Kuorma-ammukset ja -raketit
Tykistölle ja raketinheittimistölle on olemassa kuorma-ammuksia ja kuormaraketteja, jotka sisältävät tytärkranaatteja tai sirotemiinoja. Yleisimpiä kuorma-ammusten kaliipereja ovat länsimaissa 105 ja 155 mm ja idässä 122 ja 152 mm. Raketinheittimistön kuormarakettien kaliiperit vaihtelevat 122 ja 300 mm:n välillä. Kuorma-ammus tai -raketti ammutaan maalia kohti, jonka yläpuolella ammus aukeaa, tai muutoin heittää tytärammukset ulos.
Kasettipommin historiaa
Palopommeilla ladattuja kasettipommeja oli käytössä jo ensimmäisessä maailmansodassa. Laajamittaisempaan käyttöön ne tulivat kuitenkin vasta toisen maailmansodan aikana. Esimerkiksi saksalaisilla AB 23 SD-2 ja AB 250-3-kasettipommeilla levitettiin erittäin kuuluisan SD2 (Sprengbombe Dickwandig 2 kg)-tytärpommin eri versioita. SD2 -sarjan pommit olivat sirpalepommeja, ja saattoivat käytetystä sytyttimestä riippuen toimia joko ilmassa räjähtävinä, iskusytytteisinä, aikasytytteisinä tai sirotemiinojen tapaan tärinään reagoiden. Yhdysvallat valmisti toisen maailmansodan jälkeen miltei suoraa SD2-tytärpommin kopiota nimellä M83. SD2 -pommeista kopioineen on käytetty myös niiden ulkonäöstä johtuvaa epävirallista nimeä 'perhospommi'.
Kasettipommeja kehittivät ja käyttivät toisessa maailmansodassa Italia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Neuvostoliitto käytti kasettipommeja ainakin jatkosodan aikana suomalaisia joukkoja ja asutuskeskuksia vastaan.
Räjähtämättömyys
Tyypillisesti 5 % tytärammuksista jää räjähtämättä. Sen vuoksi kasettipommeilla ja kuorma-ammuksilla on huono maine, koska räjähtämättömänä maastoon jäävät pienikokoiset tytärammukset saattavat tappaa ja vammauttaa siviilejä. Räjähtämättömyyttä eli suomeksi puhekielellä suutariksi jäämistä (englanniksi dud) pidetään laatutekijänä nimenomaan oheisvahinkojen välttämiseksi, minkä vuoksi joihinkin tytärammuksiin on lisätty itsetuho- tai deaktivointilaite, joka takaa tytärammuksen itsetuhon tai deaktivoitumisen, mikäli se ei räjähtäisi muutoin maahan pudotessaan.
Rypälepommikieltohanke
Norjan hallitus ryhtyi toimeen kuorma-ammuksia ja kasettipommeja koskevan kiellon aikaansaamiseksi. Ongelmaksi kasettipommien ja kuorma-ammusten käyttöönotolle Suomessa voi muodostua rypälepommikieltohanke, jonka kansainvälisen kokouksen Norja järjestä helmikuussa 2007, koska myös uusia itsetuholaitteella varustettuja tytärpommeja ja tytärammuksia jäi niin runsaasti räjähtämättöminä maastoon kesällä 2006 34 päivää kestäneen Libanonin sodan aikana, jonka aikana Israel sirotti Libanoniin arviolta 1 200 000 - 1 600 000 tytärpommia ja -kranaattia. Osa tytärammuksista oli vanhaa valmistetta, missä ei ole itsetuhomekanismia, mutta räjähtämättä jäi myös uusia M85-tytärammuksia, joissa on itsetuhomekanismi.
Norjassa helmikuussa 2007 pidetty kansainvälinen kokous hyväksyi 23. helmikuuta 2007 46:n maan julkilausuman, jossa sovittiin neuvotteluprosessin aloittamisesta rypälepommien kieltämiseksi. Yhdysvallat, Venäjä, Israel ja Kiina eivät osallistuneet kokoukseen. Osallistujamaista Puola, Romania ja Japani eivät hyväksyneet julkilausumaa.
