www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-18
  Tänne linkitetyt sivut 
Andy McCoy
Forssa
Finnair
Julkinen liikenne
Joensuu
Kuopio
Luettelo Suomen kunnista
Luettelo Suomen entisistä kunnista
Luettelo suomalaisista yleisradioasemista
Suomen maakunnat
Moottorikelkka
Murmansk
Oulu
Raviurheilu
Radio Dei
Rautateiden historia
Suomi
Simo
Talvisota
Suomen rautatieliikenne
1. tammikuuta
2006
1960
Lista linkeistä » Luettelo Suomen historian sodista
Joulupukki
Kaupunki
Flying Finn
Lestadiolaisuus
Kesäolympialaiset 1952
Lapin sota
Kauppala
Kestilä
Saamelaiskielet
Pori
Lahti
Kajaani
Lapin lääni
Enontekiö
Inari
Ylitornio
Kemi
Kemijärvi
Keminmaa
Kittilä
Lohja
Kemijoki
Seinäjoki
Oulainen
Pelkosenniemi
Pello
Läskikapina
Posio
Pyhäjärvi
Savonlinna
Siilinjärvi
Raahe
Raisio
Ranua
Lista linkeistä » Tornio
Alvar Aalto
Suomen maavoimat
Blue1
Stockmann
Musiikkifestivaali
Vanhoillislestadiolaisuus
Suviseurat
Jari Vilén
Veikkausliiga
Suuntanumerouudistus
Luettelo Suomen luterilaisista kirkoista
Lennonjohto
ExpressBus
Timo K. Mukka
YLE TV2
Luettelo Suomen kuntamuutoksista
Luettelo Suomen sanomalehdistä
Lista linkeistä » Lapin yliopisto
Jari Tervo
Erwin Rommel
Rudolf Walden
Käräjäoikeus
Antti Tuisku
Josip Broz Tito
Korvatunturi
Luettelo Suomen rautatieliikennepaikkojen lyhenteistä
Absoluuttinen Nollapiste (yhtye)
Jokamiehenoikeus
Hiidenkirnu
Rovaniemen Palloseura
Piitu Uski
Marttiini
Juha Torvinen
Tiehallinto
Tanja Poutiainen
Valtatie
Esa Pakarinen
Koiviston Auto
Lista linkeistä » Sirkus
Rockin Suomen mestaruus
Lista linkeistä » E75
Ounasvaaran Hiihtoseura
Lordi
Esko-Juhani Tennilä
Ounasjoki
Hannu Manninen
Pirjo Muranen
International Baccalaureate
Kansanmusiikki
Desert Planet
Keith Armstrong
Lentotekniikan opetus Suomessa
Lista linkeistä » Turmion Kätilöt
Suomi-sarja (jääkiekko)
Autti
Vanhojenpäivä
Seututie 837
Kantatie 78
Valtatie 22
Suomen tienumerointijärjestelmä
Wivi Lönn
Laurila–Kelloselkä-rata
Rajajääkäri
Bitparty
Rovajärven ampuma-alue
Jorma Etto
Kaukopartiotoiminta
Antti Autti
Juhani Pallasmaa
Julkisen liikenteen järjestämismallit
Tatja Karvonen
Tapani Mokko
Yhdistetyn maailmancup 1987–1988
Yhdistetyn maailmancup 1997–1998
Anttila
Tapio Nurmela
Valtatie 21
Valtatie 29
Subarktinen ilmasto
Luettelo Suomen ortodoksisista kirkoista
RoKi-79
Sokos Hotels
Jouni Hagström
Muurmannin rata
Verohallinto
Lapin ortodoksinen seurakunta
Universiadit
Taina Impiö
Luettelo Suomen peruskouluista
Perungan Pojat
Rovaniemen markkinoilla
Lapin kamariorkesteri
Luettelo kuuluisista hotelleista
Meltausjoki
Esko Parpala
ACARS
Pragelato
Aleksi 13
Ensikoti
Kassel
Luettelo suomalaisista uimaseuroista
Luettelo Suomen huvipuistoista ja tivoleista
Turun Palloseura (jääkiekko)
Nätti-Jussi
Lista linkeistä » Kantatie 79
Pauno Pohjolainen
Pete Riski
Luettelo Suomen kansanopistoista
Kultainen Harmonikka
Misi (täsmennyssivu)
Martti Kuusela
Luusua (Rovaniemi)
Lista linkeistä » Puukeskus
Matkustajakoti
Nick Lachey
Lentopallon SM-liiga
Sanasepot
Kaisa Ranta
Amarillo (ravintolaketju)
Vasemmistoliiton Lapin piiri
Bleak
Kantatie 81
Operaatio Platinakettu
Poliisin poika
Mäkihypyn Continental Cup
Kainuun Sanomat
Pentti Rasinkangas
Marko Laiho
Seututie 930
Flygflottilj 19
Muurolan lukio
Osasto Roininen
Harri Olli
Vikersundbakken
Napapiirin hiihto
Lista linkeistä » Kantatie 80
Dark Floors
Granåsen
Ensio Hyytiä
Kemi (yritys)
Mona-Liisa Malvalehto
Ville Kähkönen
Kukkola-Yhtiöt
Yläkemijoki
Heikki Lounaja
Lista linkeistä » Lapin Kansa
Nuortin konesavotta
Hugo Richard Sandberg
Wolf H. Halsti
Seututie 920
Näkötorni
Pirttikosken voimalaitos
Eduskuntavaaleissa 2007 kansanedustajiksi valitut
Juha Mäkikokko
Mika Ylianttila
Lista linkeistä » Lista linkeistä » Talo Espanjassa
Simerock
Lapinrinne
Urpo Pikkupeura
Antti Erkinjuntti
Jäämerentie
Vilho Väyrynen
Petsamon rata
Lista linkeistä » Santasport
Sakara Tour 2006
Sara Hirvelä
6. SS-vuoristodivisioona Nord
SK Ravintolat
Jarmo Lampela
Jalla Jalla
Inferno (Lordi)
Martti Palkispää
Vian seisake
Henri Tuomi
Kaukalopalloliiga
Evert Porila
Kari Huhtamo
Markku Huhtamo
Jaakko Fellman
Matti Hiukka
Seututie 942
Aira Vuoristo
Sara Mustonen
Rantaviiri
Napapiirin rakastavaiset
Double Beat Und Bodys
Aimo Ajo
Daniel Sibakow
Pasi Tauriainen
Seppo Leino
Jarl Sundqvist
Annikki Setälä
Seututie 926
Friedel Jacobsson
Tatu Kantomaa
Oiva Willamo
  Muut kielet 
deRovaniemi
frRovaniemi
noRovaniemi
svRovaniemi
Luokka: Rovaniemi

