Historia
Romanian kieli on syntynyt muinaisen Daakian alueella puhutusta
latinan kielestä. Rooman valta nykyisellä romaniankielisellä alueella alkoi vuonna 106, kun keisari
Trajanus joukkoineen valloitti alueen. Rooman valta päättyi vuonna 275 roomalaisten joukkojen vetäytymiseen alueelta, ja valta siirtyi germaanisten heimojen käsiin aina siihen asti, kunnes vuonna 375
hunnit valtasivat alueen.
Hunnien vallasta huolimatta latinan kieli kuitenkin jatkoi leviämistään alueella, myös 400- ja 600-luvuilla slaavilaisten valloitusten aikoihin. Slaavilaiset kielet tosin jättivät jälkiä erityisesti alueen nimistöön. Turkkilaisia vaikutteita alueelle tuli ottomaanien eli osmanilaisten valloittajien mukana vuodesta 1453 alkaen, mutta vaikutteet olivat enemmän kulttuurillisia kuin kielellisiä.
1800-luvulta lähtien ranskan kieli ja ranskalainen kulttuuri ovat vaikuttaneet romanian kieleen ja romanialaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen. Ensimmäinen tunnettu romaniankielinen teksti on kuitenkin jo vuodelta 1521.
Levinneisyys ja murteet
Kielioppi
Romanian kielioppi eroaa huomattavasti muista romaanisista kielistä.
Romanian substantiivit jakautuvat kolmeen sukuun: maskuliini, feminiini ja neutri. Muissa nykyisissä romaanisissa kielissä on pääsääntöisesti vain kaksi sukua.
Yleisimmät monikon päätteet ovat maskuliineilla -i, feminiineillä -e tai -i, neutreilla -e tai -uri.
Määräinen artikkeli liitetään suffiksina substantiivin perään toisin kuin muissa romaanisissa kielissä:
romania: un student, studentul (vrt. esim. espanja: un estudiante, el estudiante)
Romanian substantiivit taipuvat myös sijoissa:
Nom.-Akk. un student, studentul
Gen.-Dat. unui student, studentului
Vok. studentule
Adjektiivit taipuvat sekä suvussa että luvussa.
Kirjoitusjärjestelmä
Romanian kieltä kirjoitettiin 1400-luvulta vuoteen 1860 saakka kyrillisin kirjaimin. Bessarabiassa romaniaa kirjoitettiin kyrillisillä kirjaimilla neuvostovallan kukistumiseen, vuoteen 1990 saakka. Nykyisin kirjaimisto on latinalainen.
Näytteitä kielestä
| Suomeksi | Romaniaksi | foneettinen esitys
|
|---|
| Romanialainen (henkilö) | român | ro'mɨn
|
| Terve! | Salut! | sa'lut;
|
| Mikä sinun nimesi on? | Cum te cheamă? | kum te 'kʲe̯amə ?
|
| Kuinka voit? | Ce faci? | ʧe faʧ ?
|
| Näkemiin. | La revedere. | la reve'dere
|
| Moido! | Pa! | pa
|
| kiitos (pyydettäessä) | vă rog | və rog
|
| Anteeksi. | Îmi pare rău. | ɨmʲ 'pare 'rəʊ
|
| Kiitos. | Mulţumesc. | Mulʦu'mesk
|
| Kyllä. | Da. | da
|
| Ei. | Nu. | nu
|
| En ymmärrä. | Nu înţeleg. | nu ɨnʦe'leg
|
| Missä on WC?? | Unde e toaleta? | 'unde je twa'leta ?
|
Lähteitä
- Historia-osion lähteenä: Rafael del Moral: 'Diccionario Espasa - Lenguas del mundo', Editorial Espasa Calpe S.A., Madrid 2002. ISBN 84-239-2475-0.
Asiasta muualla