Historia
Roope Ankka esiintyi ensimmäisen kerran Carl Barksin piirtämässä ja käsikirjoittamassa tarinassa
Joulu Karhuvuorella joulukuussa 1947in.
Roopen englanninkielinen nimi
Scrooge McDuck on viittaus
Charles Dickens Joulukertomuksessa esiintyvään rikkaaseen kitupiikkiin Ebenezer Scroogeen, joka epäilemättä oli yksi Roopen esikuvista. Ensiesiintymisessään Roope ei vielä muistuttanut nykyistä itseään: hän oli raihnas ja silmälasipäinen ankkarahjus, jolla oli nyky-Roopen pulisonkien sijasta eräänlainen poskiparta. Hän asui valtavassa
loistokartanossa palvelijoittensa ympäröimänä. Yksi Roopen muista mahdollisista esikuvista oli
Citizen Kane -elokuvassa nähty lehtikeisari Charles Foster Kane.
Barks loi Roopen kertakäyttöhahmoksi, mutta hahmosta tuli niin suosittu, että Barks päätti tehdä toisenkin Roope-tarinan, kesäkuussa 1948in ilmestyneen Vanhan linnan salaisuuden. Siinä Roope lähtee sukulaistensa kanssa vanhaan sukulinnaansa Skotlanti etsiäkseen esi-isänsä Rikhard Ankanmielen kätkemän aarrearkun. Tarinassa Roope kärsi rahapulasta, mutta myöhemmissä tarinoissa hänellä ei enää ollut tällaista ongelmaa. Myöhemmin samana vuonna nähty tarina Kettujahdissa käytti Roopesta ensimmäisen kerran titteliä 'maailman rikkain ankka'.
Elokuussa 1949lainen ilmestynyt tarina Aku Ankka ja zombi vihjasi ensi kerran Roopen nuoruuteen. Sen mukaan afrikka voodoo-poppamies ja heimopäällikkö Fuula Tsuula lähetti Roopen perään Bombi-nimisen zombin kostoksi siitä, että Roope oli tuhonnut hänen heimonsa kylän. Roope kuitenkin onnistui välttelemään Bombia vuosikymmeniä, ja lopulta zombi antoikin voodoo-nukkensa Akulle, joka muistutti suuresti nuorta Roopea. Tarina kuitenkin sisältää ristiriitoja myöhempiin tarinoihin: Roopen puheiden perusteella hän tuhosi kylän vuonna 1879, mutta vuonna 1867 syntyneenä hän olisi ollut silloin vasta 12-vuotias; lisäksi hän sanoo olleensa kylän tuhoamisen aikoihin ansaitsemassa toista miljardiaan, mutta nykyisten tietojen mukaan hän rikastui vasta Klondiken kultaryntäyksessä 1890-luvun loppupuolella. Niinpä Don Rosa sittemmin sijoitti kylän tuhoamisen vuoteen 1909.
Taikatiimalasi vuodelta 1950 paljastaa, että Roope omistaa suurimman osan Ankkalinnasta. Tarinassa Roope muistelee, että hän syntyi köyhään perheeseen ja työskenteli jo lapsena karjalaivalla. Taikatiimalasi kuitenkin myös väittää, että Roopen vauraus olisi peräisin hänen Marokostann ostamansa tiimalasi taikavoimien ansiota. Myöhemmissä tarinoissa Roope toteaa, ettei hänen rikkautensa ole peräisin taikuuden, vaan ahkeruuden ja uutteruuden ansiota.
Marraskuussa 1951n Barks esitteli Karhukopla, rikollisjärjestön joka havittelee Roopen omaisuutta. Seuraavassa Karhukopla-tarinassa, Roope-sedän uusi rahasäiliö, Barks esitteli myös rahasäiliön, jossa Roope säilyttää rahavarojaan.
Nykyinen Roopen hahmo muotoutui tarinassa Ovela Roope-setä vuodelta 1952. Tarina Takaisin Klondikeen kertoi Roopen osallistuneen Klondiken kultaryntäyksenissaissa Yukon vuosina 1896–1899. Vuonna 1961 Barks esitteli Midaan kosketuksessa Milla Magian, velhottaren, joka yrittää kaapata Roopen ensilantin ja tehdä siitä taika-amuletin uskoen, että sen voimilla hänestä tulisi maailman rikkain henkilö. 1956 Barks loi Roopen vihamieheksi Kulta-Into Piin.