Suomalaiskantoja
Pääministeri Matti Vanhasen mukaan maamiinat voidaan korvata sellaisella rypälepommijärjestelmällä, josta maastoon ei jää räjähtämättömiä ammuksia. Vanhasen mukaan korvaavaa järjestelmää ei ole vielä tuotu poliittiseen päätöksentekoon asti. [Helsingin Sanomat:Vanhanen: Rypälepommi on vaihtoehto 24.22007 10:55 päivitetty 20:22 [1] ]
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan mukaan Suomen armeijalla on rypälepommeja ja ne voivat osaltaan korvata maamiinoja. Rypälepommikieltosopimus ei kuitenkaan koskisi kaikkia rypälepommeja, sellaisia, joita ei jää maamiinojen tavoin eniten siviilituhoja aiheuttavina vaaraksi ympäristöön. Suomi pyrkii vaikuttamaan neuvotteluprosessissa siihen, ettei se vahingoita Suomen puolustusta kuitenkin siten, ettei Suomen puolustus perustu laajoja siviilituhoja aiheuttaviin aseisiin. [Erkki Tuomioja:Rypälepommit kieltoon, Erkki Tuomiojan henkilökohtaiset verkkosivut http://www.tuomioja.org, luettu 26.22007 18:43]
Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi Kalevalle haastattelun, minkä mukaan Suomi voi hyvin korvata jalkaväkimiinat rypälepommeilla:'Lähdemme siitä, että hankittavat rypälepommit ovat täysin kansainvälisten sopimusten mukaisia. Kaikilla nyt käytettävissä olevilla tiedoilla meillä on ihan turvallinen pohja mennä eteenpäin' (Halonen). Oslon rypälepommeja koskevan sopimuksen ja Suomen tulevan asehankinnan välillä ei ole ristiriitaa. 'Nyt on myös vältetty jotkut aikaisemmat virheet. Kansainvälisessä sopimuksessa on oltu riittävän ajoissa ja aktiivisesti mukana, jolloin voidaan tuoda myös omat haasteet ja mielipiteet esille. Tämä on minusta se tärkein asia. Aikoinaan Ottawan miinakieltosopimuksen kohdalla oltaisiin voitu olla aktiivisempia' (Halonen). [Kaleva:Halonen hyväksyy rypälepommit 4.32007 [1] ]
Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala, mainitsi Suomen koeampumatulosten perusteella rypälepommien tytärammusten toimintavarmuudeksi 99,8%. Tutkimusmenetelmän yhteensopivuudesta norjalaisiin tutkimustuloksiin ei mainittu. [Verkkouutiset: Rypäleammusten toimintavarmuus 99,8% 5.32007 [1] ]
M190 Honest Johnin taistelukärki jonka sisässä on pieniä sariinitäytteisiä tytärammuksia (kuva n. vuodelta 1960)
Israelin käytti runsaasti rypälepommeja Libanonissa 2006. Yhdysvallat myi Israeliin rypälepommeja sillä ehdolla, ettei niitä käytetä siviilikohteisiin. Edellisen kerran Israelin havaittiin käyttäneen laajasti rypälepommeja 1982 Etelä-Libanonissa. Israeliin kesällä 2006 Libanoniin ampumasta 1800 pommista ja ammuksesta, jotka sisälsivät 1,6 miljoonaa tytärammusta, noin 40 % jäi arvioiden mukaan räjähtämättä
Yhdysvalloissa alettiin tutkia, oliko Israel noudattanut Yhdysvaltain ehtoja käyttäessään runsaasti rypälepommeja kolmen viimeisenä päivänä ennen aselevon astumista voimaan. Ronald Reaganin presidenttikaudella 1982n Israel asetettiin Yhdysvaltain kongressi tutkimusten jälkeen kuuden vuoden rypälepommivientikieltoon, koska tuonaikaisen käytön todettiin rikkoneen Yhdysvaltain asettamia viennin ehtoja. [The Guardian Unlimited, Mark Tran, 29.12007 US studies Israel's cluster bomb use in Lebanon [1] ]
United Nations Mine Action Coordination Center, Yhdistyneiden kansakuntien miinankäytön koordinointikeskus, on löytänyt Libanonista Litanijoen eteläpuolelta 249 paikkaa, missä kasettipommeja on käytetty.
Libanonin sodassa kesällä 2006 käytettiin israelilaisia, kiinalaisia ja yhdysvaltalaisia rypälepommeja tykistöammuksina, raketteina ja lentopommeina.
Israelilainen raketinheitinyksikkö ampui 1 800 kuormarakettia Libanoniin, joista tuli yli 1 200 000 (1 800 x 644 = 1 159 200) tytärammusta. Raketinheittimellä kantama voi olla 32 kilometriä ja iskemä voi olla 1,2 km:n päässä maalista. [Haaretz:IDF commander: We fired more than a million cluster bombs in Lebanon, Meron Rappaport, 12.92006 [1] ]
155 mm:n kenttätykin ammukset
- M482A1 on yhdysvaltalaisen Alliant Techsystemsin kenttätykkeihin 64 M42 ja 24 M46 kehittämä tykistöammus, jonka kantama on 23 km - 28 km. Sitä on varastoituna Bahrainissa, Israelissa, Jordaniassa, Kanadassa, Korean tasavallassa, Kreikassa, Marokossa, Pakistanissa, Turkissa ja Yhdysvalloissa.
[Land Mine Action: Foreseeable harm - the use and impact of cluster munitions in Lebanon, 2006
]
, lokakuussa
2006, ISBN 0-9551923-3-1, ISBN 978-0-9551923-3-3
[1] PDF-
tiedostomuoto
- M395 ja M396inin on Israel Military Industries tykistöammus, jossa on joko 63 kappaletta tai 49 kappaletta M85-tytärammuksia. Toinen M85-tytärammusmalleista on M42:n ja M46:n kopio ja toiseen on lisätty itsetuhomekanismi väärän putoamisen varalta. Ammuksen kantama kenttätykillä on 23 km - 36 km. Niitä on varastoituna Argentiinassa, Britanniassa, Italiassa ,Intiassa, Israelissa, Itävallassa, Kreikassa, Norjassa, Romaniassa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Israel Military Industries on tuottanut yli 60 000 000 tytärammusta.
[Land Mine Action: Foreseeable harm - the use and impact of cluster munitions in Lebanon, 2006
]
, lokakuussa
2006, ISBN 0-9551923-3-1, ISBN 978-0-9551923-3-3
[1] PDF-
tiedostomuoto
Raketinheitinten ammukset
- M26 on 644 kappaletta M77 tytärammuksia sisältävä raketti, jota valmistaa Lockheed-Martin. M26:n kantama on 32 km - 38 km. Sitä varastoivat Bahrain, Britannia, Israel, Italia, Japani, Korean tasavalta, Kreikka, Ranska, Saksa, Turkki ja Yhdysvallat.
[Land Mine Action: Foreseeable harm - the use and impact of cluster munitions in Lebanon, 2006
]
, lokakuussa
2006, ISBN 0-9551923-3-1, ISBN 978-0-9551923-3-3
[1] PDF-
tiedostomuoto
- on kiinalaisen Norincon valmistama. Siinä on MDZ2-tytärammuksia. Sitä varastoi Kiinan kansantasavalta. Muista varastoivista maista ei ole tietoa. Hizbollah ampui niitä Pohjois-Israeliin.
[Land Mine Action: Foreseeable harm - the use and impact of cluster munitions in Lebanon, 2006
]
, lokakuussa
2006, ISBN 0-9551923-3-1, ISBN 978-0-9551923-3-3
[1] PDF-
tiedostomuoto
Raivaushavaintoja Libanonista
Libanonissa Yhdistyneiden kansakuntien miinakoordinaatiokeskuksen mukan Etelä-Libanonissa aselevon solmimisen jälkeen 13 on kuollut ja 46 haavoittunut tytärammuksista. Yhteensä Yhdistyneiden kansakuntien miinaryhmät ovat löytäneet 2 171 räjähtämätöntä kuorma-ammuksen tytärarmmusta: 715 (33%) tyyppiä M41, 820 (38%) tyyppiä M77 ja 691 (32%) tyyppiä M85. [Norsk Folkehjelp, Miner og klasevåpen, Minepolitisk arbeid: Norsk klaseammunisjon på versting-liste, 31.82008 Grethe Østern i Norsk Folkehjelp: 90078208, Steve Goose i Human Rights Watch: +15406303011 [1] ]
Libanonissa on käytetty lisäksi myös M42-tytärammuksia, joista osa on valmitettu 1974 ilman itsetuhomekanismia. [Common Dreams Newsletter, US May Ban Sale of Cluster Bombs to Israel, Partrick Cockburn 20.92006 [1] ]
Lentopommit
CBU 58B on Lockheed-Martinissain Lanson valmistama kasettipommi, joka kuljettaa 650 BLU 63-tytärpommia. CBU 58B:ä varastoivat Israel, Marokko ja Saudi-Arabia. [Land Mine Action: Foreseeable harm - the use and impact of cluster munitions in Lebanon, 2006
, lokakuussa 2006, ISBN 0-9551923-3-1, ISBN 978-0-9551923-3-3 [1] PDF-tiedostomuoto ]
Joidenkin arvioiden mukaan Persianlahden sodassa saatettiin pudottaa 20 000 000 tytärammusta sekä ampua tykistöaseilla lisäksi 30 000 000 tytärammusta.
Raketinheittimet
Raketinheittimillä ammuttujen M77-tytärammusten räjähtämättömyysprosentti vaihteli 17 %:sta 23 %:iin. USA:n armeijan 21. kenttätykistörykmentin ensimmäinen (Alfa)-patteri ampui 13.21991 illasta Saudi-Arabian, Kuwaitin ja Irakin rajan tuntumassa yli 100 rakettia minuutissa kymmenellä kolmen kilometrin pituiselle kaistalle sijoitetulla raketinheittimellä. Persianlahden sodan aikana se ampui 550 rakettia tullen määrältään toiseksi. Suurin ammuttujen rakettien määrä oli 158. kenttätykistörykmentin ensimmäisellä patteristolla, joka ampui 699 rakettia. Yhteensä yhdysvaltalaiset raketinheittimet ampuivat 17 286 rakettia, mikä M26-raketteina laskettuna merkitsee 11 132 184 M77-tytärammusta 2881 kuuden putken laukauksin. M270 MLRS:ssä on 12 putkea, mutta yleensä sillä ammutaan kuuden putken laukauksin. [1] [1]
| Järjestelmä
| Raketti
| Lukumäärä
| Tytärammus
| Lukumäärä
| Yhteismäärä
| Kantama
| Pinta-ala
|
| M270 MLRS
| M77-raketti
| 12
| M77
| 644
| 7 728
| 11,5 km - 32 km
| 0,5 km x 0,5 km
|
http://www.globalsecurity.org/military/systems/munitions/m26.htm
Kenttätykit
155 mm kenttätykeillä ammuttujen kaksoisvaikutteisten (ontelo- ja sirpalevaikutus) M42- ja M42-tytärammusten räjähtämättömyysprosentti oli 14%.
Persianlahden sodassa Yhdysvallat pudotti lentokoneesta CBU-87/B CEM-kasettipommeja 10 035 kappaletta. Lentokoneina saatettiin käyttää hävittäjiä F-4, F-15, F-16, F-111 sekä rynnäkkökoneita A-7, A-10 ja pommikonetta B-52. [Federadion of American Scientists: Military Analysis Network, CBU-87/B Combined Effects Munitions (CEM), BLU-97/B Combined Effects Bomb (CEB), 25.62007 18:33:32]
- ''luettelo artikkelissa tytärammus
Ilman kerrointa oleva luku ilmoittaa, montako kasettipommia pommikone kykenee kuljettamaan pommisäiliössään. Kertoimella varustettu luku puolestaan sen, miten monta kasettipommia mahtuu rungon ulkopuolelle kummankin siiven alle. Yhteislukumäärä kertoo, miten monta tytärammusta kyetään kuljettamaan, mikäli kasettipommeja on kiinnitetty lentokoneeseen suurin määrä, minkä se kykenee kuljettamaan. F-16:n kahdessa kasettipommissa kulkee yhteensä 404 tyrtärammusta, kun taas B-52:n 24 kasettipommiin mahtuu 4 848 tytärammusta. Strategisella pommikoneella pystytään siis kuljettamaan 12 kertainen määrä tytärammuksia verrattuna Euroopan unionissakin yleiseen torjuntahävittäjä F-16 Fighting Falconiin verrattuna.
Irakin sodassa 25.42003 mennessä oli Yhdysvaltain puolustushaarojen komentajien neuvoston puheenjohtaja, kenraali Richard Meyersin mukaan Yhdysvallat oli pudottanut 1 500 kasettipommia Irakiin, joista 500 metrin päähän siviileistä oli osunut 26. Irakin sodassa kuolleiden lukumäärää laskevan verkkopalvelun mukaan siviilitappioita oli 372, joista 147 johtui räjähtämättömistä ja viallisista tytärammuksista.
Britannian puolustusministeriö puolestaan ilmoitti sen ampuneen yli 2 000 LO20-tytärammusanta Basra, joita ei kuitenkaan voidan verrata suoraan maamiinoihin tai yleisesti käytössä oleviin kasettipommeihin. Niistä viallisia on vain 2-5 %.
Kosovoon pudotettiin 1 392 kuorma-ammusta, joissa oli 289 536 tytärammusta, jotka surmaavat enemmän siviileitä kuin maamiinat. Muoviset ja kirkkaankeltaiset tytärammukset ovat etenkin lasten mielenkiinnon kohteena.
Yhdysvallat pudotti lentokoneesta CBU-87/B CEM- ja Rockeye II- kasettipommeja 333 alueelle. Osa pommeista pudotettiin muualle Jugoslaviaan. Niiden tytärpommi BLU-97/B:n räjähtämättömyysprosentti oli noin 5%.[Federadion of American Scientists: Military Analysis Network, CBU-87/B Combined Effects Munitions (CEM), BLU-97/B Combined Effects Bomb (CEB), 25.62007 18:33:32
[1] ] [Aktionbündnis landmine.de: Aktionbündnis landmine.de, Factsheet Streubomben, luettu 28.22007 06:06
[1] PDF-tiedostomuoto]
Kuorma- ja tytärammukset käytössä
2003 BAe osti 26 000 tykistön kuorma-ammusta Israel Military Industriesilta ja brittitykistö ampui Irakin sodassa Basrassa yli 2 000 L20A-kuorma-ammusta, jotka kukin sisälsivät 49 tytärammusta. Kuorma-ammusten kantama oli noin 30 kilometriä. Britannian puolustusministeriön tiedotuksen mukaan räjähtämättä jäi 2 %. [The Guardian Unlimited, Welcome: this way for cluster bombs, Richard Norton-Taylor, 20.92003 [1] ]
Suomen ja Norjan kuorma-ammukset
Suomessa 155 mm:n Tampellan kanuunahaupitsi 155 K 98 käyttää Rheinmetallin saksalaista DM 662-kuorma-ammusta, jossa tytärammuksena on M85. Norjan käyttää lisäksi myös DM 642:a, minkä tytärammukset ovat myös M85:ia. [Human Rights Watch:Backgrounders: IV. Cluster Munition Country Profiles, luettu 28.22007 07:34
[1] ]
Niiden hankkimista tutkitaan Alankomaista käytettynä hankittuihin yhdysvaltalaista valmistetta oleviin M270 MLRS-raketinheittimiin, joiden mahdolliseksi suomalaiseksi tyyppimerkinnäksi tullee 277 RAKH 06t. Rypälepommeilla on tarkoitus korvata henkilömiina, joista Suomi luopuu Ottawan miinakieltosopimuksen mukaisesti vuoteen 2016 mennessä. Näissä raketeissa on eräänä mahdollisuutena panssarimiinat, jotka voidaan aikauttaa toimimaan monin eri tavoin ja se on niiden arvokas ominaisuus. Suomeen hankituissa tykistön kuorma-ammuksissa on sekä itsetuhotoiminta että varmistustoiminta, joilla pyritään varmistumaan siitä ettei maastoon jää vaarallisia räjähtämättömiä kuorma-ammusten tytärammuksia. Kansainvälistä sopimusvelvoitetta vain tämän kaltaisten tytärkranaattien käyttöön ei ole ollut olemassa.
Norjalaiskokeet yllättävät
Norjalaiset olivat tehneet tavanomaisia kokeita 155 mm tykin kuorma-ammuksilla ja huomanneet syksyllä 2005 Hjerkinnin ampuma-alueella ja huomanneet, että hyväksyttävää määrää suurempi osa tytärammuksista jää räjähtämättä. Syynä olisi voinut olla valmistusvirhe, väärä varastointitapa tai muut ennalta tuntemattomat syyt. Osoittautui, että räjähtämättömien tytärammusten määrä lisääntyy, kun ampumamatka pitenee, esimerkiksi norjalaisten käyttämällä DM 662-kuorma-ammuksella, joka sisältää M85-tytärammuksia. Norjan hallitus kielsi kesäkuussa 2006 käyttämästä kumpaakaan. [Norsk Folkehjelp, miner: Norsk testskyting kan gi tungt humanitært argument, 14.92006 [1] ] Norjalaisten käyttämä DM 662 ammus on saksalaisten oma versio, jota Nato ei ole hyväksynyt käyttöön. Käyttökielto saattaa johtua myös siitäkin syystä.
Räjähtävyys
Yleisesti tytärammusten räjähtämättömyyteen katsotaan vaikuttavat laukaisumenetelmä, tytärammuksen ikä, vallitseva ilman lämpötila sekä pinta, jolle tytärammus putoaa. Mutainen tai pehmeä maa lisää merkittävästi tyräammusten räjähtämättömyysprosenttia. Tytärpommien nauha voi tarttua puihin tai kasveihin tai rakennelmiin. Myös korkeat puut voivat hidastaa tytärammuksen putoamista siten, että sen putoamisnopeus maahan ei riitä räjäyttämään sitä. M77-tytärammuksen tulee pudota 65-90 asteen kulmissa räjähtääkseen. [Human Rights Watch, Human Rights News Cluster Munition Questions and Answers: The M26 Rocket, luettu 27.22007 [
http://hrw.org/english/docs/2006/08/18/global14050.htm] ] Juuri näidenkin syiden takia se itsetuhotoiminta on tärkeä ominanisuus. Itsetuho toimii yleensä 20 sekunnin kuluttua siitä kun tytärkranaatti on ammuttu ulos pommista, raketista tai ammuksesta.
Kokeet jatkuvat Libanonin sodan jälkeen
Libanonin sodan jälkeen syksyllä 2006ella Norjan puolustusvoimien logistiikkaorganisaatio aloitti uudet kokeet Hjerkinnin ampuma-alue. Norjan puolustusvoimien tutkimuskeskus alkoi kokeilla, mitä räjähtämättä jääneiden M85:ien räjäyttämiseksi tarvitaan. Niitä on kaadettu sementtimyllyyn, pudotettu 12 metrin korkeudesta teräslevylle sekä sijoitettu avotulen yläpuolelle. Kokeiden tarkoituksena on käydä läpi niitä mahdollisuuksia, mihin räjähtämättömät tytärpommit voivat joutua, mikäli ne löytää joku, jota ei ole perehdytetty tytärammuksiin. Kokeiden tulosten uskotaan valmistuvan kesällä 2007. [Forsvarets forskningsinstitutt:FFI Facts: Cargo ammunition - The cargo ammunition of the Norwegian Armed Forces is undergoing thorough and exhaustive testing. What is the proportion of duds, and how sensitive are they?, ove.dullum(at)ffi.no , jan-ivar.botnan(at)ffi.no +47 63807000 [1] PDF-tiedostomuoto] [Forsvarsdepartementet:Test av cargoammunisjon - (11.09.06) Statssekretær Espen Barth Eides innlegg ved Forsvarets informasjonsmøte om test av cargoammunisjon, 11.92006 [1] PDF-tiedostomuoto]
Norjalaiset ampuivat M109 A3GN -panssarihaupitsilla yhteensä 332 laukausta kokeissa. 174 laukausta Turrhausenistaista, 110 laukausta Gardsenden 17 kilometrin päästä ja 48 laukausta Storrandenista 6,7 kilometrin päästä. Norjalla on vajaat 50 000 kuorma-ammusta, jotka muodostavat 40% Norjan tykistöammuksista. Norjan puolustusvoimat jättää tulosten julkistamisen Norjan puolustusministeriölle, joka tilasi ammunnat. Kuormakranaatit maksavat Norjalle noin 10 000 kruunua eli noin 1 240 euroa kappaleelta. Ammuskulutuksen hinnaksi muodotui yli 400 000 euroa. [Oppdalsmagasinet:Tier om testfunn på Hjerkinn, 28.92006 12:55 [1] ]
Suomen ja Norjan hankinnat
Suomen 155 K 98:aa varten hankkimissa kuorma-ammuksissa käytetään M85-tytärammuksia. Ne vastaavat tytärammuksille yleisesti asetettavia vaatimuksia. Pentagon edellyttää tilattavilta tytärammuksilta enintään kymmenen dollarin hintaa kappaleelta sekä sitä, että enintään prosentti tytärammuksista jää tuhoutumatta. Testin laboratorio-olosuhteita on kritisoitu siitä, että niissä tytärammus on laajalla ja kovalla alustalla, kun taas Libanonissa suuri osa ammuksista putosi hedelmälliselle viljelymaalle tai asutuksen lähelle, jolloin uusistakin tytärammuksista jäi normit ylittävä määrä räjähtämättä. Pohjoismaisista oloista esimerkiksi lumeen pudotettaessa ei ole julkaistua tietoa.
Norjan valtion ja suomalaisen Patria Oyj:n keskenään puoliksi omistama Nammo AS osti vuoden 2006in lopulla arizonalaisen Talley Defense Systems, joka valmistaa myös kuorma-ammuksia. Libanonin tapahtumien vuoksi Norjan hallitus kielsi Norjassa Nammo AS:n 155 mm kenttätykkejä varten lisenssillä valmistamia M85-tytärammuksia sisältävien DM 642 ja DM 662 kuorma-ammusten käytön 2006 lopulla. Norjan puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimus Libanonissa valmistunee huhtikuussa 2007.[TerraNet Plus: Oslo leads global efforts to ban cluster bombs, Daily Star, 22.22007[1] ] [Forsvarets forskningsinstitutt:Facts about Norway's cargo ammunition, Rune Savin, Bente via Forsvarsnett, Bente Eirin Hagen, 20.22007
[1] ]
| Järjestelmä
| Kuorma-ammus
| Tytärammus
| Lukumäärä
| Kantama (km)
| Tila
| Maa
| Muuta
| Huomautus
|
| M114/39
| DM642
| M85
|
|
| käytössä [Forsvarets forskningsinstitutt:Facts about Norway's cargo ammunition, Rune Savin, Bente via Forsvarsnett, Bente Eirin Hagen, 20.22007
[1] ]
| Norja
| käyttökielto [Forsvarets forskningsinstitutt:Facts about Norway's cargo ammunition, Rune Savin, Bente via Forsvarsnett, Bente Eirin Hagen, 20.22007
[1] ]
|
| M114/39
| DM652
