Yhden ampeerin sähkövirta kahdessa toisistaan metrin päässä samansuuntaisesti tyhjiössä kulkevassa äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa aiheuttaa näiden johtimien välille 2·10-7 newtonin suuruisen voiman johdinmetriä kohti.
Metallijohtimissa sähkövirta muodostuu liikkuvista negatiivisesti varatuista elektroneista. Sähkövirta voi kulkea myös muiden varauksenkuljettajien avulla; elektrolyyttitsissä seoksissa virtaa kuljettavat varautuneet ioni, plasmassa sekä elektronit että ionit, puolijohteessa elektronit tai aukot. Koska historiallisesti sähkövirta ajateltiin positiivisten varausten virtana, sähkövirta tänäkin päivänä määritellään vastakkaissuuntaiseksi elektronien liikkeen kanssa.
Sähkövirran mittaaminen
Sähkövirtaa mitataan tavallisimmin ampeerimittarilla. Analogisen ampeerimittarin toiminta perustuu siihen, että sähkövirta synnyttää aina ympärilleen magneettikentännn. Sähkövirta voidaan mitata tämän magneettikentän voimakkuudesta: kenttä vääntää mittarin viisaria riippuen sen aiheuttaneen virran suuruudesta. Pihtivirtamittari toiminta perustuu myös virtaa kuljettavan johtimen ympärille muodostuvan magneettikentän mittaamiseen.
Sähkövirtaa voidaan mitata myös johtamalla virta sivuvastuksen (shunttivastuksen) läpi ja sitten mittaamalla jännitemittarilla (tai oskilloskoopilla) sivuvastuksen yli vaikuttava jännitettä.
Yleismittari on laite, jolla voidaan mitata sähkövirtaa jännitteen ja vastuksen lisäksi. Yleismittarissa virran mittaus perustuu herkkään virta- tai jännitemittariin.
Katso myös