Roope tähditti 1967 elokuvaa Roope Ankka ja raha (Scrooge McDuck and money), joka julkaistiin 2006 uudelleen nimellä Roope Ankan talousoppia. Siinä Roope opetti ankanpojille liiketaloutta. Piirtämisestä eläkkeelle jäänyt Barks jatkoi vielä viemällä käsikirjoituksia muille, joista hienoin lienee Tony Strobolin Korakarumin ruhtinas v.1967.
Vuosina 1970–1974 Barks kirjoitti tukun sudenpentutarinoita, joissa Roope sai usein toimia kapitalistina. Näitä tarinoita piirsivät Tony Strobol ja Kay Wright. Mutta 1970-luvulla piirtäjäksi ryhtynyt Daan Jippes piirsi tarinansa aitoon barksmaiseen tyyliin. Roope-sedän vaiheista alkoivat kiinnostua myös Marco Rota ja Vicar. Syyskuussa 1978 Roope-setä alkoi ilmestyä Suomessa. Elokuussa 2004 tuli täyteen Roope-sedän 300. numero.
Barks palasi Roope-sedän pariin vielä uudelleen 1980-luvulla. Silloin Barks maalasi 12 öljyvärityöta, jotka pohjautuivat muuan käyttämättä jääneeseen tarinaideaan vuodelta 1968. 1980 Roope palasi taas eläviin kuviin. Vuonna 1983 Roope 'näytteli' elokuvassa Mikin jouluaatto Mickeys christmas carol, joka pohjautui saituri Ebenez Sroogen joulukuvailmaan. 1987–1990 kehittyikin uusi Roope-sarja, Ankronikka.
Vuonna 1997 ilmestyi kovakantisena Don Rosan piirtämä ja käsikirjoittama Roope Ankan elämä ja teot, 12-osainen sarjakuvakirja, joka kertoo Roopen elämäkerran. Kirjan tarinat sisältävät erittäin paljon viittauksia Barksin tarinoiden mainintoihin Roopen nuoruudesta. Rosa palkittiinkin teoksestaan Yhdysvalloissa vuonna 1995 parhaan sarjamuotoisen tarinan Eisner-palkinnolla.
Roopen luoja Carl Barks kuoli elokuussa 2000 99-vuotiaana. Monet piirtäjät, Don Rosa etunenässä jatkavat tosin yhä Roope-seikkailujen tekoa Carl Barksin jalanjälkiä seuraten.
Hahmo
nro. 9 kansi, jossa julkaistiin Don Rosan tarina 'Unelmoiden läpi elämän']]
Perhe ja sukulaiset
Roope Ankka syntyi vuonna
1867 Glasgow'ssa
Skotlannissa. Hänen vanhempansa olivat
Fergus ja
Lauha McAnkka.
Roopella oli myös kaksi pikkusiskoa,
Matilda ja
Hortensia.
Roopen sedät olivat Jake McAnkka ja Angus 'Hiidenkirnu' McAnkka. Hänen merkittävimmät sukulaisensa kuitenkin ovat sisarenpoika
Aku Ankka sekä tämän sisarenpojat
Tupu, Hupu ja Lupu.
Kun Roope oli kymmenenvuotias, hänen isänsä Fergus McAnkka antoi hänelle syntymäpäivälahjaksi kengänkiillotusvälineet. Hän meni välineidensä kanssa kadulle ja sai ensimmäisen asiakkaan: ojankaivajan. Ojankaivaja antoi Roopelle palkaksi amerikkalaisen kymmensenttisen, joka on mikäs muu kuin Roope Ankan ensilantti.
Vaikka Aku sekä Tupu, Hupu ja Lupu usein kutsuvatkin Roopea suomenkielisessä käännöksessä sedäkseen, Roope on todellisuudessa Akun eno. Virhe johtuu siitä, että englanninkielinen sana uncle merkitsee sekä setää että enoa. Myös muiden muassa ruotsalaisessa käännöksessä Roopea on virheellisesti kutsuttu sedäksi. Roope Ankan elämä ja teot -kirjan viimeisessä luvussa Aku – kohdatessaan Roopen ensimmäistä kertaa 17 vuoteen – kutsuu Roopea sedäkseen, jolloin ankkavanhus toteaa olevansa oikeasti Akun eno, mutta sanoo 'Roope-sedän' käyvän yhtä hyvin.