| M85
| 49
|
| varastoitu [Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to CCW delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal ERW, 21.5-24.52002
[1] PDF-tiedostomuoto]
| Norja
|
| mahd. poistettu
|
| M114/39
| DM662
| M85
|
|
| käytössä [Forsvarets forskningsinstitutt:Facts about Norway's cargo ammunition, Rune Savin, Bente via Forsvarsnett, Bente Eirin Hagen, 20.22007
[1] ]
| Norja
| käyttökielto [Forsvarets forskningsinstitutt:Facts about Norway's cargo ammunition, Rune Savin, Bente via Forsvarsnett, Bente Eirin Hagen, 20.22007
[1] ]
|
| 155 mm tykki
| BONUS
| BOMUS SFM
| 2
|
| varastoitu [Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to CCW delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal ERW, 21.5-24.52002
[1] PDF-tiedostomuoto]
| Ruotsi
|
|
| 155 K 98
| DM662 [Human Rights Watch:Backgrounders: IV. Cluster Munition Country Profiles, luettu 28.22007 07:34
[1] ]
| M85
| 49
| 23-36
| hankittu
| Suomi
|
| ei www.mil.fi :ssä
|
| 277 mm raketinheitin
| M26-kuorma-ammus
| M77 DPICM
| 644
|
| varastoitu [Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to CCW delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal ERW, 21.5-24.52002
[1] PDF-tiedostomuoto]
| Norja
|
|
| 277 mm raketinheitin
| EPG-kuorma-ammus
| AT2-sirotemiinaraketti AVM
| 28
|
| varastoitu [Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to CCW delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal ERW, 21.5-24.52002
[1] PDF-tiedostomuoto]
| Norja
|
|
| 277 RakH 06
| M28
|
| 644
| 32-38
| hankitaan [Pääesikunta: Raskaat raketinheittimet ovat saapuneet Suomeen, päivitetty 22.22007 12:00
[1] ]
| Suomi
|
|
| 277 RAKH 06
| AT2-sirotemiinaraketti
|
| 28
| 38
| hankitaan [Pääesikunta: Raskaat raketinheittimet ovat saapuneet Suomeen, päivitetty 22.22007 12:00
[1] ]
| Suomi
|
|
| 277 RakH 06
| M30-ohjattava raketti
| P3I BAT, SADARM, LOCAAS, Damocles
|
| 60-100
| tutkitaan [Pääesikunta: Raskaat raketinheittimet ovat saapuneet Suomeen, päivitetty 22.22007 12:00
[1] ]
| Suomi
|
|
| 277 RakH 06
| M39-ohjusjärjestelmä
| M74
| 950
| 165-330
| tutkitaan [Pääesikunta: Raskaat raketinheittimet ovat saapuneet Suomeen, päivitetty 22.22007 12:00
[1] ]
| Suomi
|
|
| 277 mm raketinheitin
| M26-kuorma-ammus
| M77 DPICM
| 644
|
| varastoitu [Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to CCW delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal ERW, 21.5-24.52002
[1] PDF-tiedostomuoto]
| Tanska
|
|
| kasettipommi
| Rockeye II
| Mk-118 HEAT
| 247
|
| varastoitu [Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to CCW delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal ERW, 21.5-24.52002
[1] PDF-tiedostomuoto]
| Ruotsi
|
|
| kasettipommi
| Rockeye II
| Mk-118
| 247
|
| varastoitu [Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to CCW delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal ERW, 21.5-24.52002
[1] PDF-tiedostomuoto]
| Norja
|
|
| kasettipommi
| CBU-87
| BLU-97 CEM
| 202
|
| varastoitu [Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to CCW delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal ERW, 21.5-24.52002
[1] PDF-tiedostomuoto]
| Norja
|
|
| kasettipommi
| Rockeye II
| Mk-118
| 247
|
| varastoitu [Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to CCW delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal ERW, 21.5-24.52002
[1] PDF-tiedostomuoto]
| Tanska
|
|
M74-tytärammusta ei ole ilmoitettu hankittavaksi, mutta se on yksi raketinheittimelle teknisesti mahdollinen ammus, samoin myös P3I BAT, SADARM, LOCAAS, Damocles ovat teknisesti mahdollisia, mutta ei ilmoitettuja Suomen puolustusvoimille hankittavaksi tutkittaviksi tytärammuksiksi.
