Rosettan kivi

Historia

Rosettan kiveä tutkitaan 1874

Kiven löytyminen

Kivi löytyi Napoleoninin sotaretkellä vuonna 1799sta egyptiläisestä Rosettan kaupungista (nykyinen Rashid, 65 km itään Aleksandria). Kivi oli muurattuna vanhaan seinään, jonka sotilaat purkivat linnoittaessaan kaupunkia. Toinen versio on, että kivi lojui maassa ja löytyi, kun paikalla olleen Fort Saint Julienin linnoituksen perustuksia kaivettiin. Kivi oli ehkä tuotu paikalle jonkin laivan painolastina, koska Rosetta oli ollut keskiajalla hyvin vilkas satamakaupunki.

Löytäjä oli linnoitustöiden valvoja luutnantti Pierre François Xavier Bouchard (tai Boussard - kirjoitusasu vaihtelee lähteissä). Hän tajusi löydön arvon ja siitä ilmoitettiin heti Institut d'Égypten tiedemiehille. Napoleonin joukkojen antauduttua jatkuvien britti- ja ottomaanihyökkäysten edessä (Abukir) ranskalaisten oli luovutettava löytämänsä muinaismuistot, Rosettan kivi mukaan lukien, briteille vuoden 1801in Aleksandrian sopimuksen mukaisesti. Ennen kiven luovutusta ranskalaiset tekivät siitä useita kopioita, jotka lähetettiin Pariisi. Vuodesta 1802 alkaen kivi on ollut esillä British Museumissa Lontoossa.

Kiven alkuperä ja sisältö

Kivi on kaiverrettu Ptolemaios V Epifaneen hallituskaudella, ja se oli alun perin esillä jossakin Ala-Egyptin temppelissä, ehkä Niilin suiston Saisin kaupungissa. Laatta on harmaata graniittia ja sen koko on 114x72x28 cm. Kivessä on kolme saman sisältöistä tekstikenttää. Hieroglyfiversio (14 riviä, ylinnä) oli mukana vanhojen perinteiden vuoksi (aivan kuin latina katolisessa kirkossa). Demoottinen osuus (32 riviä, keskellä) oli egyptiläisiä virkamiehiä ja tavallista kansaa varten. Koinee-kreikankielinen osuus (54 riviä, alinna) kirjoitettiin Egyptin silloisten valtiaiden, Ptolemaiosten dynastian, kielellä. Kreikkalainen teksti on pääosassa, ja muut kaksi egyptiläistä ovat käännöksiä siitä. Egyptiläiset käännökset eivät ole keskenään täysin vastaavia, koska ne edustavat saman kielen eri kehitysasteita.

Teksti sisältää Memfiin pappien 27. maaliskuuta 196 eaa Ptolemaioksen kunniaksi hänen valtaannousunsa vuosipäivänä kirjoittaman säädöksen, jossa ilmoitetaan papistolle ja kansalle myönnettävistä verohelpotuksista ja kapinallisia koskevasta armahduksesta ja lahjoista temppeleille ja sotilaille, sekä edellytetään, että kopio säädöksestä on asetettava jokaiseen ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan temppeliin 'jumalan sanojen kirjoituksella, asiakirjojen kirjoituksella ja joonialaisten kirjoituksella'. Ilmeisesti papisto halusi levottomana aikana parantaa omia asemiaan käyttämällä hyväksi nuoren faraon heikkoutta. Rosettan kivi on yksi kopio Ptolemaioksen säädöksestä. Säädöksestä on säilynyt kopio Philaen saaren Isiksen temppelin seinällä ja Nubayrahin kaupungista löydetyssä steelessä. Rosettan kivi on vahingoittunut ja muut lähteet ovat olleet apuna ennallistettaessa sen alkuperäistä tekstiä. Historiallisena dokumenttina kivi ei ole kovinkaan tärkeä, mutta sen kielitieteellinen arvo ja asema muinaisegyptin tulkinnassa on mittaamaton.

Konservointi

Rosettan kivi vitriinissään puhdistuksen jälkeen. British Museum, osasto EA 24

Vuonna 1999 kivi oli tarkoitus asettaa menneiden aikojen koodeja ja niiden tulkitsemista käsittelevän näyttelyn vetonaulaksi, joten museo päätti puhdistaa sen kahden vuosisadan aikana tutkijoiden ja kopiointimenetelmien jättämistä tummenneista vaha- ja rasvatahroista ja värijäämistä. Kivi konservoitiin huolellisesti antiikinaikaiseen pintaan saakka. Puhdistus paljasti kiven alkuperäisen värin, joka on pinkkiin vivahtava harmaa. Yläosassa kulkee poikittainen vaaleampi juova. Kaiverrusten pohjalta löytyi punaista väriä, jonka alkuperää ei pystytty varmuudella selvittämään. Kivi asetettiin sen jälkeen näytteille lasilla suojattuna, jottei museovieraille tulisi kiusausta koskettaa sitä.

Sanan toissijainen merkitys

Rosettan kiveä voidaan käyttää myös metaforana kuvaamaan avaintekijää jonka avulla saadaan ratkaistua vaativa ongelma.

Lähteet

Sir E. A. Wallis Budge: Egyptian Language - Easy Lessons in Egyptian Hieroglyphics (julkaistu 1910), paperback 1. painos, Routledge & Kegan Paul 1983 , ISBN 0-7102-0022-6
Nicholas Reeves: Muinaisen Egyptin aarteet - tärkeimmät löydöt vuosi vuodelta (alkuteos: Ancient Egypt. The Great Discoveries. A Year-by-Year Chronicle), Otava 2002, ISBN 951-1-17722-2