Joidenkin – erityisesti italialaisten piirtäjien suosimien – tulkintojen mukaan Roope olisi Mummo Ankan veli. Tässä tapauksessa Roope olisi Aku Ankan isoisä. Roope ja Mummo eivät kuitenkaan ole sukua toisilleen, vaikka Roopen äksy Hortensia-sisko meni naimisiin Mummon äksyn pojan Aaron Ankan kanssa, ja sai täten lapsikseen Aku ja Della Ankan.
Myös muut piirtäjät kuin Barks ja Rosa ovat luoneet Roopelle sukulaisia. Romano Scarpan Aku Ankka -sarjakuvissa esiintyi muutaman kerran Roopen velipuoli Teodor McAnkka. William Van Horn on luonut Roopelle serkun, Unkka T. Kumiankan.
Roope on ollut mukana monissa historiantapahtumissa: Hän oli mukana Titanicilla ja monissa muissa tapahtumissa. Roope muutti Klondikeen n. 30-vuotiaana ja löysi sieltä ensimmäisen kultahippunsa, hanhenmunahipun, joka teki Roopesta kertaheitolla Klondiken rikkaimman miehen. Noin 50-vuotiaana Roope muutti Calisotan osavaltioon Ankkalinnaan, jossa hän on kasvattanut omaisuuttaan yötä päivää.
Luonteenpiirteitä
Roope on luonteeltaan ahne, kärttyisä ja äärimmäisen saita, ehkä myös vähän häijy. Varsinkin varhaisissa Barksin Roope-tarinoissa hän huijaa sukulaispoikaansa Akua julmillakin tavoilla ja kohtelee tätä säälimättömästi. Hän ei kuitenkaan toimi yhtä roistomaisesti ja häikäilemättömästi kuin esimerkiksi vastustajansa
Kulta-Into Pii, joka ansaitsi omaisuutensa nimenomaan epärehellisin keinoin. Joissakin tarinoissa Roope heltyy ja paljastuu tunteelliseksi, vaikkakin paksun kuoren omaavaksi henkilöksi. Roope siis voi olla sukulaispoikansa Akun tavoin yhtä hyvin tarinan
sankari tai
konna, toisin kuin esimerkiksi aina hyveellinen
Mikki Hiiri. Hän on myös sitkeä ja periksiantamaton ja lannistuu vain harvoin.
Kielet
Roope puhuu äidinkielenään
englantia. Vuosikausien matkustamisen ansiosta hän kuitenkin on oppinut puhumaan myös monia muita kieliä, kuten
arabiaa,
espanjaa,
indonesiaa,
suomea,
hollantia,
saksaa ja useita
kiinalaisia murteita. Hän osaa myös lukea
arabialaista kirjaimistoa ja egyptiläisiä
hierogryfejä. Suomennoksessa Roope tietysti puhuu suomea, kieltä jota hän
Sammon salaisuuden mukaan oppi aikoinaan käydessään porokauppaa
Lapissa.
Vauraus
Roope Ankka on kiistatta maailman rikkain ankka. Hänen omaisuutensa määrää on mahdotonta arvioida.
Taikatiimalasi sisältää tunnetun väitteen, jonka mukaan Roope kohtaisi konkurssin 600 vuoden päästä, mikäli hän menettäisi miljardin minuutissa. Roope on Ankkalinnan Miljardööriklubin vaurain ja arvostetuin jäsen. Roopella on äkkiä laskettua n. 315 360 000 000 000 000 $ (315,36 kvadriljoonaa), mutta Don Rosan mukaan Roopella olisi 5 multibiljoonaa, 9 absurdiljoonaa, 7 fantastriljoonaa ja 16 penniä. Talouslehti Forbes on nimennyt 2005 Roopen maailman 6. rikkaimmaksi fiktiiviseksi henkilöksi kautta aikain.
Liikeimperiuminsa Roope rakensi vuosikymmenien työskentelyn tuloksena. Hän lähti noin 13-vuotiaana karjalaivalla pois kotoaan Skotlannissa voidakseen rikastua Amerikassa, koska hänen perheensä oli rutiköyhä eikä kotona ollut mahdollisuutta vaurastua. Hän kierteli ympäri maailmaa etsien aarteita, mutta rikastui varsinaisesti vasta Klondiken kultaryntäyksessä, jossa hän myös kohtasi Kultu Kimalluksen, johon Roopen sittemmin on uskottu rakastuneen. 1900-luvun alkupuolella Roope kartutti omaisuuttaan muiden muassa myymällä sadelakkeja Adenissa, tuulta tuulimyllyntekijöille Hollannissassassa ja ruohonleikkureita Sahara.
