Ruusut

Ruusut (Rosa) on kasvisuku. Ruusu on kukkiva piikkivartinen pensas, joka kuuluu ruusukasvien heimoon. Ruusupensaan kukkaa käytetään yleisesti leikkokukkina.

Villejä ruusuja on maailmassa yli sata lajia, Suomessakin elää luontaisena kuusi ruusulajia, mm. koiranruusu, karjalanruusu, metsäruusu, orjanruusu ja iharuusu. Useimmat ruusut ovat pensaita tai melko jäykkävartisia köynnöksiä.

Ruusun lehdet ovat yleensä 5–15 cm pitkät ja niissä on yleisimmin 5–9 lehdykkää. Villiruusun kukassa on viisi terälehteä, jalostetuissa muodoissa niitä on kuitenkin paljon enemmän. Luonnonmuotojen värit vaihtelevat yleensä valkoisesta vaaleanpunaiseen, keltaisiakin on. Lehtien koko ja värisävyt vaihtelevat. Samoin se, että kuinka paljon piikkejä on ja minkä kokoisia.

Ruusun hedelmän nimi on ruusunmarja, ja se sisältää paljon C-vitamiinia.

Ruusut ja kulttuuri

Ruusu on klassinen juhla- ja merkkipäiviä viettäville annettu huomionosoitus. Tummanpunainen ruusu ilmaisee arvokkuutta, valkoinen vastaavasti viattomuutta. Punainen ruusu on ikuisen rakkauden tunnus. Lahjoitettavien ruusujen määrällä voi romanttisessa mielessä kertoa useita viestejä, joista esimerkiksi kunnioitusta kerrotaan neljällä ja rakkautta viidellä ruusulla.

Antiikin aikana Afroditen uskottiin keksineen ruususeppeleen. Roomalaiset käyttivät näitä kukkia hautojen koristeluun. Afrodite-kytkennän vuoksi kristillinen kirkko leimasi kukan aluksi pakanalliseksi, mutta myöntyi myöhemmin käyttämään sitä Jeesuksen, Marian ja marttyyrien tunnuksena. Luostareissa ruusuja viljeltiin lääkkeeksi ja Hildegard Bingeniläinen mainitsi sen lääkekasvikirjassaan. Rakennustaiteessa kukka pääsi goottilaisten katedraalien ruusuikkunoihin.

Renessanssin aikana ruusu alkoi ilmentää maallista rakkautta tai naisellista kauneutta. Ruusuromaaniin on keskiaikaisen kirjallisuuden klassikko. Grimm veljesten 1800-luvulla keräämien satujen tunnetuimpiin kertomuksiin kuuluu Prinsessa Ruusunen. 1980-luvun suurimpia bestsellereitä oli Umberto Econ luostaridekkari Ruusun nimi.

Politiikassa punainen ruusu on sosiaalidemokraattien yleismaailmallinen symboli.

Valkoinen ruusu voi merkitä myös kuolemaa, minkä vuoksi sitä saatetaan käyttää hautajaisissa seppelekukkana.

Ruusujen sota oli englantilainen kruununperimyssota. Valkoinen ruusu on yksi Suomen kansallistunnuksista ja Akseli Gallen-Kallela suunnitteli suomalaisiin sotilasunivormuihin ruusukkeet upseereiden arvomerkkitunnuksiksi. Ympäröivissä maissa käytetään yleensä tähtiä. Pienet ruusukkeet muodostavat vänrikkien, luutnanttien ja yliluutnanttien sekä kapteenien arvomerkit, kun taas suuret ruusukkeet muodostavat majureiden, everstiluutnanttien ja everstien arvomerkit.

Valkoinen ja punainen ruusu olivat myös David Brown -traktorin logon tunnusmerkit.

Viktoriaaninen symbolismi

Viktoriaanisen 'kukkien kielen' mukaan jokaisella erivärisellä ruusulla on oma symbolinen merkityksensä:

• Punainen: rakkaus
• Vaaleanpunainen: viehättävyys, hellät rakkaudentunteet
• Tumma vaaleanpunainen: kiitollisuus
• Vaalea vaaleanpunainen: ihailu, sympatia
• Valkoinen: viattomuus, puhtaus, salaisuus, ystävyys, arvossa pitäminen ja nöyryys
• Keltainen: kiihkeä rakkaus. USA:ssa keltaiset ruusut merkitsevät hiipuvaa rakkautta tai platonista rakkautta. Saksankielisissä maissa ne voivat tarkoittaa mustasukkaisuutta ja uskottomuutta.
• Keltainen punaisilla kärjillä: ystävyys, rakastuminen
• Oranssi: intohimo
• Viininpunainen: kauneus
• Sininen: mysteeri
• Vihreä: rauhallisuus
• Musta: orjallinen omistautuminen (sillä aitoa mustaa ruusua on mahdoton saavuttaa)
• Purppura: suojelu (isällinen/äidillinen rakkaus)

Ruusuja

• Iharuusu (Rosa mollis)
• Juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia)
• Karjalanruusu (Rosa acicularis)
• Koiranruusu (Rosa canina)
• Kurtturuusu (Rosa rugosa)
• Luumuruusu (Rosa villosa)
• Metsäruusu (Rosa majalis)
• Nukkeruusu (Rosa nitida)
• Okaruusu (Rosa sherardii)
• Omenaruusu (Rosa rubiginosa)
• Orjanruusu (Rosa dumalis)
• Persianruusu (Rosa foetida)
• Punalehtiruusu (Rosa glauca)
• Ranskanruusu (Rosa gallica)
• Rönsyruusu (Rosa blanda)
• Valamonruusu (Rosa 'Splendens')
• Viiniruusu (Rosa eglanteria)
• Vuoriruusu (Rosa pendulina)

Ruusun tuholaisia

• Hallamittari (Operophthera brumata) (toukat)
• Kirvat (Aphididae)
• Orjantappurakääriäinen (toukat)
• Pensaskääriäinen (Archips rosana) (toukat)
• Ruusuetanainen
• Ruusukaskas (Typhlocyba rosae)
• Ruusukääriäinen (Croesia bergmanniana)
• Ruusunkäärölehtiäinen
• Ruusunnuppupistiäinen (Monardis plana)
• Ruusunversopistiäinen
• Ruusuripsiäinen (Thrips fuscipennis)
• Sylkikaskas (Philaenus spumarius)
• Takkuäkämäpistiäinen (Diplolepis rosae)
• Valkovyölehtiäinen (Allantus cinctus)

Lähteet

• Marjorie Blamey, Christopher Grey-Wilson, Otavan kasvitieto, Kustannusosakeyhtiö Otava, Toinen painos 2005, 544 sivua, ISBN 951-1-12904-X
• Tarinoiden ruusu (Kotimaa, 14.7.2006, s. 18)
• Leena Hämet-Ahti, Annikki Palmén, Pentti Alanko, Peter M.A. Tigerstedt, Suomen puu- ja pensaskasvio, Dendrologian Seura - Dendrologiska Sällskapet r.y., 2. uudistettu painos, 1992

Aiheesta muualla

• Ruusut
• Keskustelua ruusuista
• Ruusujen tuholaisia