Historiaa

Rovaniemen vaakuna 1960–2006;
Ensimmäistä kertaa Rovaniemi mainitaan asiakirjoissa
7. syyskuuta 1453. Rovaniemen seudun vanhin asutus on kuitenkin peräisin jo kivikaudelta. Asutuksen historia ulottuu ainakin 8 000 vuoden päähän.
Nykyinen asutuskeskus syntyi Kemijoen ja Ounasjoen risteykseen kauppalaksi. Kauppalasta tehtiin vuonna 1938 Lapin läänin hallintokeskus, mutta kaupunkioikeudet Rovaniemi sai vasta vuonna 1960.
Rakennuskannaltaan Rovaniemi oli ennen sotia idyllinen kauppala, jonka puurakennukset olivat empire-henkisiä talonpoikaistaloja, tai edustivat kertaustyylejä, jugendia ja 1920-luvun klassismia. Lisäksi kauppalassa oli varsin runsaasti 1930-luvulla rakennettuja funktionalismia edustavia kivitaloja. Vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema asemakaava oli alkanut luoda kauppalalle kaupunkimaista ilmettä; asemakaava perustui suuriin nelikerroksisiin umpikortteleihin.[ ]
Jatkosota ja saksalaisvaruskunta
Jatkosodassa Rovaniemi toimi saksalaisteninin varuskuntakaupunkina. Nimistöön on tuolta ajalta jäänyt esimerkiksi Erwin Rommel mukaan nimetty urheilukenttä, jonka saksalaiset sotilaat rakensivat. Sotatoimien loppuessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 4. syyskuuta 1944, vaatimuksena oli saksalaisten karkottaminen 15. syyskuuta 1944 mennessä.
Rovaniemen kauppalan tuho 1944
Lapin sodassa saksalaisjoukot vetäytyessään käyttivät poltetun maan taktiikkaa. Rovaniemen kauppalassa saksalaisten omat parakit poltettiin 7. lokakuuta. Kauppalan muut rakennukset kirkkoa myöten poltettiin tai räjäytettiin 13–16. lokakuuta, ja tuhon viimeisteli keskustassa rautatieasemalla ilmeisesti vahingossa räjähtänyt 400 tonnin ammusjuna.[Opetusneuvos Erkki Hautamäki on esittänyt suomalaisten itse aiheuttaneen Rovaniemen kauppalan palon. Hän kertoo tavanneensa suomalaispioneerin, joka kuolinvuoteellaan paljasti räjäyttäneensä rautatieasemalla ammusjunan; räjähdyksen aiheuttamat tulipalot olisivat tuhonneet kauppalan. ()] Sillat räjäytettiin. Kauppala tuhoutui täysin: rakennuksista jäi pystyyn alle 10 prosenttia.
Jälleenrakennus
Sodan jälkeen
Alvar Aalto suunnitteli uuden keskustan
Poronsarvi-asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna
1947. Rovaniemen jälleenrakennus kesti noin kahdeksan vuotta, ja sen suorittaminen uskottiin Kulkulaitosten- ja yleisten töiden ministeriön alaiselle Rakennusosastolle (KYMRO). Merkittävin kansainvälinen avustusjärjestö jälleenrakennuksen aikana oli UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration), joka jakoi mm. elintarvikkeita, tekstiilejä, lääkkeitä ja taloustarvikkeita. Suurin osa avusta tuli
Yhdysvalloista ja
Ruotsista. Ruotsista saaduin varoin rakennettiin Kiirunan kaupunginosa Ounasvaaralle.
Myöhempi aika
Rovaniemen kauppalan kamreerina toimi Elis Nyländen vuoteen 1948. Rovaniemi oli kauppala vuoteen 1960, jolloin siitä tuli kaupunki yhdessä Hyvinkään, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa.
Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tuli Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna.
Elinkeinot
Valtaosa rovaniemeläisistä toimii palveluammateissa, mutta kaupungissa toimii myös useita tunnettuja teollisuusyrityksiä, kuten leikkipuistokalusteita tekevä
Lappset Oy 
, puukkoja valmistava
J. Marttiinin puukkotehdas 
, moottorikelkkoja valmistava
BRP 
ja asfaltti koneita valmistava
Kalottikone Ltd 
. Maailman pohjoisin
McDonald's-ketjun ravintola sijaitsee Rovaniemellä.
[http://www.bluemaumau.org/mcdonalds_history]
Matkailu