Roopen kallein ja arvokkain esine on hänen ensilanttinsa, ensimmäinen raha jonka hän ansaitsi elämässään työskentelemällä. Lanttia kutsutaan toisinaan erheellisesti 'onnenrahaksi', vaikkei Roopen mukaan se tuonut hänelle onnea vaan innostusta. Jotkut henkilöt, kuten Milla Magia, uskovat kuitenkin lantin taikavoimaan.
Roope säilyttää rakkaimpia rahojaan kuuluisassa rahasäiliössään Rahasäiliökukkulalla samalla paikalla, jossa Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään Ankkalinnake aikoinaan sijaitsi. Rahasäiliössä sanotaan olevan kolme kuutioeekkeriä kylmää käteistä. Roope nauttii rahoistaan uimisesta, koska hän voi omien sanojensa mukaan 'sukeltaa niissä kuin pyöriäinen, möyriä kuin myyrä ja kylpeä rahasateessa.' Hänellä on rahasäiliössään jopa hyppylauta rahoissa uimista varten.
Suurin osa hänen varoistaan ei kuitenkaan ole itse säiliössä, vaan pankkitalletuksina ja arvo-omaisuutena ympäri maailmaa. Erään Rosan piirtämän tarinan mukaan säiliössä olevat rahat ovat ns. muistorahoja, jotka hän on itse ansainnut kiertäessään maailmaa. Barksin tarinoiden mukaan Roope omistaa muuun muassa lohipurkittamon Alaskalouhoksenssa, kupari Arizonassa, rautassakaivoksen Patagonia, teeviljelmän Intiassa ja taidelasitehtaan Ruotsissa.
Roope ei ole pelkästään liikemies vaan myös jonkinlainen amatööriarkeologi. Hän on Akun, Tupun, Hupun ja Lupun kanssa löytänyt aarteenmetsästysmatkoillaan muiden muassa viisasten kiven, kultaisen taljan, Tšingis-kaanin kruunun ja kuningasin Salomon kaivokset. Roopella on rahasäiliössään suuri kirjasto, ja Barksin ja Rosan tarinoiden mukaan laaja kokoelma espanjalaisten ja hollantilaisten aarrelaivastojen lokikirjoja, jotka auttavat häntä etsimään uponneita aarrekaljuunoita.
Vihamiehet
Elämänsä aikana Roope on hankkinut itselleen monia vihamiehiä. Maailman rikkaimman miehen tittelistä hänen kanssaan kilpailevat jatkuvasti
Kulta-Into Pii ja
Kroisos Pennonen, mutta Roope onnistuu jatkuvasti voittamaan kilpailijansa. Roopen mittavia rahavaroja yrittää jatkuvasti varastaa konnajoukkio
Karhukopla. Velhotar
Milla Magia yrittää kaapata Roopen ensilantin, sulattaa sen
Vesuviuksen uumenissa ja tehdä siitä voimakkaan taika-amuletin, joka antaisi hänelle
Midaan kosketuksen. Don Rosan luoma
ranskalainen mestarivaras
Arpin Luséne alias
Musta Ritari yrittää varastaa Roopen rahat, tai ainakin saada ne katoamaan, jotta lehdistö pitäisi häntä historian suurimpana varkaana. Roopesta on myös kiinnostunut italialaisissa tarinoissa esiintyvä
Riitta Hanhi, jonka tavoitteena on mennä naimisiin Roopen kanssa. Ensimmäiset Roopen vastustajat olivat muuten Kulta-Into Pii ja Kroisos Pennonen.
Muita maininnan arvoisia Roopen vastustajia ovat S. Petkunterä, P. J. Petkunperä, Nikke Näykkä, Junttapurin maharadža ja Kasperi Ketkunkerä.
Kultu Kimallus
Roopen ainoana rakkautena pidetään yleisesti Kultu Kimallusta ('Glittering' Goldie O'Gilt), jonka Roope tapasi nuoruusvuosinaan Yukonissa. Yhdessäkään tarinassa Roope ei ole myöntänyt (ainakaan ääneen) ihastustaan Kultu Kimallukseen, mutta muutamat seikat puhuvat puolestaan:
- Esimerkiksi Carl Barksin klassikkotarinassa Takaisin Klondikeen kohdassa, jossa Roope jälleen tapaa Kultun, hän vaikuttaa tunteneen tämän paremmin kuin vain tavallisen kapakanomistajan.
- Kultun onnistuu houkutella muuten niin varovainen, tarkkaavainen ja ennakkoluuloinen Roope juomaan kanssaan kuppi kahvia ja onnistua livauttamaan kahviin unilääkettä (usein niin tarkkaavaisen Roopen huomaamatta).
- Don Rosan tarinassa Yukonin Sydämet Roope tavoittelee hyvin hanakasti Kultun tapaamista. Hän myös näkee tästä unta.
- Toisessa Rosan tarinassa (Unelmoiden läpi elämän) Roope tapaa Kultun viimein kahden kesken (tosin vain unessa). Heidän keskustelunsa (josta lukijat näkevät vain pienen alun) tuntuu kertovan heidän suhteestaan.
- Tarinassa White Agony Creekin vanki Kultu ja Roope viettävät kokonaisen päivän kahden kesken Roopen talossa White Agony Creekin laaksossa (tämä tapahtuu riidan jälkeen). Kultu suutelee Roopea vähintään kahdesti. Ensimmisellä kerralla tarkoituksena oli vain hämätä Roopea.
- Tarinassa Kolikko karussa Roope on yllättävän kiintynyt Kultuun liittyvään kolikkoon.
- Tarinassa Kaikkein mieluisin lahja nykypäivän Roope tapaa Kultun, joka kuiskaa jotain Roopen korvaan. Roope yrittää vältellä häntä, mutta Kultu pakottaa Roopen suudelmaan vetäen häntä poskiparrasta. Roope näyttää suuttuvan asiasta, komentaa Kultun pois, mutta tämän mentyä alkaa huokailla itsekseen ja tuijotella aatteissaan kaukaisuuteen.
Roope Ankan aikajana
'' -sarjakuvakirjan
Suomessa julkaistussa kannessa.]]
- Katso myös Roope Ankan elämä ja teot
Roope Ankan 'elämäkerrasta' on Aku Ankka -sarjakuvien tekijöillä monia erilaisia versioita ja näkemyksiä. Luotettavimpana versiona pidetään yleisesti Don Rosan piirtämää ja käsikirjoittamaa
Roope Ankan elämä ja teotst -kirjaa, jonka tiedot Roopen
elämää pohjautuvat hahmon luojan Carl Barksin tarinoissa mainittuihin viittauksiin.
- 1867: Roope Ankka syntyy Fergus ja Lauha McAnkan ensimmäiseksi lapseksi McAnkan klaaniin Glasgow'ssa Skotlannissa.
- 1871: Roopen pikkusisko Matilda McAnkka syntyy.
- 1876: Roopen pikkusisko Hortensia McAnkka syntyy.
- 1877: Nuori Roope ryhtyy kengänkiillottajaksi ja ansaitsee ensilanttinsa. Hän päättää lähteä Amerikkaan vaurastuakseen ja tuodakseen suvulleen kunniaa.
- 1880: Roope saapuu Yhdysvaltoihinnn ja työskentelee setänsä Angus 'Hiidenkirnu' McAnkan siipirataslaivalla. Hän myös kohtaa Karhukopla, josta tulee hänen elinaikainen vihollisensa.
- 1882: Angus vetäytyy eläkkeellenn ja luovuttaa Roopelle siipirataslaivansa, mutta Karhukopla tuhoaa sen. Roope lähtee villiin länteen etsimään onneaan ja työskentelee karjaparoni Murdo MacKenzie alaisena lehmipaimenena.
- 1883: Roope etsii Montanaasta hopea ja kuparia.
- 1885: Roope ystävystyy miljonääri Howard Pennosen kanssa ja kohtaa tämän pojan Kroisoksen. Sittemmin Kroisos Pennosesta tulee yksi Roopen kilpailijoista. Fergus kutsuu Roopen takaisin pelastaakseen McAnkan klaanin sukulinnan Ankkapurhassa.
- 1886–1889a: Roope etsii kulta Etelä-Afrikasta. Hän myös pelastaa nuoren Kulta-Into Piin hengen, mutta sitten heistä tulikin katkeria vihollisia.
