RNA

RNA on ribonukleiinihappo, jota käytetään solun sisällä tiedon siirtoon ja jossain tapauksissa geneettisenä materiaalina.

RNA eroaa DNA:sta rakenteeltaan seuraavasti: deoksiriboosin tilalla polynukleotidiketjussa on riboosi ja tymiinin tilalla emäksenä on urasiili.

RNA:lla on useita käyttötarkoituksia ja tyyppejä: lähetti-RNA eli mRNA kuljettaa DNA:sta kopioitua tietoa tumasta solulimaan, jossa sen perusteella tuotetaan proteiineja ribosomeissa. Kukin RNA-molekyyli kopioi vain lyhyen osan yhden DNA:n informaatiosta, joten RNA-molekyylit ovat lyhyempiä kuin DNA ja useimmiten niissä on vain yksi säie.

Muita RNA:n tyyppejä ovat siirtäjä-RNA (tRNA) ja ribosomi-RNA eli ribosomaalinen-RNA (rRNA). Siirtäjä-RNA toimii aminohappojen kuljettajana tuoden valkuaisainettallelle valmistavalle ribosomi omaa koodaustaan vastaavan aminohapon. Ribosomi-RNA:ta on ribosomissa, joka rakentaa proteiineja aminohapoista.

Uusia RNA:n tyyppejä on löydetty. Pieni tumassa esiintyvä RNA (engl. small nuclear RNA, snRNA) osallistuu RNA-eksonien silmukointiin esi-RNA:sta, tumajyväsessä esiintyy pieni RNA (engl. small nucleolar RNA, snoRNA), mikroRNA (miRNA) ja pieni interferoiva RNA (siRNA) vaikuttavat sitoutumalla lähetti-RNA:han, miRNA estäen translaation ja siRNA aiheuttaen lähetti-RNA:n hajoamisen.

Joissain viruksissa geneettisenä materiaalina on kaksisäikeinen RNA (dsRNA).

Ribonukleiinihappojen nimityksiä

nimi	engl. nimi	lyhenne	suom.
lähetti-RNA	messenger RNA	mRNA	lRNA
ribosomi-RNA	ribosomal RNA	rRNA	rRNA
siirtäjä-RNA	transfer RNA	tRNA	sRNA

Katso myös

• Proteiinisynteesi
• RNA-polymeraasi
• Spiegelmanin hirviö

Viitteet