Ruotsi-Suomi

Ruotsi-Suomi on termi, joka on Suomen historiankirjoituksessa jälkikäteen kehitetty kuvaamaan sitä valtakuntaa, johon kuuluivat pääosa nykyisestä Ruotsista sekä ainakin pääosa nykyisestä Suomesta viimeistään 1200-luvulta vuoteen 1808 saakka. 1930-luvulla syntynyttä termiä käytetään nykyisin enää vain harvoin historiallisen epätarkkuutensa vuoksi.

Ruotsi-Suomi ei ollut kahden valtakunnan yhteenliittymä samaan tapaan kuin Tanska-Norjan personaaliunioni, vaan Suomi on käsittänyt kahdeksan ruotsalaista maakuntaa. Vuodesta 1584 alkaen näitä maakuntia kutsuttiin satunnaisesti yhteisellä nimellä Suomen suuriruhtinaskunta. Tällä käsitteellä alkoi kuitenkin olla hallinnollista merkitystä vasta sen jälkeen, kun Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen alueen Venäjälle Suomen sodan tuloksena Haminan rauhassa 1809. Ruotsin vallan aikana Suomen suuriruhtinaskunnan käsitettä käytettiin lähinnä siksi, että Ruotsin kuninkaan arvonimiin oli lisätty 'Suomen suuriruhtinas'.

Joskus Suomen ja Ruotsin välille tosin tehtiin käsitteellinen ero jo Ruotsin vallan aikana: esimerkiksi 1500-luvun asiakirjoissa Kustaa Vaasa käytti usein mainintaa 'Ruotsin ja Suomen kaupungeille'; tai toisinaan pelkkää muotoa 'Ruotsin kaupungeille'. Asiakirjoissa esiintyy myös erikseen maininta 'Suomen kaupungeille', jolla tarkoitettiin silloisia Suomessa sijaitsevia kaupunkeja.

Ruotsi-Suomi

Katso myös