- 1890–1892ssaRoope etsi kultaa Hämäyksen aavekaupungista Arizona, Amerikassa.
- 1893–1896sta: Roope etsii kultaa Australia.
- 1896–1899: Roope osallistuu Klondiken kultaryntäykseen ja viimeinkin rikastuu. Hän myös kohtaa suuren rakkautensa, Kultu Kimalluksen.
- 1897: Roopen äiti Lauha McAnkka kuolee 57-vuotiaana.
- 1899–1902: Roope perustaa pankin. Vuoteen 1902 mennessä hänestä on tullut miljardööri.
- 1902: Roope palaa takaisin Skotlantiin, mutta huomaa, ettei enää kuulu sinne. Niinpä hän päättää asettua asumaan Ankkalinnaan siskojensa kanssa. Roopen isä Fergus McAnkka kuolee 72-vuotiaana. Roope rakentaa Ankkalinnaan rahasäiliönsä.
- 1903: Roope ostaa rautatieosakkeita Kultavaarassa, Nevadassa.
- 1906: Roope käy kauppaa intiaanien ja presidentti Theodore Rooseveltssain kanssa Panama.
- 1909–1930: Roope matkustaa ympäri maailmaa ja laajentaa liikeimperiumiaan.
- 1930: Roopesta tulee maailman rikkain ankka, mutta hänen sukulaisensa jättävät hänet. Hän menettää heihin yhteyden kokonaan, mutta ehtii tavata sisarenpoikansa Akun.
- 1942. Roope tuntee heikentyneensä ja vetäytyy eläkkeelle.
- 1947: Aku saapuu Tupun, Hupun ja Lupun kanssa tapaamaan Roopea. Hän palaa takaisin töihin ja alkaa seikkailla sukulaistensa kanssa. Roope tekee ensiesiintymisensä
silloin (Barksin hänen luomisen aikaan).
- 1947–1966: Roope seikkailee ympäri maailmaa ja löytää monia aarteita. Hän kohtaa uusia liittolaisia ja vihollisia
- 1967: Don Rosan epävirallisen aikajanan mukaan Roope Ankka kuolee 100-vuotiaana Ankkalinnassa tuntemattomista syistä. (Rosa ei aina luota aikajanaansa. Jos Roope syntyi vuonna 1867, hänen pitäisi olla nykyisin melkein 140-vuotias, mikä hänen sitkeytensä huomioon ottaen tosin ei olisi mikään ihme. On myös huomionarvoista, että Roopen hahmon kehittänyt Carl Barks vetäytyi eläkkeelle 1966 ja että viimeinen uusi Barksin piirtämä Roope-tarina julkaistiin juuri vuonna 1967. Rosa kuitenkin sijoittaa tarinansa 50-luvulle)
Kohtaamiset historiallisten henkilöiden kanssa
Useissa Don Rosan tarinoissa Roope kohtaa nuoruudessaan merkittäviä historiallisia henkilöitä. Näistä merkittävin on 26.
Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt, jonka Roope on kohdannut ainakin kolmesti. Roosevelt esitetään sarjakuvissa Roopen hyvänä ystävänä.
| Kuka
| Missä
| Milloin
| Tarina
|
| John Jacob Astor IV
| RMS Titanic
| 1912
| Maailman rikkain ankka
|
| P. T. Barnum
| Hämäys, Arizona, Yhdysvallat
| 1890
| Hämäyksen hurrikaani
|
| Roy Bean
| White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada
| 1897
| White Agony Creekin vanki
|
| Buffalo Bill
| Hämäys, Arizona, Yhdysvallat
| 1890
| Hämäyksen hurrikaani
|
| Butch Cassidy
| White Agony Creekin laakso Yhdysvallat
| 1897
| White Agony Creekin vanki
|
| Marcus Daly
| Butte, Montana, Yhdysvallat
| 1884
| Kuparikukkulan kuningas
|
| Daltonin veljekset
| Hämäys, Arizona, Yhdysvallat
| 1890
| Hämäyksen hurrikaani
|
| Wyatt Earp
| Skagway, Alaska, Yhdysvallat White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada
| 1896 1897
| Klondiken keisari White Agony Creekin vanki
|
| Geronimo
| Hämäys, Arizona, Yhdysvallat
| 1890
| Hämäyksen hurrikaani
|
| Matthew Henson
| Etelänapa
| 1909
| Maailman rikkain ankka
|
| Esteban Huertas
| Panama
| 1906
| Culebran liikenero
|
| Frank James
| Yhdysvallat
| 1882
| Julman maan jehu
|
| Jesse James
| Yhdysvallat
| 1882
| Julman maan jehu
|
| E. Moore
| Cutty Sark
| 1883
| Cutty Sarkin cowboykapteeni
|
| Jack London
| Dawson City, Yukon, Kanada
| 1897
| Yukonin sydän
|
| Elias Lönnrot
| Glasgow, Skotlanti, Iso-Britannia
| 1877
| Sammon salaisuus
|
| Murdo MacKenzie
| Montana, Yhdysvallat
| 1882–1884
| Julman maan jehu Kuparikukkulan kuningas
|
| Bat Masterson
| White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada
| 1897
| White Agony Creekin vanki
|
| Nikolai II
| Pietari, Venäjä
| 1910
| Maailman rikkain ankka
|
| Adolf Erik Nordenskiöld
| Chicago, Illinois, Yhdysvallat
| 1892
| Temppeliherrojen kätketty kruunu
|
| Annie Oakley
| Hämäys, Arizona, Yhdysvallat
| 1890
| Hämäyksen hurrikaani
|
| Robert Peary
| Etelänapa
| 1909
| Maailman rikkain ankka
|
| Edith Roosevelt
| Panama
| 1906
| Culebran liikenero
|
| Theodore Roosevelt
| Montana, Yhdysvallat Ankkalinna, Calisota, Yhdysvallat Panama
| 1882 1902 1906
| Julman maan jehu Ankkalinnakkeen valloittaja Culebran liikenero
|
| William H. Scarth
| Dawson City, Yukon, Kanada
| 1897
| Yukonin sydän
|
| Sam Steele
| Dawson City, Yukon, Kanada
| 1897
| Yukonin sydän
|
| George R. Shanton
| Panama
| 1906
| Culebran liikenero
|
| John Frank Stevens
| Panama
| 1906
| Culebran liikenero
|
| Sundance Kid
| White Agony Creekin laakso, Yhdysvallat
| 1897
| White Agony Creekin vanki
|
| Jakob Waltz
| Hämäys, Arizona, Yhdysvallat
| 1890
| Hämäyksen hurrikaani
Hollantilaisen salaisuus
|
Roope Ankka piirretyissä
Disney-piirretyissä Roope Ankka teki ensiesiintymisensä lyhytanimaatiossa
Scrooge McDuck and Money vuodelta
1967 ääninäyttelijänään Bill Thompson. Roope sittemmin nähtiin myös animaatioelokuvassa
Mikki Hiiren jouluaatto vuodelta
1983. Siinä Roopen ääninäyttelijä oli
Alan Young, joka sittemmin toimi hahmon äänenä myös
1990-luvun suositussa piirrossarjassa
Ankronikassa.
Ankronikassa Roopesta tulee Tupun, Hupun ja Lupun huoltaja, kun Aku liittyy Yhdysvaltain laivastoon. Sarjassa Roope on paljon ystävällisempi ja kiltimpi hahmo kuin sarjakuvissa; hän ei ole enää yhtä ahne ja saita, ja eräässä jaksossa hän jopa maksaa ankanpojille viikkorahaa. Ankronikan ja lyhytelokuvan Potkupallo Hessu esiintyy jalkapallovimmassa suomenkielisessä versiossa Roopen ääninäyttelijä on veteraaninäyttelijä Pekka Autiovuori.
Roope Ankan nimi eri kielillä
Nippelitietoa
- Roope Ankan on sanottu olleen yksi Simpsonit-piirrossarjassa esiintyvän Charles Montgomery Burns -hahmon esikuvista.
- Vuonna 2005 arvostettu talouslehti Forbes valitsi Roope Ankan kaikkien aikojen kuudenneksi rikkaimmaksi fiktiiviseksi henkilöksi[1]
. Vuonna 2006 hän sijoittui samaisella listalla kolmanneksi.
- Roope on 99 cm:n pituinen. Tämän mainitsi Milla Magia eräässä tarinassa, mutta Roopen mainitaan olevan myös 70 cm:n pituinen.
- Eräässä Barksin yksisivuisessa Roopen mainitaan painavan 10 kiloa.
Lähteet
Katso myös
Aiheesta muualla