Rovaniemi

|
vuosi = 2006 (entinen Rovaniemen kaupunki 1960) | lääni = Lapin lääni | maakunta = Lapin maakunta | seutukunta = Rovaniemen seutukunta | väkiluku = 58 785 | väkiluku-päiväys = 31.10.2007 | pinta-ala = 8 016,42 | maapinta-ala = 7 600,73 | sisävesiala = 415,69 | väestötiheys = 7,7 | pitäjä = – | kuntaliitokset = Rovaniemen mlk (2006) | vero = 19,00 | vero-päiväys = 2007 | johtaja = Mauri Gardin | www-osoite = http://www.rovaniemi.fi/ Aiheesta muualla | www-nimi = www.rovaniemi.fi | huomautus = | }}

Rovaniemi (, ja ) on Suomen pohjoisimman läänin Lapin läänin sekä Lapin maakunnan pääkaupunki. Se sijaitsee napapiirin tuntumassa, Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Rovaniemi on yliopistokaupunki, alueen kaupan keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemen maalaiskunnan kanssa vuoden 2006 alussa yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 12. suurin kaupunki väestömäärältään ja Euroopan suurin kaupunki pinta-alaltaan http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14931.

Aiheesta muualla Rovaniemen naapurikunnat ovat pohjoisessa Kittilä ja Sodankylä, lännessä Kolari, Pello ja Ylitornio, etelässä Tervola, Ranua ja Posio ja idässä Kemijärvi ja Pelkosenniemi.

Sanan Rovaniemi on usein arveltu tulleen saamen kielestä. 'Roavve' tarkoittaa saameksi kukkulaa tai vanhan metsäpalon aluetta. Etelä-Lapin murteissa taas 'rova' tarkoittaa kivikasaa, kalliota tai ryhmää kiviä, tai jopa saunan kiuasta.

1 Historiaa
2 Elinkeinot
3 Matkailu
4 Koulutus
5 Kulttuuri
6 Vapaa-aika
7 Sää
8 Väestö
9 Kaupunginosat
10 Etäisyyksiä
11 Katso myös
12 Lähteet
13 Aiheesta muualla

Historiaa

Rovaniemen vaakuna 1960–2006;

Rovaniemen vaakuna 1960–2006;

Ensimmäistä kertaa Rovaniemi mainitaan asiakirjoissa 7. syyskuuta 1453. Rovaniemen seudun vanhin asutus on kuitenkin peräisin jo kivikaudelta. Asutuksen historia ulottuu ainakin 8 000 vuoden päähän.

