Halford aloitti uransa Judas Priestissä 1971, mitä ennen hän vaikutti mm. yhtyeissä Hiroshima, Abraxas, Thark, Lord Lucifer ja Athens Wood. Tehtyään 20-vuotisen uran Judas Priestissa hän lähti soolouralle vuonna 1992 vaikuttaen yhtyeissä Fight, Two (Nine Inch Nailsin Trent Reznorin kanssa) ja Halford, jonka albumi Resurrection on saanut runsaasti arvostusta. Resurrectionia seurasi vuonna 2002 edeltäjäänsä eeppisempi, monisyisempi ja progressiivisempi Crucible. Halford palasi Judas Priestiin vuonna 2003.
Halford on esiintynyt myös Black Sabbathin riveissä kolmella keikalla. Kaksi kertaa korvaten Ronnie James Dion vuoden 1992 Dehumanizer-kiertueella, tämän kieltäydyttyä esiintymästä yhtyeen alkuperäisen laulajan Ozzy Osbournen lämmittelijänä. Vuonna 2004 Halford korvasi itse Osbournen, joka ei pystynyt esiintymään keuhkoputkentulehduksen takia.
Vuonna 1998 Halford kertoi MTV:n haastattelussa olevansa homoseksuaali. Paljastus ei tullut yllätyksenä faneille, ja metallipiirien reaktio paljastukseen onkin ollut yleisesti hyväksyvä.