Rovaniemen kirkko
Rovaniemi on
joulupukin 'kotikaupunki'. Se näkyy ja kuuluu kaupungin katukuvassa,
napapiirillä ja Suomen neljänneksi vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita mm.
Arktikum,
Joulupukin Pajakylä sekä Santa Parkn napapiirillä. Vuoden 2006 euroviisuvoittajayhtye
Lordi vokalisti ja perustaja
Tomi 'Mr. Lordi' Putaansuu; on kotoisin Rovaniemeltä. Joulukuussa
2006 Rovaniemelle avattiin Lordi-ravintola,
Lordi's Rocktaurant.
Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943.
Rovaniemen taidemuseo on Lapin läänin aluetaidemuseo ja sen kokoelmissa on 1 500 teosta suomalaista nykytaidetta.
Rovaniemen kirkko
Arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Kirkon kookkaan alttarifreskon on toteuttanut professori Lennart Segerstråhle vuonna 1951. Kirkon
seinämaalauksille on ominaista, että niissä
Raamatun vertauskuvallinen lammaslla on korvattu
poro. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin
Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herätti kummastusta ja keskustelua pitään kirkon valmistumisen jälkeenkin. Nykyään risti valaistaan punaisilla
led-valoilla.
Kirkkoa kunnostettiin vuonna 2005, näkyvin muutos oli kirkon kuparikaton uusiminen.
Koulutus
Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia Rovaniemellä ovat Lapin ammattiopisto
ja Lapin urheiluopisto
.
Lapin yliopistossa on viisi tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden, yhteiskuntatieteiden sekä kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 000 perustutkinto-opiskelijaa.
Rovaniemen ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hallinto ja kauppa, humanistinen ja opetusala, luonnonvara-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.
Kulttuuri
Rovaniemellä toimii mm.
teatteri 
,
kamariorkesteri 
,
Lapin Musiikkiopisto 
,
Lapin Balettiopisto 
sekä Skandinavian ensimmäinen valtiollisesti tunnustettu ammattimainen kansantanssiyhtye
Rimpparemmi 
. Musiikkiopisto ja teatteri sijaitsevat Lappia-talossa, jonka on suunnitellut
Alvar Aalto. Hän on suunnitellut myös vieressä sijaitsevan Rovaniemen kaupunginkirjaston, joka toimii myös Lapin maakuntakirjastona.
Rovaniemellä on vilkasta kansantanssi- ja kansanmusiikkitoimintaa. Maaliskuussa 2007 kaupungissa järjestettiin suuri kansanmusiikkitapahtuma Samuelin Poloneesi. Kansainvälinen folklorefestivaali Jutajaiset järjestetään Rovaniemellä vuosittain, vuonna 2007 tapahtuma on 22.6-1.7.
Kaupungissa on heinäkuussa 2007 vain yksi napapiirillä järjestettävä ja Simerockin nimeä kantava rockfestivaali, Ounaspaviljongilla järjestettävän Rovaniemi Rockin peruuttamisen vuoksi.
Down By The Kemijoki
järjestettiin viimeisen kerran. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1992.
Vapaa-aika
Rovaniemellä on mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan: siellä on mm.
Lapin urheiluopisto 
, jalkapallohalli, jääkiekkohalli, hiihtokeskus laskettelurinteineen ym. Monet tunnetut talvilajien urheilijat ovat kaupungista kotoisin. Rovaniemeläisten ajoittainen ylpeydenaihe on myös mestaruussarjassakin otellut
Rovaniemen Palloseura 
.
Sää
- keskimääräinen lämpötila: +0,2 °C
- vuosittainen sademäärä: 535 mm
- lumi pysyy maassa keskimäärin 183 päivää vuodessa
- matalin koskaan kirjattu lämpötila: –47,5 °C
- korkein koskaan kirjattu lämpötila: +30,6 °C
- keskiyön aurinko näkyy vuosittain kesäkuun 6 ja heinäkuun 7 päivän välisenä aikana
Väestö

Rovaniemen keskusta lokakuussa 1999
(
tiedot 31.12.2005)
- naiset: 29 813
- miehet: 28 022
- suomalaiset: 57 037
- ulkomaalaiset: 798
- yhteensä: 57 835
Tunnettuja rovaniemeläisiä
- Olavi Alakulppi, Mannerheim-ristin ritari, myöhemmin Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantti
- Antti Anatomy, Negativen basisti
- Oiva Arvola, kirjailija
- Antti Autti, lumilautailija
- Jorma Etto, kirjailija
- Antti Hyvärinen, entinen mäkihyppääjä, olympiavoittaja
- Hannu Koivula, kapellimestari, Pohjoismaisen kapellimestarikilpailun voittaja 1990
- Pertti Korhonen, Elektrobitin toimitusjohtaja, entinen Nokian johtoryhmän jäsen
- Hannu Manninen, yhdistetyn urheilija, nelinkertainen maailmancupin voittaja
- Pirjo Manninen, hiihtäjä
- Timo K. Mukka, kirjailija
- Tanja Poutiainen, alppihiihtäjä
- Sami Keinänen, Lordi-yhtyeen ensimmäinen basisti.
- Tomi Putaansuu, Lordi-yhtyeen perustaja ja laulaja, euroviisuvoittaja 2006, asuu nykyisin Helsingissä
- Ursula Rainio, Miss Suomi 1970
- Janne Tapio, moottorikelkkailija
- Esko-Juhani Tennilä, kansanedustaja
- Jari Tervo, kirjailija
- Juha Torvinen, Eppu Normaali-yhtyeen kitaristi
- Antti Tuisku, laulaja
- Jouko Törmänen, entinen mäkihyppääjä, olympiavoittaja vuodelta 1980
- Piitu Uski, näyttelijä
- Jari Vilén, kansanedustaja, entinen ulkomaankauppaministeri
- Kari Ylianttila, mäkihyppääjä
- Tuomo Ylipulli, entinen mäkihyppääjä, olympiavoittaja vuodelta 1988
Kaupunginosat
Osa kaupunginosista on entisen maalaiskunnan kyliä, ja pisimmillään matka kaupunginosasta keskustaan voi olla lähes 100 km.
Etäisyyksiä
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla