Rooman senaatti

Rooman senaatti oli Rooman tasavallan neuvoa antava neuvosto. Senaatilla ei ollut valtaa säätää lakeja. Lakeja säätivät kansankokoukset comitia tributa ja concilium plebis. Korkeimmat virkamiehet taas valittiin comitia centuriatassa.

Aluksi senaattiin pääsivät vain patriisisukujen vanhimmat jäsenet. Myöhemmin myös plebeijitn pääsivät senaatin jäseniksi. Yleensä konsulit pääsivät senaatin jäseniksi virkakautensa päätyttyä. Sulla uudistuksien jälkeen senaattiin pääsivät yleensä kaikki korkeimmat virkamiehet, kvestorit, ediilitt, preetori ja konsulit.

Senaatissa oli keski- ja myöhäistasavallan aikana 300 jäsentä. Sulla nosti jäsenmäärän 600:n Julius Caesar nosti sen 900:n. Augustus laski sen takaisin 600:n.

Senaatti jatkoi toimintaansa keisarikunnan aikana ja se oli vielä koossa Länsi-Rooman kukistuttua. Senaatti ei lakkauttanut toimitaansa Roomassa Länsi-Rooman kaatumiseeen. Rooman senaatti oli vielä toiminnassa 500-luvulla ostrogoottien hallitessa Italiaa. Konstantinus Suuriin perusti uuden senaatin Konstantinopoli, joka jatkoi toimintaansa 1200-luvulle saakka.

Katso myös

• senatus consultum
• optimaatit
• populaarit
• kuuria
• damnatio memoriae