Nykyinen asutuskeskus syntyi Kemijoen ja Ounasjoen risteykseen kauppalaksi. Kauppalasta tehtiin vuonna 1938 Lapin läänin hallintokeskus, mutta kaupunkioikeudet Rovaniemi sai vasta vuonna 1960.

Rakennuskannaltaan Rovaniemi oli ennen sotia idyllinen kauppala, jonka puurakennukset olivat empire-henkisiä talonpoikaistaloja, tai edustivat kertaustyylejä, jugendia ja 1920-luvun klassismia. Lisäksi kauppalassa oli varsin runsaasti 1930-luvulla rakennettuja funktionalismia edustavia kivitaloja. Vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema asemakaava oli alkanut luoda kauppalalle kaupunkimaista ilmettä; asemakaava perustui suuriin nelikerroksisiin umpikortteleihin.

Jatkosota ja saksalaisvaruskunta

Jatkosodassa Rovaniemi toimi saksalaisteninin varuskuntakaupunkina. Nimistöön on tuolta ajalta jäänyt esimerkiksi Erwin Rommel mukaan nimetty urheilukenttä, jonka saksalaiset sotilaat rakensivat. Sotatoimien loppuessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 4. syyskuuta 1944, vaatimuksena oli saksalaisten karkottaminen 15. syyskuuta 1944 mennessä.

Rovaniemen kauppalan tuho 1944

Lapin sodassa saksalaisjoukot vetäytyessään käyttivät poltetun maan taktiikkaa. Rovaniemen kauppalassa saksalaisten omat parakit poltettiin 7. lokakuuta. Kauppalan muut rakennukset kirkkoa myöten poltettiin tai räjäytettiin 13–16. lokakuuta, ja tuhon viimeisteli keskustassa rautatieasemalla ilmeisesti vahingossa räjähtänyt 400 tonnin ammusjuna.Opetusneuvos Erkki Hautamäki on esittänyt suomalaisten itse aiheuttaneen Rovaniemen kauppalan palon. Hän kertoo tavanneensa suomalaispioneerin, joka kuolinvuoteellaan paljasti räjäyttäneensä rautatieasemalla ammusjunan; räjähdyksen aiheuttamat tulipalot olisivat tuhonneet kauppalan. () Sillat räjäytettiin. Kauppala tuhoutui täysin: rakennuksista jäi pystyyn alle 10 prosenttia.

Jälleenrakennus

Sodan jälkeen Alvar Aalto suunnitteli uuden keskustan Poronsarvi-asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna 1947. Rovaniemen jälleenrakennus kesti noin kahdeksan vuotta, ja sen suorittaminen uskottiin Kulkulaitosten- ja yleisten töiden ministeriön alaiselle Rakennusosastolle (KYMRO). Merkittävin kansainvälinen avustusjärjestö jälleenrakennuksen aikana oli UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration), joka jakoi mm. elintarvikkeita, tekstiilejä, lääkkeitä ja taloustarvikkeita. Suurin osa avusta tuli Yhdysvalloista ja Ruotsista. Ruotsista saaduin varoin rakennettiin Kiirunan kaupunginosa Ounasvaaralle.

Myöhempi aika

Rovaniemen kauppalan kamreerina toimi Elis Nyländen vuoteen 1948. Rovaniemi oli kauppala vuoteen 1960, jolloin siitä tuli kaupunki yhdessä Hyvinkään, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa.

Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tuli Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna.

Elinkeinot

Valtaosa rovaniemeläisistä toimii palveluammateissa, mutta kaupungissa toimii myös useita tunnettuja teollisuusyrityksiä, kuten leikkipuistokalusteita tekevä Lappset Oy Aiheesta muualla, puukkoja valmistava J. Marttiinin puukkotehdas Aiheesta muualla, moottorikelkkoja valmistava BRP Aiheesta muualla ja asfaltti koneita valmistava Kalottikone Ltd Aiheesta muualla. Maailman pohjoisin McDonald's-ketjun ravintola sijaitsee Rovaniemellä. http://www.bluemaumau.org/mcdonalds_history

Aiheesta muualla

Matkailu

Rovaniemen kirkko

Rovaniemen kirkko

Rovaniemi on joulupukin 'kotikaupunki'. Se näkyy ja kuuluu kaupungin katukuvassa, napapiirillä ja Suomen neljänneksi vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita mm. Arktikum, Joulupukin Pajakylä sekä Santa Parkn napapiirillä. Vuoden 2006 euroviisuvoittajayhtye Lordi vokalisti ja perustaja Tomi 'Mr. Lordi' Putaansuu; on kotoisin Rovaniemeltä. Joulukuussa 2006 Rovaniemelle avattiin Lordi-ravintola, Lordi's Rocktaurant.

Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943.

Rovaniemen taidemuseo on Lapin läänin aluetaidemuseo ja sen kokoelmissa on 1 500 teosta suomalaista nykytaidetta.

Rovaniemen kirkko

Arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Kirkon kookkaan alttarifreskon on toteuttanut professori Lennart Segerstråhle vuonna 1951. Kirkon seinämaalauksille on ominaista, että niissä Raamatun vertauskuvallinen lammaslla on korvattu poro. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herätti kummastusta ja keskustelua pitään kirkon valmistumisen jälkeenkin. Nykyään risti valaistaan punaisilla led-valoilla.

Kirkkoa kunnostettiin vuonna 2005, näkyvin muutos oli kirkon kuparikaton uusiminen.

Koulutus

Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia Rovaniemellä ovat Lapin ammattiopisto Aiheesta muualla ja Lapin urheiluopisto Aiheesta muualla.

Lapin yliopistossa on viisi tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden, yhteiskuntatieteiden sekä kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 000 perustutkinto-opiskelijaa.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hallinto ja kauppa, humanistinen ja opetusala, luonnonvara-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.

Kulttuuri

Rovaniemellä toimii mm. teatteri Aiheesta muualla, kamariorkesteri Aiheesta muualla, Lapin Musiikkiopisto Aiheesta muualla, Lapin Balettiopisto Aiheesta muualla sekä Skandinavian ensimmäinen valtiollisesti tunnustettu ammattimainen kansantanssiyhtye Rimpparemmi Aiheesta muualla. Musiikkiopisto ja teatteri sijaitsevat Lappia-talossa, jonka on suunnitellut Alvar Aalto. Hän on suunnitellut myös vieressä sijaitsevan Rovaniemen kaupunginkirjaston, joka toimii myös Lapin maakuntakirjastona.

Rovaniemellä on vilkasta kansantanssi- ja kansanmusiikkitoimintaa. Maaliskuussa 2007 kaupungissa järjestettiin suuri kansanmusiikkitapahtuma Samuelin Poloneesi. Kansainvälinen folklorefestivaali Jutajaiset järjestetään Rovaniemellä vuosittain, vuonna 2007 tapahtuma on 22.6-1.7.

Kaupungissa on heinäkuussa 2007 vain yksi napapiirillä järjestettävä ja Simerockin nimeä kantava rockfestivaali, Ounaspaviljongilla järjestettävän Rovaniemi Rockin peruuttamisen vuoksi.

Down By The Kemijoki Aiheesta muuallajärjestettiin viimeisen kerran. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1992.

Vapaa-aika

Rovaniemellä on mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan: siellä on mm. Lapin urheiluopisto Aiheesta muualla, jalkapallohalli, jääkiekkohalli, hiihtokeskus laskettelurinteineen ym. Monet tunnetut talvilajien urheilijat ovat kaupungista kotoisin. Rovaniemeläisten ajoittainen ylpeydenaihe on myös mestaruussarjassakin otellut Rovaniemen Palloseura Aiheesta muualla.

Sää

  • keskimääräinen lämpötila: +0,2 °C
  • vuosittainen sademäärä: 535 mm
  • lumi pysyy maassa keskimäärin 183 päivää vuodessa
  • matalin koskaan kirjattu lämpötila: –47,5 °C
  • korkein koskaan kirjattu lämpötila: +30,6 °C
  • keskiyön aurinko näkyy vuosittain kesäkuun 6 ja heinäkuun 7 päivän välisenä aikana

Väestö

Rovaniemen keskusta lokakuussa 1999

Rovaniemen keskusta lokakuussa 1999

(tiedot 31.12.2005)
  • naiset: 29 813
  • miehet: 28 022
  • suomalaiset: 57 037
  • ulkomaalaiset: 798
  • yhteensä: 57 835

Tunnettuja rovaniemeläisiä

Kaupunginosat

Osa kaupunginosista on entisen maalaiskunnan kyliä, ja pisimmillään matka kaupunginosasta keskustaan voi olla lähes 100 km.

Etäisyyksiä

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla


Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.