Yhtyeen vaiheet
Yhtyeen ensimmäisessä kokoonpanossa soittivat
Alex Lifeson (
kitara),
Geddy Lee (
basso ja
laulu) ja John Rutsey (
rummut). Tällä kokoonpanolla yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa
Rush vuonna
1974, jolla se saavutti lähinnä vaatimatonta paikallista menestystä. Ensimmäisen pienimuotoisen kiertueen alla John Rutsey erosi yhtyeestä musiikillisten erimielisyyksien vuoksi.
Neil Peart liittyi koesoiton jälkeen uudeksi rumpaliksi ja toi yhtyeen soittoon aivan uuden ilmeen. Hänestä tuli myös yhtyeen pääasiallinen sanoittaja. Yhtyeen kokoonpano on siitä lähtien pysynyt samana. Ainoana mainittavana muutoksena voidaan sanoa pitkäaikaisen tuottajan Terry Brownin jääminen pois
1982.
Yhtyeen ensimmäinen studioalbumi julkaistiin vuonna 1974. Jäsenet ovat tunnettuja loistavasta soittotaidostaan ja ovatkin hyvin arvostettuja nimenomaan muusikoiden keskuudessa. Monien eri yhtyeiden jäsenet Suomessa ja ulkomailla mainitsevat Rushin esikuvikseen. Kotimaassaan Kanadassa yhtyeen jäsenet ovat kansallissankareiden asemassa, mistä osoituksena 1994 heille myönnettiin korkein mahdollinen kunniamerkki Order of Canada.
Yhtyeen levyjä on myyty lähes 40 miljoonaa kappaletta. Rush on täten eniten levyjä myynyt kanadalainen yhtye. Yhdysvaltain markkinoilla Rush on saavuttanut kolmanneksi eniten kultalevyjä, joista menestyksellisimmät albumit ovat olleet multiplatinaa myyneet Moving Pictures (1981) ja 2112 (1976). Yhtyeen tunnetuimmat kappaleet ovat '2112' (albumilta 2112), 'Closer To The Heart', 'Xanadu' (albumilta Farewell To Kings), 'The Spirit of Radio', 'Freewill' (albumilta Permanent Waves), 'Tom Sawyer', 'Limelight' ja 'YYZ' (albumilta Moving Pictures) ja 'Subdivisions' (albumilta Signals). Euroopassa Rush on melko harvinainen näky, vaikka se on kerännyt suosiota myös siellä.
Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluva YYZ on saanut nimensä Toronton kansainvälisen lentokentän Pearsontin tunnuksesta. Instrumentaalikappaleen aloittaa Peartin rytmikäs triangeli-intro, joka on sähkötysä ja muodostaa juuri tuon YYZ-lyhenteen.
Rushin viimeisin studioalbumi Snakes & Arrows; julkaistiin 1. toukokuuta 2007. Albumilla on tuottajana aikaisemmin muun muassa Foo Fightersin kanssa työskennellyt Nick Raskulinecz. Albumin julkaisun jälkeen yhtye on ilmoittanut lähtevänsä kiertueelle, joka saapuu myös Eurooppaan. Tällä kiertueella Rush saapuu myös ensimmäistä kertaa Suomeen. Konsertti oli Hartwall-areenalla 29. lokakuuta 2007.
Jäsenet
Nykyiset
Entiset
- John Rutsey – rummut (1968-1974)
Diskografia
Studioalbumit
EP:t
Livealbumit
- All The World's A Stage (1976)
- Exit... Stage Left (1981)
- A Show Of Hands (1988)
- Different Stages (1998)
- Rush In Rio (2003)
Kokoelmat
- Chronicles (1990) (julkaistiin 1999 uudestaan DVD:n kera)
- Retrospective I: 1974-1980 (1997)
- Retrospective II: 1981-1987 (1997)
- The Spirit of Radio: Greatest Hits 1974-1987 (2003)
Singlet
- 1973 Not To Fade Away
- 1976 2112 Overture/The Temples of Syrinx
- 1977 Closer To The Heart
- 2002 Secret Touch
- 2002 One Little Victory
DVD-julkaisut
- A Work In Progress by Neil Peart
- Chronicles
- Rush In Rio
- R30 - Live In Frankfurt
- Replay X3
Kirjallisuutta
- Neil Peart: Traveling Music: Playing Back the Soundtrack to My Life and Times, ISBN 1-55022-664-9
- Neil Peart: The Masked Rider, ISBN 1-55022-667-3
- Neil Peart: Ghost Rider, ISBN 1-55022-548-0
- Bill Banasiewicz: Rush Visions, ISBN 0-7119-1162-2
- Robert Telleria: Merely Players, ISBN 1-55082-271-3
- Jon Collins: Rush: Chemistry, ISBN 1-900924-85-4
- Carol Selby Price, Robert M. Price: Mystic Rhythms: The Philosophical Vision of Rush, ISBN 1-58715-102-2
- Leonard Roberto: Simple Kind Mirror: The Lyrical Vision of Rush, ISBN 0-595-21362-6
- Martin Popoff: Contents Under Pressure: 30 Years of Rush at Home and Away, ISBN 1-55022-678-9
- Carrie Nuttall: Rhythm and Light, ISBN 1-57940-093-0
Aiheesta muualla
Rush
Rush
Rush (groupe)
Rush
Rush
