Säätyvaltiopäivät

Säätyvaltiopäivät muodostuivat Ruotsissa neljän valtiosäädyn, aatelissäädyn, pappisäädyn, porvarissäädyn ja talonpoikaissäädyn, muodostamista neljästä kamarista, jotka ottivat säätyinä itsenäisesti kantaa valtiopäivillä käsiteltäviin asioihin. Jokaisella säädyllä oli oma puhemiehensä ja sihteerinsä. Aatelissäädyn puhemiestä kutsuttiin maamarsalkaksi.

Porvoon valtiopäivistä 25. maaliskuuta 1809 alkaen Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät toimivat erillään Ruotsin valtiopäivistä 1906 ylimääräisten valtiopäivien loppuun 18. syyskuuta asti 15 kertaa. Ne kokoontuivat istuntoihinsa ylimääräiset valtiopäivät huomioon ottaen 15 kertaa autonomian aikana.

Säätyvaltiopäivät korvaavan eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15.-16. maaliskuuta 1907.

Säätyvaltiopäivät

• Porvoon maapäivät 1809
• Säätyvaltiopäivät 1863
• Säätyvaltiopäivät 1867
• Säätyvaltiopäivät 1872
• Säätyvaltiopäivät 1877
• Säätyvaltiopäivät 1882
• Säätyvaltiopäivät 1885
• Säätyvaltiopäivät 1888
• Säätyvaltiopäivät 1891
• Säätyvaltiopäivät 1894
• Säätyvaltiopäivät 1897
• Ylimääräiset säätyvaltiopäivät 1899
• Säätyvaltiopäivät 1900
• Säätyvaltiopäivät 1904-1905
• Ylimääräiset säätyvaltiopäivät 1905-1906 ylimääräiset valtiopäivät

Aiheesta muualla

• Eduskunta: Porvoon valtiopäivät
• Eduskunta: säätyvaltiopäivät 1809-1906