Saamelaiskielet

Saamelaiskielet ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva ryhmä kieliä, joita saamelaiset puhuvat. Akkalansaamen hiljattain sammuttua saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, joista kuudella on oma kirjakielensä. Ryhmä jaetaan edelleen länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin, joihin kumpaankin luetaan viisi kieltä. Kielet muodostavat osittain murrejatkumon, jossa vierekkäiset kielimuodot ovat keskenään melko hyvin ymmärrettäviä. Eräiden kielten välillä on kuitenkin jyrkkä kieliraja. Saamelaiskielten yhteinen kantakieli on kantasaame. Ne eivät kuulu itämerensuomalaisiin kieliin kuten suomi ja viro, vaan ovat niille selvästi kaukaisempaa sukua. Saamelaiskieliä puhuu yhteensä vaihtelevien arvioiden mukaan 30 000 - 40 000 ihmistä. Suomenaa alueella puhutaan kolmea saamelaiskieltä, mutta virallisissa yhteyksissä saamen kieli tarkoittaa yleensä pohjoissaame, joka on puhujamäärältään selvästi suurin. Suomen lain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää saamea asioidessaan viranomaisten kanssa (kts. osa tilanne Suomessa).

Luokittelu

Arviot saamelaiskielten puhujamääristä vaihtelevat suuresti. Tässä esitetyt luvut ovat Ethnologuesta . Osa tiedoista on otettu Tapani Salmisen listalta . Akkalansaamen osalta tietoja on päivitetty; kieli on sammunut vastikään. Kuudella suurimmalla kielellä on kirjoitettu muoto. Saamelaiskielet ovat puhuma-alueen mukaisessa järjestyksessä lännestä itään:

1. eteläsaame (noin 300 puhujaa)
2. uumajansaame (noin 20 puhujaa)
3. piitimensaame (noin 20 puhujaa)
4. luulajansaame (noin 1 500 puhujaa)
5. pohjoissaame (norjansaame, tunturisaame) on kielistä ylivoimaisesti suurin: sillä on noin 30 000 puhujaa, joista arviolta 2 000 Suomessa. Jaetaan tornionsaamenn, ruijansaame ja merisaamen murteisiin
6. koltansaame (sää´mǩiõll), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärvestä koilliseen, myös Venäjän puolella arviolta 20 - 30 puhujaa
7. inarinsaame (anarâškiellâ), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärven ympäristössä; inarinsaame on ainoa kieli, jota puhutaan yksinomaan Suomessa
8. kiltinänsaame (самь Кӣлл; noin 650 puhujaa)
9. turjansaame (noin 6 puhujaa, erittäin uhanalainen).

Sammuneet kielet

1. keminsaame (sammunut 1800-luvulla, ainoastaan muutamia kielinäytteitä on säilynyt.)
2. akkalansaame (sammunut, viimeinen puhuja kuoli v. 2003)

Lisäksi joissakin lähteissä mainitaan kainuunsaame, jolla tarkoitetaan 1500-1700 -luvulle asti eläneiden metsäsaamelaisten kieltä. He elivät nykyisen saamelaisalueen eteläpuolella nykyisessä Keski-Suomessa ja Karjalan tasavallan alueella.

Kirjaimisto

Saamen kielet pohjoismaissa käyttävät laajennettua latinalaista aakkostoa, suomen ja ruotsin kirjaimet Åå, Ää ja Öö eivät kuulu kirjaimistoon, jollei niitä ole erikseen mainittu:

Pohjoissaame:	Áá Čč Đđ Ŋŋ Šš Ŧŧ Žž
Inarinsaame:	Áá Ââ Ää Čč Đđ Šš Žž
Koltansaame:	Áá Ââ Čč Ʒʒ Ǯǯ Đđ Ǧǧ Ǥǥ Ǩǩ Ŋŋ Õõ Šš Žž Åå Ää (+pehmennysmerkkinä ´)
Luulajansaame Ruotsissa:	Áá Åå Ńń Ää
Luulajansaame Norjassa:	Áá Åå Ńń Ææ
Eteläsaame Ruotsissa:	Ää Öö Åå
Eteläsaame Norjassa:	Ææ Øø Åå

Huomaa: kirjain Đ on latinalainen suuraakkonen D ja poikkiviiva (Unicode U+0110), ei islannissa, fäärissä tai muinaisenglannissa käytettävä iso eth (Ð; U+00D0), joka on ulkonäöltään lähes sama.

Kildininsaame käyttää laajennettua kyrillistä aakkostoa: Аа Ӓӓ Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Ӣӣ Кк Лл Ӆӆ Мм Ӎӎ Нн Ӊӊ Ӈӈ Оо Пп Рр Ҏҏ Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ҍҍ Ээ Ӭӭ Юю Яя Јј Ѣѣ ʼ. Kildininsaame käyttää myös pituusmerkkejä eli makroneita, joitten esittäminen esimerkiksi Internetissä on teknisistä syistä hankalaa. Koltansaamessa käytetään em. kirjainten lisäksi ˊ-merkkiä (U+02CA), joka käytännön teknisistä syistä korvataan usein merkillä ´ (U+00B4).

Kielitieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa pohjoissaamen kielenainekset on perinteisesti esitetty ja esitetään usein vieläkin (esim. Suomen Sanojen Alkuperä. Etymologinen sanakirja. Helsinki 1992–2000) ns. Nielsenin ortografialla eli oikeinkirjoitusjärjestelmällä, jota tutkija Konrad Nielsen käytti 1900-luvun alkupuolella.

Nykytilanne

Tilanne Suomessa

Suomessa saamen kielen asemaa ja käyttöä on pyritty turvaamaan vuoden 1992 alusta voimaan tulleella kielilailla , josta laadittiin uudistettu versio vuonna 2003. Tämän lain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti saamea. Käytännössä tämä tarkoittaa käännös- ja tulkkipalveluja. Ongelmana on vähäinen rahoitus, joka kunnilla on varattu kielilain toteuttamiseksi. Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia saamelaisalueen viranomaisista osaa palvella saameksi.

Koulutus Suomessa

Kotiseutualueella (Utsjoen, Inarinn ja Enontekiö kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa) on lapsilla oikeus opiskella peruskoulussa ja lukiossa saamea äidinkielenä, valinnaisena tai vapaaehtoisena aineena. Tämän lisäksi kieltä opetetaan kotiseutualueen ulkopuolella Oulussa, Rovaniemellä ja Sodankylän kirkonkylällä. Saamen voi suorittaa myös ylioppilastutkinnossa äidinkielenä. Ensimmäiset saamen äidinkielenä kirjoittaneet valmistuivat vuonna 1994. Äidinkieleltään saamelaiset ovat vähintään kaksikielisiä eli puhuvat saamen lisäksi kunkin maan valtakieltä. Opetettavina kielinä ovat pohjoissaamen lisäksi myös inarin- ja koltansaame, vaikkakin valtaosa opetuksesta on pohjoissaamea. Saamenkieliseen opetuksen piirissä on Suomessa viitisensataa oppilasta, joista 150:ä opetetaan (pohjois-, inarin- tai koltan-)saameksihttp://www.peda.net/veraja/saame/saamelaisuus peda.net. Pääosa opetuksesta tapahtuu vuosiluokilla 1-6.

Kolme yliopistoa Suomessa tarjoaa saamen kielen opetusta. Oulun yliopiston Giellagas-instituutti on tärkein saamea opettava taho yliopistotasolla. Sivuaineena saamea voi opiskella Helsingin yliopistossa [1] sekä Lapin yliopistossa, jonne ollaan perustamassa saamen kielen opintokokonaisuutta [1] .

Tilanne Norjassa

Norjassa säädettiin laki saamelaiskielten asemasta vuonna 1990. Se määräsi kuusi Pohjois-Norjan kuntaa virallisesti kaksikielisiksi. Kunnat ovat Finnmarkin alueen Uuniemi, Teno (Deatnu, norjaksi Tana), Kaarasjoki (Karasjoki, Kárášjohka), Porsanki (Porsáŋgu, norjaksi Porsanger) ja Koutokeino (Kautokeino, Guovdageaidnu) sekä Tromssan läänin Kaivuonon. Näistä neljässä saamelaiset ovat enemmistönä: Koutokeinossa 96%, Kaarasjoella 94%, Uuniemellä 75% ja Tenossa 53%http://www.peda.net/veraja/saame/saamelaisuus peda.net. Lakia on kritisoitu siitä, että se ei vaikuta muualla asuviin saamelaisiin kuten eteläsaame puhujiin.

Tilanne Ruotsissa

Ruotsissa saamelaiskielet tunnustettiin maan virallisiksi vähemmistökieliksi vuonna 2000. Maan vähemmistökielilaki antaa oikeuden käyttää virastoissa ja tuomioistuimissa asioitaessa saamelaiskieliä Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa. Mikäli virkailija ei osaa saamea, paikalla on oltava tulkki. Laki ei vaikuta eteläsaamen puhujiin, koska he asuvat saamelaiskieliä hallinnossaan käyttävien kuntien ulkopuolella. Laki ei ole toistaiseksi toiminut ongelmitta. Ruotsin aiemman kielipolitiikan takia osa saamelaisista hallitsee omaa saamen kieltään liian puuttellisesti asioidakseen sitä käyttäen virastoissa. Jotkut virkailijat ovat suhtautuneet nihkeästi tulkin hankkimiseen, sillä asioivat saamelaiset osaavat myös ruotsia.

Tilanne Venäjällä

Kiltinänsaamea opetetaan vähäisissä määrin kouluissa vieraana kielenä. Muuten tukea saamelaiskielille ei ole. Akkalansaame on jo sammunut.

Katso myös

• Suomalais-permiläinen sanasto
• Suomalais-saamelainen sanasto
• Suomalais-ugrilainen sanasto
• Suomalais-volgalainen sanasto
• Uralilainen sanasto
• Suomen kielipolitiikka

Aiheesta muualla

• Pohjoissaamenkielinen Wikipedia
• Pikakatsaus saamelaiskieliin ja niiden tutkimukseen
• Uralic (Finno-Ugrian) languages Tapani Salmisen lista suomalais-ugrilaisten kielten puhujamääristä
• Saamelaiskielten etymologinen tietokanta

Lähteitä

• www.peda.net

Viitteet