Yhdysvaltain käyttämät rypälepommit tytärpommeineen (1996)
| Järjestelmä
| Kuorma-ammus
| Sirotin
| Tytärammus
| Lukumäärä
|
| 105 mm tykki
| M444 ICM
|
| M49
| 18
|
| 105 mm tykki
| M915 DPICM
|
| M80
| 42
|
| 105 mm tykki
| M916 DPICM
|
| M80
| 42
|
| 155 mm tykki
| M449 ICM
|
| M43A1
| 60
|
| 155 mm tykki
| M864 DPICM
|
| M42
| 72
|
| 155 mm tykki
| M864 DPICM
|
| M46
| 72
|
| 155 mm tykki
| M843A1 DPICM
|
| M42
| 64
|
| 155 mm tykki
| M843A1 DPICM
|
| M46
| 24
|
| 203 mm tykki
| M404 ICM
|
| M43
| 104
|
| 203 mm tykki
| M509A1 DPICM
|
| M42
| 180
|
| raketinheitin (MLRS)
| M26
|
| M77
| 644
|
| raketinheitin (MLRS)
| M26A1
|
| M77
| 518
|
| maavoimien taktinen ohjus(Army TACMS)
| ohjus itse
|
| M74
| 1 000
|
| lentopommi
| MK15
|
| M40
| 2 020
|
| Rockeye I
| MK20
|
| M118
| 247
|
| Rockeye I
| MK22
|
| M38
| 2 020
|
| Rockeye I
| CBU-7/A
| SUU-13/A
| BLU-18
| 1 200
|
| Rockeye I
| CBU-12/A
| SUU-17/A tai SUU-17/B
| BLU-17/B
| 213
|
| Rockeye I
| CBU-24/B
| SUU-30/B tai SUU-30/C
| BLU-26/B
| 670
|
| Rockeye I
| CBU-25/A
| SUU-14/A
| BLU-24/B
| 132
|
| Rockeye I
| CBU-29/B
| SUU-30/A, SUU-30/B tai SUU-30/C
| BLU-36/B
| 670
|
| Rockeye I
| CBU-46/A
|
| BLU-66/B
| 444
|
| Rockeye I
| CBU-49/B
|
| BLU-59/B
| 670
|
| Rockeye I
| CBU-52/B
|
| BLU-61/A
| 217
|
| Rockeye I
| CBU-52/B
|
| BLU-61/B
| 217
|
| Rockeye I
| CBU-52/A
|
| BLU-63/B
| 650
|
| Rockeye I
| CBU-52/B
|
| BLU-61/B
| 217
|
| Rockeye II
| CBU-59/B
|
| BLU-77/B
| 717
|
| Rockeye II
| CBU-60/A
|
| BLU-24/B
| 264
|
| Rockeye II
| CBU-63/B
|
| M40
| 2 025
|
| Rockeye II
| CBU-70/B
|
| BLU-85/B
| 79
|
| Rockeye II
| CBU-71/B
|
| BLU-86/B
| 650
|
| Rockeye II
| CBU-75/A
|
| BLU-63
| 1 420
|
| Rockeye II
| CBU-75/B
|
| BLU-86
| 355
|
| Gator
| CBU-78
|
| BLU-91/B
| 45
|
| Gator
| CBU-79
|
| BLU-92/B
| 15
|
| Gator
| CBU-81/A
|
| BLU-49/A
| 45
|
| Gator
| CBU-81/A
|
| BLU-49/B
| 45
|
| CEM
| CBU-87/B
|
| BLU-97/B
| 202
|
| CEM WCMD
| CBU-87/B
|
| BLU-97/B
| 202
|
| Gator
| CBU-89/B
|
| BLU-91/B
| 92
|
| Gator
| CBU-89/B
|
| BLU-92/B
| 92
|
| Sensor Fued Weapon
| CBU-97
|
| BLU-108/B
| 10
|
| SFW WCMD
| CBU-105
|
| BLU-108/B
| 10
|
| JSOW
| AGM-154A
|
| BLU-97/B
| 145
|
| JSOW
| AGM-154B
|
| BLU-108/B
| 6
|
Käsitteitä
- AGM: air-to-ground munition (ilmasta-maahan ammukset)
- ATACMS: Army Tactical Missile System (maavoimien taktinen ohjusjärjestelmä M39, voi tulla 277 RakH 06:een )
- BLU: Bomb Live Unit (eräs USA:n asevoimien käyttämä pommien luokitteluun liittyvä nimike)
- CBU: Cluster Bomb Unit (USA:n asevoimien käyttämä kasettipommien luokitteluun käyttämä nimike. Lähes kaikki kasettipommit kuuluvat USA:n asevoimissa CBU-nimikkeen alle.)
- CEM: Combined Effects Munition (yhdistelmävaikutteinen ammus)
- DPICM: Dual Purpose Improved Conventional Munition (kaksoisvaikutteinen parannettu tavanomainen ammus)
- ICM: Improved Conventional Munition (parannettu tavanomainen ammus)
- JSOW: Joint Standoff Weapon (USA:lainen AGM-154 JSOW-mallinen GPS/inertiaohjattu kasettipommi)
- MLRS: Multiple Launch Rocket System (moniputkinen raketinheitinjärjestelmä)
- SFW: Sensor Fuzed Weapon (optisella herätesytyttimellä varustettu ase)
- WCMD: Wind Corrected Munitions Dispenser (yleisnimitys USA:laisille jälkiasenteisella inertiaohjausjärjestelmällä varustetuille kasettipommeille)
Aiheesta muualla
Lähteet
Klyngebombe
Streubombe
Bombe à sous-munitions
Klasevåpen
Bombkapsel
)
)
|
Tietoja 
)
