaikutuksesta. Jokainen 24 bitin kokoinen väripiste voi esittää 256 erilaista kirkkaustasoa kutakin väriä kohti. RGB-pisteiden kaikki väriyhdistelmät (256 × 256 × 256) muodostavat 16777216 väriä.

Digitaalikamerat tallentavat kuvatiedostot yleensä sRGB-väriavaruudessa. Ammatilaiskameroissa väriavaruudeksi voidaan valita muukin väriavaruus. sRGB-väriavaruus vastaa näytön asetuksista löytyvää sRGB-väriavaruutta. sRGB on määritelty vuoden 1996 monitorien väritoistolle, mutta nykyiset monitorit ja LCD-näytöt, sekä digitaalikamerat ja tulostimet näyttävät värit sRGB-avaruuden mukaan. Ammattikäytössä sRGB-väriavaruutta joskus vierastetaan, koska sen väriavaruus ei kata kaikkia värejä (etenkään sinisiä-vihreitä), jotka voidaan tulostaa CMYK-tulostuksella.

Skanneri saattaa tehdä kuvatiedostoon värihunnun, jolloin jotkut RGB -väreistä korostuvat kuvassa. Värihuntu poistetaan kuvaan jätetyn harmaakortin ja kuvankäsittelyohjelman harmaan pipetin avulla. Myös digitaalikamerat tallentavat kuvan RGB-muodossa. Kameran ottama kuva on kennolla yleensä ns. Bayer-RGB-muodossa, josta luodaan normaali RGB-kuva erilaisten algoritmien avulla.

Katso myös

• CMYK
• sRGB
• Adobe RGB